Onko rotuja olemassa ja onko se biologinen vai sosioekonominen käsite?

[Märkäruuti]

Joskus 1900-luvun alussa Länsimaissa ÄO oli suurin piirtein sama kuin Afrikassa 1900-luvun lopussa. Geenit eivät tuossa ajassa sanottavammin muutu, mutta epigenetiikka muuttuu.

Kannattaa huomioida myös, ettei sellaisia älykkyystestejä olekaan, mihin ei opiskelu vaikuttaisi. Vanha kaverini on neuropsykologi ja hän kertoi jo opiskeluaikanaan, ettei heitä kannata enää testata. Lähes kaikki testit antavat liian hyviä tuloksia, kun niiden kanssa on työskennellyt riittävästi.
Tietenkin koulutus ja virikkeellinen ympäristä myös muokkaa aivoja etenkin lapsena ja sillä saattaa olla älykkyyteen muutakin vaikutusta kuin vai oppimisen kautta kehittynyt ongelmanratkaisukyky.

[Märkäruuti]

Sen huomaa mm. kallon mittauksilla ja kasvon piirteitä erityisesti silmien seutua tarkkailemalla.

Taitaa olla aika vanhaa hapatusta. Ruotsikin on jo palauttanut kallot takaisin Suomeen.

[Zeneka]

Eri kansalaisuuksien ja ihmisryhmien välillä on pieniä biologisia eroja, mutta ne ovat niin pieniä, että niiden perusteella eri ryhmiin jakoa ei voi tehdä. Kulttuurillinen ympäristö on se, mikä meistä tekee hieman erilaisia.

Miten niin ei voi tehdä ja miten niin biologiset erot niin pieniä? Väitätkö että kongolainen ja japanilainen ovat niin samanlaisia, ettet erota niitä toisistaan?

Jos joku toinen rotu tutkisi ihmisiä maapallolla, niin tottakai olisi ilmeistä jakaa ihmislaji eri rotuihin, koska se helpottaisi tutkimista. Tutkittaisiin vaikka sitä, että mitkä erot ovat geneettisiä ja/tai mitkä johtuvat ympäristöstä.

Nämä puheet miten geneettisesti ollaan niin lähellä toisia on samaa kuin että kastemadolla on 90% ihmisen geeneistä samoja. Se ei merkitse mitään käytännössä. Se mikä merkitsee miten geenit aktivoivat ominaisuuksia ja ilmiasua. Pienet erot genomissa voivat aiheuttaa suuren eron ilmiasussa.

[Zeneka]

Joskus 1900-luvun alussa Länsimaissa ÄO oli suurin piirtein sama kuin Afrikassa 1900-luvun lopussa. Geenit eivät tuossa ajassa sanottavammin muutu, mutta epigenetiikka muuttuu.

Kannattaa huomioida myös, ettei sellaisia älykkyystestejä olekaan, mihin ei opiskelu vaikuttaisi. Vanha kaverini on neuropsykologi ja hän kertoi jo opiskeluaikanaan, ettei heitä kannata enää testata. Lähes kaikki testit antavat liian hyviä tuloksia, kun niiden kanssa on työskennellyt riittävästi.
Tietenkin koulutus ja virikkeellinen ympäristä myös muokkaa aivoja etenkin lapsena ja sillä saattaa olla älykkyyteen muutakin vaikutusta kuin vai oppimisen kautta kehittynyt ongelmanratkaisukyky.

Kuviopäättelyjä voi tietenkin opiskella siinä kuin mitä tahansa muutakin asiaa. Älykkyyttä mitattaessa pitäisi valita jollain tavalla vain sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole tehneet niitä aikaisemmin ja valita ihmisiä joiden koulutus on matala, jotta siitäkään ei olisi apua.

[Brainwashed]

Joskus 1900-luvun alussa Länsimaissa ÄO oli suurin piirtein sama kuin Afrikassa 1900-luvun lopussa. Geenit eivät tuossa ajassa sanottavammin muutu, mutta epigenetiikka muuttuu.

