Universumi: Olemmeko mustassa aukossa vai tietokonesimulaatiossa?

[KultaKikkare]

Could gravity be evidence that the universe is a computer simulation?

Juuri toisinpäin taitaa asia pikemminkin olla. Painovoima on yksi selkeimmistä todisteista, että emme elä ainakaan tietokonesimulaatiossa.

Jos eläisimme, niin mitään painovoimaksi kutsuttua tuskin edes olisi olemassakaan. Voi olla, että joku älykkö ihmettelisi, että miten ihmeessä kaikki voi pysyä paikoillaan tällaisessa pyörityksessä. Ja sitä sitten ihmeteltäisiin joka perkeleen paikassa ja julkaisussa.

Olisko edes kärpäsen silmät semmoset kun ne on, jos tämä olisi joku simulaatio? Miksi simuloija olisi tehnyt kärpäsen silmistä niin monimutkaiset?

Määritelmän mukaisesti simulaatio pyrkii matkimaan todellisuutta. Eli sinne toteutetaan kaikki yksityiskohdat niin tarkasti kuin voidaan.

Mutta sen sijaan että on simuloitu jokin valmis snapshotti maapallon ja universumin tilasta, voi olla että simulaatio onkin lähtenyt liikkeelle alkuräjähdyksestä. Alkuparametreina annetaan aineen määrät singulariteetissä yms. Sitten ne kärpäsen silmät, ja ylipäätään koko kärpänen on kehittynyt simulaation sisällä evoluution kautta juuri sellaiseksi kuin ovat.

Jossain toisessa simuloidussa universumissa ei ole kärpästä lainkaan.

[KultaKikkare]

Jos mennänän tietokone- ja peligrafiikkaan. Asia toimii näin:

Vain näkyvät osat piirretään ja mikä ei ole suoraan näkösäteessä jätetään piirtämättä:

"Game design culling is a process of selectively rendering or excluding objects or portions of a scene that are not visible to the player. It is a technique game developers use to optimize performance by reducing the number of objects or polygons that need to be rendered, improving the overall efficiency of the game.".

Voit koittaa todistaa istumalla tuolilla ja yrittää todistaa että seinä takanasi on oikeasti olemassa päätäsi kääntämättä. Käsittääkseni tämä on mahdotonta. Jos otat avuksi peilin niin tietenkin siinä tapauksessa seinä ilmestyy taaksesi. Tai napautat taaksesi sormella ja saat tunne-elämyksen että seinä on takanasi..

Peili on oma kamera jolle tehdään erillinen occlusion culling. Sillon kun pelihahmo näkee peilin rendataan myös ne objektit mitä peili näkee.

Fyaiikkamoottorissa taas tehdään hyvin erityyppistä optimointia, koska hahmo voi vuorovaikuttaa objektien kanssa jotka eivät ole näkökentässä. Jos vaikka peruuttaa päin seinää tai käsi osuu seinään.

Yleensä toi hoidetaan bounding bokseilla tai bounding spherellä, eli jos objektien boxit osuvat toisiinsa sitten lasketaan tarkemmin vain noiden mahdollisesti törmäävien objektien polygonit.

Eli ideasi on ihan mahdollinen ia simuloitua universumia on mahdoton falsifioida. Siksi se ei ole olennaista.

[Phobos]

Nämä ovat siis ymmärtääkseni vain hypoteeseja. Ei Vopsoninkaan idea ole ymmärtääkseni todistettavaissa? Onko se vain yhden tutkijan päähänpinttymä?

Toisaalta jos vaikka olemmekin mustan aukon sisäpuolella niin se selittäisi joitakin asioita. Esimerkiksi universumin pyörimisen joka käsittääkseni on todistettu. Myöskin sen että universumi on suljettu ja rajallinen. Universumi laajenee ja pimeä aine jota ilmaantuu jatkuvasti ja aiheuttaa universumin kiihtyvän laajenemisen tulee "Jostakin".

