Ertsu kirjoitti: ↑15 Syys 2025, 15:28
Kyllä painovoima voi toimia energiavarastona, jolloin painovoima tuottaa energiaa.
Eiköhän pumppuvoimalatkin perustu gravitaation antamaan potentiaalienergiaan. Kun massan nostamiseen käytetään sähkömoottoreita, hyötysuhdekin on melko hyvä.
Toki, mutta siitä ei ollut kysymys.
Re: Fysiikasta yleisesti
Lähetetty: 05 Marras 2025, 18:37
Kirjoittaja ROOSTER
Mitenkähän tuollainen mittausjärjestely tehdään?
Kun atomin ydin hajoaa, syntyy alkeishiukkasia, joita on erittäin vaikea havaita. Jyväskylän yliopistossa väitellyt Jouni Ruotsalainen onnistui kuitenkin mittaamaan niiden massaeroja miljardisosan tarkkuudella.
Ymmärrän, että atomia pommitettaessa se hajoaa siksi pienemmiksi osasiksi. Mutta siitä lähtee monenlaisia partikkeleita liikkeelle, miten ne siinä hujauksessa pystyy tunnistamaan ja punnitsemaan "miljardisosan tarkkuudella". Täh?
Kun atomin ydin hajoaa, syntyy alkeishiukkasia, joita on erittäin vaikea havaita. Jyväskylän yliopistossa väitellyt Jouni Ruotsalainen onnistui kuitenkin mittaamaan niiden massaeroja miljardisosan tarkkuudella.
Ymmärrän, että atomia pommitettaessa se hajoaa siksi pienemmiksi osasiksi. Mutta siitä lähtee monenlaisia partikkeleita liikkeelle, miten ne siinä hujauksessa pystyy tunnistamaan ja punnitsemaan "miljardisosan tarkkuudella". Täh?
Täytyy olla hyvä keittiövaaka ja vitun nopeat refleksit.
Tauko kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 20:32
Matematiikan alan Nobelia ei tarjolla ole.
Heillä on Fieldsin mitalli, jonka yhteydessä oleva rahapalkinto on tosin murto-osa Nobelin rahapalkinnosta.
Ei tilanne ihan noin kehno kuitenkaan ole. Miljoonat dollarit odottavat matemaatikkoja joskin palkinnot ovat kertaluonteisia. Sitä kyllä ihmettelen, ettei matematiikassa ole nobelia.
Kun atomin ydin hajoaa, syntyy alkeishiukkasia, joita on erittäin vaikea havaita. Jyväskylän yliopistossa väitellyt Jouni Ruotsalainen onnistui kuitenkin mittaamaan niiden massaeroja miljardisosan tarkkuudella.
Ymmärrän, että atomia pommitettaessa se hajoaa siksi pienemmiksi osasiksi. Mutta siitä lähtee monenlaisia partikkeleita liikkeelle, miten ne siinä hujauksessa pystyy tunnistamaan ja punnitsemaan "miljardisosan tarkkuudella". Täh?
Helppoa. Ottaa mittariksi sen miljardisosan vaan jostain tarpeeksi suuresta, niin tulos on aina nolla.
Kun atomin ydin hajoaa, syntyy alkeishiukkasia, joita on erittäin vaikea havaita. Jyväskylän yliopistossa väitellyt Jouni Ruotsalainen onnistui kuitenkin mittaamaan niiden massaeroja miljardisosan tarkkuudella.
Ymmärrän, että atomia pommitettaessa se hajoaa siksi pienemmiksi osasiksi. Mutta siitä lähtee monenlaisia partikkeleita liikkeelle, miten ne siinä hujauksessa pystyy tunnistamaan ja punnitsemaan "miljardisosan tarkkuudella". Täh?
Varmaan se niiden liikeradasta ja törmäyksistä voidaan laskea. Mutta siihen tarvitsee sitä laskutaitoa. Jos sitä ei ole, täytyy vain uskoa fyysikoita. Minä olen tässä suhteessa kyllä aika uskovainen.
Mitähän ne AI-neropatit tästä lavertelisivat. En viitsi katsoa, liian pitkiä lauseita minulle.
No katsoin, viisikin tapaa AI kertoi, aika selkeästi. Yksi oli matka/aika... sitten oli tuo edempänä mainittu magneettikenttäjuttu, ja sitten Tšerenkovin säteily (nopea hiukkanen säteilee tiettyyn nopeudesta riippuvaan kulmaan yllttäessään valon nopeuden väliaineessa -eri asia kuin valonnopeus tyhjössä, jota ei voi ylittää - fyysikoilta vaaditaan siis myös yhdyssanataitoja, eipä ihme, ettei opiskelijoita riitä teknisille aloille). Mitähän loput kaksi olivatkaan... katso itse.
Kun atomin ydin hajoaa, syntyy alkeishiukkasia, joita on erittäin vaikea havaita. Jyväskylän yliopistossa väitellyt Jouni Ruotsalainen onnistui kuitenkin mittaamaan niiden massaeroja miljardisosan tarkkuudella.
Ymmärrän, että atomia pommitettaessa se hajoaa siksi pienemmiksi osasiksi. Mutta siitä lähtee monenlaisia partikkeleita liikkeelle, miten ne siinä hujauksessa pystyy tunnistamaan ja punnitsemaan "miljardisosan tarkkuudella". Täh?
Tuossa ei itseasiassa pommitettu atomeja, vaan tutkittiin spontaania radioaktiivista hajoamista, mitattiin beetahajoamisen emo ja tytärytimen massaeroja.
Vahvassa magneettikentässä ydin liikkuu ympyrämäisellä radalla. Mittaamalla kahden ytimen pyörimistaajuudet, voidaan selvittää niiden suhteellinen massaero.
β- hajoamisessa neutroni muuttuu protoniksi ja samalla emittoituu elektroni ja antineutriino
β+ hajoamisessa protoni muuttuu neutroniksi ja samalla emittoituu positroni ja neutriino
Eli, kun elektronin ja positronin massa tiedetään ja emo ja tytärytimen massaerot mitataan riittävän tarkasti, päästään käsiksi neutriinojen massan määritykseen.
Tauko kirjoitti: ↑20 Huhti 2025, 20:32
Matematiikan alan Nobelia ei tarjolla ole.
Heillä on Fieldsin mitalli, jonka yhteydessä oleva rahapalkinto on tosin murto-osa Nobelin rahapalkinnosta.
Ei tilanne ihan noin kehno kuitenkaan ole. Miljoonat dollarit odottavat matemaatikkoja joskin palkinnot ovat kertaluonteisia. Sitä kyllä ihmettelen, ettei matematiikassa ole nobelia.