Kannattaa huomioida myös, ettei sellaisia älykkyystestejä olekaan, mihin ei opiskelu vaikuttaisi. Vanha kaverini on neuropsykologi ja hän kertoi jo opiskeluaikanaan, ettei heitä kannata enää testata. Lähes kaikki testit antavat liian hyviä tuloksia, kun niiden kanssa on työskennellyt riittävästi.
Tietenkin koulutus ja virikkeellinen ympäristä myös muokkaa aivoja etenkin lapsena ja sillä saattaa olla älykkyyteen muutakin vaikutusta kuin vai oppimisen kautta kehittynyt ongelmanratkaisukyky.

https://reasonwithoutrestraint.com/the- ... ed-states/

[MooM]

Joskus 1900-luvun alussa Länsimaissa ÄO oli suurin piirtein sama kuin Afrikassa 1900-luvun lopussa. Geenit eivät tuossa ajassa sanottavammin muutu, mutta epigenetiikka muuttuu.

Kannattaa huomioida myös, ettei sellaisia älykkyystestejä olekaan, mihin ei opiskelu vaikuttaisi. Vanha kaverini on neuropsykologi ja hän kertoi jo opiskeluaikanaan, ettei heitä kannata enää testata. Lähes kaikki testit antavat liian hyviä tuloksia, kun niiden kanssa on työskennellyt riittävästi.
Tietenkin koulutus ja virikkeellinen ympäristä myös muokkaa aivoja etenkin lapsena ja sillä saattaa olla älykkyyteen muutakin vaikutusta kuin vai oppimisen kautta kehittynyt ongelmanratkaisukyky.

Se ja jos puhutaan hyvin erilaisista taustoista tulevista, perustaidoissakin on vaihtelua. Jos ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, joku mensatestin suoritus on hitaampaa ihan jo teknisistä syistä. Tai koko testin/kokeen suorittamisen käsite on outo eikä siihen pysty motivoitumaan samalla tavalla kuin länsimaisen koulun käynyt ihminen.

[Zeneka]

Se ja jos puhutaan hyvin erilaisista taustoista tulevista, perustaidoissakin on vaihtelua. Jos ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, joku mensatestin suoritus on hitaampaa ihan jo teknisistä syistä. Tai koko testin/kokeen suorittamisen käsite on outo eikä siihen pysty motivoitumaan samalla tavalla kuin länsimaisen koulun käynyt ihminen.

Motivaatio on todella tärkeä tekijä miten testistä suoriutuu.

Jos asenne on hälläväliä, nämä kuvio jutut on tylsiä ja typeriä, tulos ei kiinnosta koska ei koe tarvetta päteä sillä, niin toki testistä saa paljon huonommat pisteet.

[anarkistialkuasukas]

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Ei se tee roduista sen vähempää ulkoisesti tunnistamattomampia vaikka geeniperimä olisikin lähempänä toisiaan kuin ulkoa luulisi.

[MooM]

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Ei se tee roduista sen vähempää ulkoisesti tunnistamattomampia vaikka geeniperimä olisikin lähempänä toisiaan kuin ulkoa luulisi.

Kyse on kai enemmän siitä, että samaan "ulkonäkörotuun" kuuluvilla geeneissä voi olla hyvin suuria eroja, isompia kuin eri ulkonäkyrotujen edustajien välillä. Tarkoitan eroilla keskiarvojen merkitseviä eroja, en vain varianssia, joka sekin on suurta. Siksi on aika hataralla pohjalla liittää esim mustiin afrikkalaisiin jotain muita ominaisuuksia kuin ihonväri ja muu ulkonäkö, koska geneettisesti eri afrikkalaiset populaatiot ovat hyvin erilaisia, ja yhtä erilaisia kuin mitä keskimäärin nähdään eri "ulkonäkörotujen" välillä.

Ja onhan Afrikassa jo ihonvärissäkin valtavia eroja eri alueiden välillä. Siis jos ei katsota vain sitä, onko nahka tummempi kuin eurooppalaisilla. Sen on pakko olla melko tumma, jotta on pärjännyt kisassa.

[anarkistialkuasukas]

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Ei se tee roduista sen vähempää ulkoisesti tunnistamattomampia vaikka geeniperimä olisikin lähempänä toisiaan kuin ulkoa luulisi.