Jos joku keksii minun lisäkseni näitä hypoteeseja ja älyttömyyksiä lisää en pistä pahakseni. Mielikuvitukseni on rajallinen kuitenkin.

[Phobos]

Jos mennänän tietokone- ja peligrafiikkaan. Asia toimii näin:

Vain näkyvät osat piirretään ja mikä ei ole suoraan näkösäteessä jätetään piirtämättä:

"Game design culling is a process of selectively rendering or excluding objects or portions of a scene that are not visible to the player. It is a technique game developers use to optimize performance by reducing the number of objects or polygons that need to be rendered, improving the overall efficiency of the game.".

Voit koittaa todistaa istumalla tuolilla ja yrittää todistaa että seinä takanasi on oikeasti olemassa päätäsi kääntämättä. Käsittääkseni tämä on mahdotonta. Jos otat avuksi peilin niin tietenkin siinä tapauksessa seinä ilmestyy taaksesi. Tai napautat taaksesi sormella ja saat tunne-elämyksen että seinä on takanasi..

Peili on oma kamera jolle tehdään erillinen occlusion culling. Sillon kun pelihahmo näkee peilin rendataan myös ne objektit mitä peili näkee.

Fyaiikkamoottorissa taas tehdään hyvin erityyppistä optimointia, koska hahmo voi vuorovaikuttaa objektien kanssa jotka eivät ole näkökentässä. Jos vaikka peruuttaa päin seinää tai käsi osuu seinään.

Yleensä toi hoidetaan bounding bokseilla tai bounding spherellä, eli jos objektien boxit osuvat toisiinsa sitten lasketaan tarkemmin vain noiden mahdollisesti törmäävien objektien polygonit.

Eli ideasi on ihan mahdollinen ia simuloitua universumia on mahdoton falsifioida. Siksi se ei ole olennaista.

Idea ei kyllä ole ihan varmasti minun. Monestakin syystä. Imen vain tietoa muilta. En ole keksijä, en todellakaan.

[Märkäruuti]

Ei ole. On vain valon eri aallonpituksia, joihin esimerkiksi juuri ihmisen silmä ja aivot reagoivat näkemällä ne eri väreinä. Hulppea luonnon keksintö nuo silmän tappisolut.

Olen kuvannut kännykkäkamerallani useita kymmeniä kertoja auringonlaskuja tyynellä järvellä. Minua on vähän sylettänyt, kun kamera ei toista värejä "aitoina". Sitten tuli mieleeni, että tappisolut toimivat heikommin huonossa valaistuksessa. Oliskohan siis niin, että se kännykkäkamera toistaakin värit "aidommin" kuin silmä?
Tai jos niitä värejä ei oikeasti ole olemassa, niin voisiko sanoa, että kamera toistaa tarkemmin eri aallonpituuksien todelliset intensiteetit?

[KultaKikkare]

Musk sanoi muutama vuosi sitten huumepäissään että simulaatiossa ollaan.

Musk sanoi että jos ihmiskunta joskus kehittää moisen simulaation ja siirtyy elämään sinne, on hyvin epätodennäköistä että me ollaan niitä ensimmäisiä jotka ton kehittävät vaan olemme lähes varmuudella simulaatiossa.

Onko tohon vasta-argumentteja?

Voi tietysti spekuloida miten todennäköistä tollasen simulaation kehittäminen ylipäätään on. Tohon ei Muskin heitto ota kantaa. Enempihän toi on sellanen brain teaser, ei vakavasti otettava hypoteesi.

[Kohina]

Musk sanoi muutama vuosi sitten huumepäissään että simulaatiossa ollaan.

Musk sanoi että jos ihmiskunta joskus kehittää moisen simulaation ja siirtyy elämään sinne, on hyvin epätodennäköistä että me ollaan niitä ensimmäisiä jotka ton kehittävät vaan olemme lähes varmuudella simulaatiossa.

Onko tohon vasta-argumentteja?

Voi tietysti spekuloida miten todennäköistä tollasen simulaation kehittäminen ylipäätään on. Tohon ei Muskin heitto ota kantaa. Enempihän toi on sellanen brain teaser, ei vakavasti otettava hypoteesi.

