Mikä ihmeen sähkökäry?

[Ertsu]

Googlesta löytyy kymmeniä juttuja hakusanalla sähkökäry, mutta kukaan ei viitsi kertoa, että se on otsonia. Pelastusalan ammattilaisetkin puhuvat sähkökärystä, mutta eivät viitsi sanallakaan mainita otsonia. Mitä hätäkeskus sitten tekee, jos mää haistan otsonin hajua ja soitan hätäkeskukseen ja kerron, että otsoni haisee? Onko otsoni nykyisin virallisesti sähkökäryä? Onko Maapallon stratosfäärissäkin nykyisin sähkökärykerros eikä otsonikerrosta enää tunneta???

Joko pahoinpitelyjen rangaistukset alkoi kyllästyttämään? Mites pienydinvoimalat?

Ertsulla on noita "ärsytys aiheita" joita se toistelee.

Ai tästä ollaan vieläkin vihaisia. Jatkakaa.

Kyllä mua ärsyttää, että toimittajat puhuvat edelleen "sähkön kärystä", kun otsonia ei saa mainita.

Googlesta löytyy kymmeniä juttuja hakusanalla "sähkökäry", mutta en jaksa laittaa kaikista linkkejä. Ymmärrän kyllä, että toimittajat ovat aika tyhmiä, mutta sitä en ymmärrä, että pelastusammattilaisetkin ovat.

Jos johdot kuumenevat oikosulussa ja johdon muovipäällys käryää niin ei se haju tule otsonista

Eiköhän siinä pala ensin sulake, joten tuollaista harvemmin pääsee tapahtumaan.

Kipinöintiä voi esiintyä löysässä liitoksessa ilman oikosulkua ja otsoni haisee.

[Susa]

Kipinöintiä voi esiintyä löysässä liitoksessa ilman oikosulkua ja otsoni haisee.

Yleensähän tuollaisista syttyy tulipalo, etenkin kun on kyseessä vähän isompi "sähkö".
Oikosulku taas armollisesti laukaisee sulakkeen.

[vahva_virtanen]

Yleensähän tuollaisista syttyy tulipalo

Ei minun Märklinin veturini koskaan mitään tulipaloa sytyttänyt vaikka virroitin kipinöi upeasti ja otsoni haisi.

[Susa]

Ei minun Märklinin veturini koskaan mitään tulipaloa sytyttänyt vaikka virroitin kipinöi upeasti ja otsoni haisi.

Märklin veturissa on todellakin sitä tarkoittamaani "isoa sähköä".
No ei VRn sähkövetureiden virroittimetkaan syty palamaan vaikka loimottovat etenkin pakkasella todella näyttävästi.
Mistähän se johtuu, ettei niistä synny tulipaloa?

Ottaako Märklin veturi todella sähköä virroittimella?
Minulla on toisen merkkisiä sähköjunaratoja ja ne kyllä ottavat sähkön kiskoista.
Miten Märklin radalla "diesel-veturit" saavat sähkön?

[vahva_virtanen]

Ottaako Märklin veturi todella sähköä virroittimella?

Märklinin radoissa ovat molemmat ratakiskot maissa kun ne ovat kiinni ratapenkan muotoisessa peltiprofiilissa.
Keskellä on eristetty hammastettu kisko jonka piikkimäiset hampaat sojottavat läpi ratapenkassa olevista reijistä.
Toinen mahdollisuus on pylväiden varassa oleva ajolanka josta katolla olevalla virroittimella varustetut veturit ottavat sähkön.
Paluujohtimena toimivat nuo ratakiskot ja ratapenkka.
Tosin tuo kaikki ovat jo historiaa koska Märklin taisi lopettaa jo vuosia sitten.

[Susa]

Ottaako Märklin veturi todella sähköä virroittimella?

Märklinin radoissa ovat molemmat ratakiskot maissa kun ne ovat kiinni ratapenkan muotoisessa peltiprofiilissa.
Keskellä on eristetty hammastettu kisko jonka piikkimäiset hampaat sojottavat läpi ratapenkassa olevista reijistä.
Toinen mahdollisuus on pylväiden varassa oleva ajolanka josta katolla olevalla virroittimella varustetut veturit ottavat sähkön.
Paluujohtimena toimivat nuo ratakiskot ja ratapenkka.
Tosin tuo kaikki ovat jo historiaa koska Märklin taisi lopettaa jo vuosia sitten.

Kyllä Märklin tuottaa junarataa ja junia yhä tänä päivänäkin.
https://www.maerklin.de/en/new-items

Tietääkseni Märklinin ajolanka- ja virroitinlaitteet ovat vain rekvisiittaa.

[Ertsu]

Kipinöintiä voi esiintyä löysässä liitoksessa ilman oikosulkua ja otsoni haisee.

Yleensähän tuollaisista syttyy tulipalo, etenkin kun on kyseessä vähän isompi "sähkö".
Oikosulku taas armollisesti laukaisee sulakkeen.

Ei se välttämättä sytytä tulipaloa, vaan se riippuu siitä paikasta, missä kipinöintiä esiintyy. Jos asukas haistaa otsonin hajun, niin ei siitä heti tarvitse soittaa hätäkeskukseen, kunhan kytkee virran pois vikaantuneesta sähkölaitteesta.