Kyse on kai enemmän siitä, että samaan "ulkonäkörotuun" kuuluvilla geeneissä voi olla hyvin suuria eroja, isompia kuin eri ulkonäkyrotujen edustajien välillä. Tarkoitan eroilla keskiarvojen merkitseviä eroja, en vain varianssia, joka sekin on suurta. Siksi on aika hataralla pohjalla liittää esim mustiin afrikkalaisiin jotain muita ominaisuuksia kuin ihonväri ja muu ulkonäkö, koska geneettisesti eri afrikkalaiset populaatiot ovat hyvin erilaisia, ja yhtä erilaisia kuin mitä keskimäärin nähdään eri "ulkonäkörotujen" välillä.

Ja onhan Afrikassa jo ihonvärissäkin valtavia eroja eri alueiden välillä. Siis jos ei katsota vain sitä, onko nahka tummempi kuin eurooppalaisilla. Sen on pakko olla melko tumma, jotta on pärjännyt kisassa.

Niin etiopialaiset on kovia maratoonilla ja kongolaiset nyrkkeilykehässä. Somalit on merirosvoja.

[Brainwashed]

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Ei se tee roduista sen vähempää ulkoisesti tunnistamattomampia vaikka geeniperimä olisikin lähempänä toisiaan kuin ulkoa luulisi.

Kyse on kai enemmän siitä, että samaan "ulkonäkörotuun" kuuluvilla geeneissä voi olla hyvin suuria eroja, isompia kuin eri ulkonäkyrotujen edustajien välillä. Tarkoitan eroilla keskiarvojen merkitseviä eroja, en vain varianssia, joka sekin on suurta. Siksi on aika hataralla pohjalla liittää esim mustiin afrikkalaisiin jotain muita ominaisuuksia kuin ihonväri ja muu ulkonäkö, koska geneettisesti eri afrikkalaiset populaatiot ovat hyvin erilaisia, ja yhtä erilaisia kuin mitä keskimäärin nähdään eri "ulkonäkörotujen" välillä.

Ja onhan Afrikassa jo ihonvärissäkin valtavia eroja eri alueiden välillä. Siis jos ei katsota vain sitä, onko nahka tummempi kuin eurooppalaisilla. Sen on pakko olla melko tumma, jotta on pärjännyt kisassa.

Yksi yhteinen nimittäjä Afrikan eri maiden kesken on niissä mitatut matalat ÄO lukemat.

C8889941-29DA-4E94-88F9-84E799848B5F.jpeg (64.89 KiB) Katsottu 307 kertaa

[MooM]

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Ei se tee roduista sen vähempää ulkoisesti tunnistamattomampia vaikka geeniperimä olisikin lähempänä toisiaan kuin ulkoa luulisi.

Kyse on kai enemmän siitä, että samaan "ulkonäkörotuun" kuuluvilla geeneissä voi olla hyvin suuria eroja, isompia kuin eri ulkonäkyrotujen edustajien välillä. Tarkoitan eroilla keskiarvojen merkitseviä eroja, en vain varianssia, joka sekin on suurta. Siksi on aika hataralla pohjalla liittää esim mustiin afrikkalaisiin jotain muita ominaisuuksia kuin ihonväri ja muu ulkonäkö, koska geneettisesti eri afrikkalaiset populaatiot ovat hyvin erilaisia, ja yhtä erilaisia kuin mitä keskimäärin nähdään eri "ulkonäkörotujen" välillä.

Ja onhan Afrikassa jo ihonvärissäkin valtavia eroja eri alueiden välillä. Siis jos ei katsota vain sitä, onko nahka tummempi kuin eurooppalaisilla. Sen on pakko olla melko tumma, jotta on pärjännyt kisassa.

Yksi yhteinen nimittäjä Afrikan eri maiden kesken on niissä mitatut matalat ÄO lukemat.

C8889941-29DA-4E94-88F9-84E799848B5F.jpeg

Siltä se vaikuttaa. Olipa syy geneettinen tai joku muu oloihin ja kulttuuriin liittyvä, Todennäköisesti kombo, koska on vaikea nähdä, miten muilla (enemmän samankaltaisissa oloissa elävillä, mutta ulkoasultaan huvin erilaisill) roduilla ei ole vastaavia eroja äo:ssa. Tarkoitan esim länkkärit vs. orientaalit.