Musk viitannee Kippingin paperiin jonka linkkasin tänne.

[Phobos]

Hmmm... En ole kyllä saanut kuin harvoin "Golden Hour" tapahtuman onnistuneesti kuvattua. Ymmärrän että hämäränäköni tässä iässä on mitä on. Kännykässä on tietenkin HDR-ominaisuus joka myös vaikuttaa kuvan ominaisuuksiin. Paljain silmin nähtynä tapahtuma on upea ja kuvan saattaa olla todella lattea. Monitori tai kännykän näyttö toistaa värit en tiedä miten tarkkaan ja miten? Riippuu kalibroinnista. Väriavaruus käsittääkseni ei kata koko aluetta minä näet "Todellisuudessa". Itsellä tuo HDR muuttaa jo päivän- sekä ledivalaistuksessa kuvan laatua. Sitten vielä tallennat kuvan joko HDR:n kanssa tai ilman.

Ehkä joku kuvaamiseen perehtynyt ja näyttöjen kalibroinnista tietävä osaa vastata paremmin?

Tämä kuva on perinteisen filmikameran. Ifolor on digitoinut sen. Tosin taitaa itsellä olla negat. Ja ei ihan Auringon lasku mutta lähellä.

[Kohina]

Ei ole. On vain valon eri aallonpituksia, joihin esimerkiksi juuri ihmisen silmä ja aivot reagoivat näkemällä ne eri väreinä. Hulppea luonnon keksintö nuo silmän tappisolut.

Olen kuvannut kännykkäkamerallani useita kymmeniä kertoja auringonlaskuja tyynellä järvellä. Minua on vähän sylettänyt, kun kamera ei toista värejä "aitoina". Sitten tuli mieleeni, että tappisolut toimivat heikommin huonossa valaistuksessa. Oliskohan siis niin, että se kännykkäkamera toistaakin värit "aidommin" kuin silmä?
Tai jos niitä värejä ei oikeasti ole olemassa, niin voisiko sanoa, että kamera toistaa tarkemmin eri aallonpituuksien todelliset intensiteetit?

Silmä erottaa jopa yksittäisen fotonin. Silmä voittaa kameran.

[Phobos]

Auringon laskua kuvatessa mahdollisesti todella kirkkaat kohdat "Palavat" puhki. No, en suosittele suoraan tuijottamaan Auringon laskua kuitenkaan testatakseen miten hyvin silmä ja kamera eroavat toisistaan. Kontrasti kuvissa tuottaa aika usein ongelmia.

[Neutroni]

Nämä ovat siis ymmärtääkseni vain hypoteeseja. Ei Vopsoninkaan idea ole ymmärtääkseni todistettavaissa? Onko se vain yhden tutkijan päähänpinttymä?

Ennemminkin parhaimmillaan filosofista spekulointia. Tutkijatkin ovat ihmisiä ja taipuvaisia hörhöilemään vastauksia kysymyksiin, joihin tiede ei voi niitä antaa.

[Phobos]

Nämä ovat siis ymmärtääkseni vain hypoteeseja. Ei Vopsoninkaan idea ole ymmärtääkseni todistettavaissa? Onko se vain yhden tutkijan päähänpinttymä?

Ennemminkin parhaimmillaan filosofista spekulointia. Tutkijatkin ovat ihmisiä ja taipuvaisia hörhöilemään vastauksia kysymyksiin, joihin tiede ei voi niitä antaa.

No, eipä tämä palsta nyt niin vakavan tieteellinen ole ollut koskaan. Tämä sentään sivuaa jonkin verran tiedettä. Kun lähinnä täällä on vain jankkaamista uskonnollisista näkemyksistä ja "Mistä tällä hetkellä tykkäät" (Elokuvat, Mitä tein tänään, mitä jankkasit tänään ja niin edespäin...).

Tutkijoiden on tietenkin haettava jatkuvasti rahoitusta eli jotakin pitää julkaista rahoitusta saadakseen, käsittääkseni kovaa kilpailua rahoituksesta.