[vahva_virtanen]

Kyllä Märklin tuottaa junarataa ja junia yhä tänä päivänäkin.

Tuolta löytyy hiukan Märklinin historiaa:
https://de.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rklin

Im neuen Jahrtausend
---
Am 11. Mai 2006 wurde die Gebr. Märklin GmbH nach einigen Jahren sinkender Umsätze und zuletzt gar Verlusten an die britische Finanzgruppe Kingsbridge Capital verkauft
---
Am 4. Februar 2009 sah sich das Unternehmen gezwungen, beim Amtsgericht Göppingen Insolvenz anzumelden

Etc. Etc.

Ei taida Märklineillä olla enää mitään sanomista noissa ympyröissä.

[Sulervo]

Tietääkseni Märklinin ajolanka- ja virroitinlaitteet ovat vain rekvisiittaa.

Hä? Märklinin vanhoissa vetureissa virta otetaan siitä hammastetusta keskikiskosta laahuskengällä, joka on eristetty veturin muusta pohjasta (ellei virroittimeksi valita viilekettä, mikä on sähköveturimalleissa mahdollista). Tekniikan etuna on 1. raiteen kiskoja ei tarvitse eristää toisistaan, 2. kuten ei vasemman ja oikean puolen pyöriäkään, ja 3. kääntösilmukan tekeminen onnistuu vaivattomasti, koska kiskot eivät mene oikosulkuun. Haittana on tietysti raiteen ulkonäkö, eli se keskikisko. Laahuskenkä ei paljon lisätekniikkaa vaatinut, mutta sen lehtijouset saattoivat vääntyä ellei veturia käsitelty riittävän varovasti.

[Susa]

Ajolanka ja virroitin.

Uusimmissa digi-Märklineissä voi olla myös nuo toimivia.

Pienoisrautatieopas
Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerho Pirake ry
pirake.net
2025
Myös radan päällä voidaan käyttää ilmajohdinta oikean sähköistetyn radan tapaan. Tällöin
virroitin laahaa johdinta ja siirtää virran veturin laitteille. Ilmajohtimen käyttö vaatii luonnolli-
sesti virroittimen, joten se ei ulkonäöllisistä syitä johtuen sovellu höyry- tai dieselvetureiden
pienoismalleissa käytettäväksi. Aika harvinaista tällainen virroitustapa on muutenkin, koska
toimivia ilmajohtoja on aika hankalaa toteuttaa ilman, että niistä tulee luonnottoman raskaan
näköisiä.

[Neutroni]

Märklin veturissa on todellakin sitä tarkoittamaani "isoa sähköä".

Wanhoissa Märklinin vetureissa oli huono häiriösuojaus ja korkeajännitteinen kommutaattorikipinöinti tuotti otsonia. Se on se mistä minä olen otsonin hajuun tutustunut.

No ei VRn sähkövetureiden virroittimetkaan syty palamaan vaikka loimottovat etenkin pakkasella todella näyttävästi.
Mistähän se johtuu, ettei niistä synny tulipaloa?

Ne on mitoitettu kestämään se virta minkä veturi ottaa.

Ottaako Märklin veturi todella sähköä virroittimella?
Minulla on toisen merkkisiä sähköjunaratoja ja ne kyllä ottavat sähkön kiskoista.
Miten Märklin radalla "diesel-veturit" saavat sähkön?

Oletuksena Märklinin veturit saavat sähkön nastoista keskellä raidetta. Mutta sähköveturit voivat käyttää myös ajojohdinta. Valintaa varten on muistaakseni kytkin veturissa.

[Neutroni]

Uusimmissa digi-Märklineissä voi olla myös nuo toimivia.

On se ollut jo hetken aikaa. Muistan lapsena lukeneeni isän vanhoja Märklinin luetteloita (50- ja 60- luvuilta), joissa kerrottiin miten samalle radalle saa kaksi veturia toisistaan riippumatta, jos toinen on sähköveturi ja ottaa virran ajojohtimesta.

[Neutroni]

Ei taida Märklineillä olla enää mitään sanomista noissa ympyröissä.

Herra ja rouva Märklineillä ei ole. Mutta muistaakseni kiinalaiset ostivat brändin kun alkuperäinen Märklin meni nurin ja myyvät Märklinin perinteitä noudattavaa kamaa edelleen.

https://www.maerklin.de/en

[vahva_virtanen]

Märklinin muuntajissa oli nopeudensäätönupissa kytkin, jolla saatoi vaihtaa veturin kulkusuunnan kun nupista sopivasti painoi. En koskaan mitannut kuinka suureksi jännite nousi, mutta saattoi aistinvaraisesti huomata muutakin kuin otsoninkäryä.

[Neutroni]

Märklinin muuntajissa oli nopeudensäätönupissa kytkin, jolla saatoi vaihtaa veturin kulkusuunnan kun nupista sopivasti painoi. En koskaan mitannut kuinka suureksi jännite nousi, mutta saattoi aistinvaraisesti huomata muutakin kuin otsoninkäryä.

60-luvun peltikuorinen muuntaja antoi 40 V ilman kuormaa. 80-luvun muuntaja reilut 30 V. Nimellinen suunnanvaihtojännite oli 24 V.