[Brainwashed]

Kannattaa muistaa myös, että ihmislaji on genomiltaan hyvin homogeeninen useimpiin muihin lajeihin nähden. Olen lukenut, että Afrikassa kaksi eri puolilla jokea elävää simpanssilaumaa eroaa geneettisesti selvästi enemmän toisistaan, kuin suomalainen eroaa Etelä-Eurooppalaisesta. Kuten Neil deGrasse asian ilmaisi, ihomme alta olemme kaikki saman näköisiä.

Ei se tee roduista sen vähempää ulkoisesti tunnistamattomampia vaikka geeniperimä olisikin lähempänä toisiaan kuin ulkoa luulisi.

Kyse on kai enemmän siitä, että samaan "ulkonäkörotuun" kuuluvilla geeneissä voi olla hyvin suuria eroja, isompia kuin eri ulkonäkyrotujen edustajien välillä. Tarkoitan eroilla keskiarvojen merkitseviä eroja, en vain varianssia, joka sekin on suurta. Siksi on aika hataralla pohjalla liittää esim mustiin afrikkalaisiin jotain muita ominaisuuksia kuin ihonväri ja muu ulkonäkö, koska geneettisesti eri afrikkalaiset populaatiot ovat hyvin erilaisia, ja yhtä erilaisia kuin mitä keskimäärin nähdään eri "ulkonäkörotujen" välillä.

Ja onhan Afrikassa jo ihonvärissäkin valtavia eroja eri alueiden välillä. Siis jos ei katsota vain sitä, onko nahka tummempi kuin eurooppalaisilla. Sen on pakko olla melko tumma, jotta on pärjännyt kisassa.

Yksi yhteinen nimittäjä Afrikan eri maiden kesken on niissä mitatut matalat ÄO lukemat.

C8889941-29DA-4E94-88F9-84E799848B5F.jpeg

Siltä se vaikuttaa. Olipa syy geneettinen tai joku muu oloihin ja kulttuuriin liittyvä, Todennäköisesti kombo, koska on vaikea nähdä, miten muilla (enemmän samankaltaisissa oloissa elävillä, mutta ulkoasultaan huvin erilaisill) roduilla ei ole vastaavia eroja äo:ssa. Tarkoitan esim länkkärit vs. orientaalit.

Veikkaisin että genetiikalla on suurempi rooli (joka osaltaan vaikuttaa myös kulttuuriin), kun huomioidaan afroamerikkalaisten ja ”valkoisten” amerikkalaisten väliset mitatut erot kun ovat eläneet rinnan USAssa ”samassa yhteiskunnassa” useiden sukupolvien ajan.

[Toope]

Sekä genetiikka, että kulttuuri vaikuttavat ihmispopulaatioiden menestykseen ja käyttäytymiseen. Ei minulla ole viisasten kirjaa tukenani sanoa, kuinka paljon ja missä suhteessa. Molemmat vaikuttavat. En minä esim. usko, että afganistanilaiset ovat tyhmiä, heidän hallintonsa luoma malli on taas irvokasta ihmisyyden pilkkaa. Mutta mikä luo heitä toteuttamasta tuollaista ihmisyyden vastaista mallia? Ehkä se oma islamin tulkinta, joka on epäinhimillistä, eikä mitenkään rationaalisesti hyväksyttävissä.

Huono kulttuuri luo huonoa yhteiskuntaa. Islam usein esittää huonoa kulttuuria, siksi ei rakenna hyvää yhteiskuntaa. Islamilaisten maiden perusongelma usein on islam itse!

En myöskään voi kiistää sitä, että eri ihmispopulaatioilla voisi olla eroja älykkyydessä, koska onhan eroja monissa muissakin asioissa. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat erinäköisiä, erirakenteisia jne... Älykkyys on vain yksi osa-alue ihmisissä. Siinäkin eroja voi olla?!

[Why]

Kun katselee älykkyyden jakautumista maapallon kartalta, niin vaikuttaa siltä että matalampi älykkyys on yleisempää maapallon kuumalla vyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.

Tiedämme että liika kuumuus laiskistuttaa. Luulisi, että myös eläminen ja ravinnonhankinta niillä alueilla helpompaa, kuin täällä kaukana pohjoisessa. Silloin elämisen eteen ei tarvitse kovin paljon ponnistella.

Voisko olla pitkällä aikavälillä osuutta asiassa?