Jos palsta olisi puhtaan tieteellinen niin eiköhän keskustelu tyrehtyisi täysin, varsinkin kun OlliS sivuutettaisiin täysin. Ehkäpä muutama viesti päivässä tulisi. Ja suurin osa on tieteestäkin samaa mieltä joten mitä helvetin keskusteltavaa meillä olisi? Jos pitäydytään varsinkin laitostieteessä?

[Märkäruuti]

No, en suosittele suoraan tuijottamaan Auringon laskua kuitenkaan testatakseen miten hyvin silmä ja kamera eroavat toisistaan.

Parhaat auringonlaskukuvat saa yleensä, kun Aurinko on jo horisontin alapuolella. Eikä se horisontissa olevan Auringon katsominen aivan yhtä paha ole kuin keskitaivaalla olevan.

Silmä erottaa jopa yksittäisen fotonin. Silmä voittaa kameran.

Tiedän. Nyt on kuitenkin kyse tappisolujen kyvystä aistia eri aallonpituuksia eli värejä hämärässä, ei sauvojen herkkyydestä.

[Jäärä]

Minkähänlaisia mahtaa olla teoreettisen fysiikan terävimmässä kärjessä ne työpäivät? Ehkä ne on mielenkiintoisia. Entä sitten kun tullaan pari porrasta alaspäin, eikä älli ihan riitä sinne kärkisijoille, niin meneekö jo tavan puurtamiseksi? Tuleeko mieleen sitten tylsyyttään ideoida kaikenlaisia versumiversioita, josko löytäisikin jonkun timantin heinäsuovasta ja ura saisi uutta pontta? Mediahan toki kertoo lähes puolitotuuksina kaikenlaisia ajatuksia, mitä ovat jonkun suusta tulleet ja tavan kansa on, että ooh! Simulaatiohypoteesi antaa tavan ateistin mielikuvitukselle taas vettä myllyyn ja toiset odottelevat, että pääsisivät madonreijän kautta uusiin maailmoihin.
Omat aivoni pitävät ajatuksesta, jossa jotain on aina ollut ja se jotain on myös ääretöntä. Sen keskellä on sitten syntynyt meidän havaitsemamme universumi. Vastaavia liene äärettömyys sakeana. Se tuntuu vähiten epäintuitiiviselta muihin vaihtoehtoihin nähden. Se ei tarvitse taustalle sen enempää spagettihirviöitä kuin simulaatioitakaan. Mutta mene ja tiedä, minähän en ole edes finni fyysikon takamuksessa, joten ymmärrän mielipiteeni siltä kannalta yhdentekeväksi.

[Neutroni]

Tutkijoiden on tietenkin haettava jatkuvasti rahoitusta eli jotakin pitää julkaista rahoitusta saadakseen, käsittääkseni kovaa kilpailua rahoituksesta.

Tällainen on tutkijoille populaarihömppää, ei rahoitettua tutkimusta. Kukaan rahoittaja ei maksa siitä, että keksitään tarinoita simulaatiomaailmoista, mutta yleisö voi ostaa kiinnostavia kirjoja. Se voi olla tutkijalle paljon tuottoisampaa kuin tutkimus, siksi niin moni tutkija alkaa julkaista kaikenlaista kahelia populaarihömppää jossain vaiheessa uraansa.

Jos palsta olisi puhtaan tieteellinen niin eiköhän keskustelu tyrehtyisi täysin, varsinkin kun OlliS sivuutettaisiin täysin. Ehkäpä muutama viesti päivässä tulisi. Ja suurin osa on tieteestäkin samaa mieltä joten mitä helvetin keskusteltavaa meillä olisi? Jos pitäydytään varsinkin laitostieteessä?

Ei tämä palsta ole eikä tule olemaan tieteellinen keskustelupalsta, vaan viihteellinen tieteistä kiinnostuneille tai muuten vaan tästä porukasta tykkääville. Tutkijat keskustelevat ihan toisilla foorumeilla, konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa.