Onko Temu luotettava?

[HuuHaata]

Teemu on melko luotettava, vaikka media pyrkiikin mustamaalaamaan poliittisista syistä.

[marjatta1]

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

[marjatta1]

Tiivistelmä jakson sisällöstä
Tässä Asiastudion jaksossa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama pureutuu kiinalaisen verkkokauppajätti Temun rooliin globaalissa verkkokauppakentässä ja kauppasodassa länsimaiden ja Kiinan välillä. Parsaman mukaan Temun toiminta ei perustu perinteiseen liiketaloudelliseen logiikkaan, vaan siihen pumpataan rahaa tarkoituksena horjuttaa länsimaisia markkinoita, jopa valtiollisin motiivein. Hän esittää, että Temun tappiollinen liiketoiminta, aggressiivinen markkinointi ja läpinäkymättömät tuotantoketjut ovat osa laajempaa Kiinan strategiaa, joka ulottuu datankeruuseen ja hybridivaikuttamiseen.

Haastattelussa käsitellään myös länsimaiden vastuutonta tuotannon ulkoistamista Kiinaan ja sen seurauksia. Parsama nostaa esiin, kuinka eurooppalaiset brändit ovat alkaneet palauttaa tuotantoa takaisin lähemmäs, vastuullisuuden ja arvoketjun läpinäkyvyyden takia. Hän korostaa verkkokaupan kahtiajakoa tehokkuusmarkkinoihin (halpa hinta, nopeat toimitukset) ja merkityksellisyysmarkkinoihin (arvopohjaiset, asiakassuhteeseen panostavat brändit), joiden euromääräinen koko on lähes sama. Jakso päättyy toiveikkaaseen viestiin siitä, että suomalaisillakin brändeillä on mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, kunhan ne keskittyvät asiakasymmärrykseen ja omaperäiseen tarinaan.

Jakson pääkohdat
Temu toimii tappiollisesti ja sitä rahoitetaan mahdollisesti Kiinan valtion intresseistä osana hybridivaikuttamista länsimaita vastaan.
Verkkokaupan globaalit markkinat jakautuvat kahteen päämalliin: tehokkuusmarkkina ja merkityksellisyysmarkkina – molemmat yhtä suuria euromääräisesti.
Länsimaiden oma osavastuu nykytilanteesta juontuu vuosikymmenten halpatyövoimaan perustuvasta tuotannon ulkoistamisesta.
Temun kautta kiinalaiset yritykset keräävät merkittäviä määriä käyttäjädataa, ja sen sovelluksissa on havaittu tietoturvariskejä.
Suomesta löytyy menestystarinoita, kuten Vibae, Reima ja Discmania, jotka osoittavat, että kansainvälinen verkkokauppamenestys on mahdollista ilman hintasotaa.

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

[Vonnegut]

Temu tuli rytinällä ja valmiilla kappa-alustalla joiden tekemiseen menee yleensä vuosia. Isoa rahaa on varmasti käytetty jostain lompakosta. Ehkä Kiinan valtion.

[Justis]

Tiivistelmä jakson sisällöstä
Tässä Asiastudion jaksossa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama pureutuu kiinalaisen verkkokauppajätti Temun rooliin globaalissa verkkokauppakentässä ja kauppasodassa länsimaiden ja Kiinan välillä. Parsaman mukaan Temun toiminta ei perustu perinteiseen liiketaloudelliseen logiikkaan, vaan siihen pumpataan rahaa tarkoituksena horjuttaa länsimaisia markkinoita, jopa valtiollisin motiivein. Hän esittää, että Temun tappiollinen liiketoiminta, aggressiivinen markkinointi ja läpinäkymättömät tuotantoketjut ovat osa laajempaa Kiinan strategiaa, joka ulottuu datankeruuseen ja hybridivaikuttamiseen.

Haastattelussa käsitellään myös länsimaiden vastuutonta tuotannon ulkoistamista Kiinaan ja sen seurauksia. Parsama nostaa esiin, kuinka eurooppalaiset brändit ovat alkaneet palauttaa tuotantoa takaisin lähemmäs, vastuullisuuden ja arvoketjun läpinäkyvyyden takia. Hän korostaa verkkokaupan kahtiajakoa tehokkuusmarkkinoihin (halpa hinta, nopeat toimitukset) ja merkityksellisyysmarkkinoihin (arvopohjaiset, asiakassuhteeseen panostavat brändit), joiden euromääräinen koko on lähes sama. Jakso päättyy toiveikkaaseen viestiin siitä, että suomalaisillakin brändeillä on mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, kunhan ne keskittyvät asiakasymmärrykseen ja omaperäiseen tarinaan.

Jakson pääkohdat
Temu toimii tappiollisesti ja sitä rahoitetaan mahdollisesti Kiinan valtion intresseistä osana hybridivaikuttamista länsimaita vastaan.
Verkkokaupan globaalit markkinat jakautuvat kahteen päämalliin: tehokkuusmarkkina ja merkityksellisyysmarkkina – molemmat yhtä suuria euromääräisesti.
Länsimaiden oma osavastuu nykytilanteesta juontuu vuosikymmenten halpatyövoimaan perustuvasta tuotannon ulkoistamisesta.
Temun kautta kiinalaiset yritykset keräävät merkittäviä määriä käyttäjädataa, ja sen sovelluksissa on havaittu tietoturvariskejä.
Suomesta löytyy menestystarinoita, kuten Vibae, Reima ja Discmania, jotka osoittavat, että kansainvälinen verkkokauppamenestys on mahdollista ilman hintasotaa.

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

Oikein hyvää analyysiä ja olen itsekin ihmetellyt että kuinka tämä on mahdollista? Missä on se bisnes? Jotain olen siis Temusta tilannut ja esimerkkinä voisi mainita ne robottiruohonleikkurin terät. Paketti Huskun teriä maksaa Suomessa jotain 30 euroa ja siinä on vissiin 6-9 terää. Temusta tilaten 60 kpl teriä maksoi vähän yli kympin. Ei havaittavaa eroa kestävyydessä ja ilmainen toimitus. Ei voi tuottaa yhtään mitään myyjälle.

[marjatta1]

Tiivistelmä jakson sisällöstä
Tässä Asiastudion jaksossa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama pureutuu kiinalaisen verkkokauppajätti Temun rooliin globaalissa verkkokauppakentässä ja kauppasodassa länsimaiden ja Kiinan välillä. Parsaman mukaan Temun toiminta ei perustu perinteiseen liiketaloudelliseen logiikkaan, vaan siihen pumpataan rahaa tarkoituksena horjuttaa länsimaisia markkinoita, jopa valtiollisin motiivein. Hän esittää, että Temun tappiollinen liiketoiminta, aggressiivinen markkinointi ja läpinäkymättömät tuotantoketjut ovat osa laajempaa Kiinan strategiaa, joka ulottuu datankeruuseen ja hybridivaikuttamiseen.

Haastattelussa käsitellään myös länsimaiden vastuutonta tuotannon ulkoistamista Kiinaan ja sen seurauksia. Parsama nostaa esiin, kuinka eurooppalaiset brändit ovat alkaneet palauttaa tuotantoa takaisin lähemmäs, vastuullisuuden ja arvoketjun läpinäkyvyyden takia. Hän korostaa verkkokaupan kahtiajakoa tehokkuusmarkkinoihin (halpa hinta, nopeat toimitukset) ja merkityksellisyysmarkkinoihin (arvopohjaiset, asiakassuhteeseen panostavat brändit), joiden euromääräinen koko on lähes sama. Jakso päättyy toiveikkaaseen viestiin siitä, että suomalaisillakin brändeillä on mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, kunhan ne keskittyvät asiakasymmärrykseen ja omaperäiseen tarinaan.

Jakson pääkohdat
Temu toimii tappiollisesti ja sitä rahoitetaan mahdollisesti Kiinan valtion intresseistä osana hybridivaikuttamista länsimaita vastaan.
Verkkokaupan globaalit markkinat jakautuvat kahteen päämalliin: tehokkuusmarkkina ja merkityksellisyysmarkkina – molemmat yhtä suuria euromääräisesti.
Länsimaiden oma osavastuu nykytilanteesta juontuu vuosikymmenten halpatyövoimaan perustuvasta tuotannon ulkoistamisesta.
Temun kautta kiinalaiset yritykset keräävät merkittäviä määriä käyttäjädataa, ja sen sovelluksissa on havaittu tietoturvariskejä.
Suomesta löytyy menestystarinoita, kuten Vibae, Reima ja Discmania, jotka osoittavat, että kansainvälinen verkkokauppamenestys on mahdollista ilman hintasotaa.

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

...kenties Kiinan valtio hyötyy tavalla tai toisella Temun toiminnasta???

[Vonnegut]

Teemu on melko luotettava, vaikka media pyrkiikin mustamaalaamaan poliittisista syistä.

Totta. Ihan roinaa ei tosin kannata tilata vaikka melkein ilmaiseksi saa. Omat tilaamani akkusähkölaitteet on hommansa hoitaneet siinä missä neljä kertaa kalliimmat brandi-laitteetkin.

[JeeSe]

Tiivistelmä jakson sisällöstä
Tässä Asiastudion jaksossa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama pureutuu kiinalaisen verkkokauppajätti Temun rooliin globaalissa verkkokauppakentässä ja kauppasodassa länsimaiden ja Kiinan välillä. Parsaman mukaan Temun toiminta ei perustu perinteiseen liiketaloudelliseen logiikkaan, vaan siihen pumpataan rahaa tarkoituksena horjuttaa länsimaisia markkinoita, jopa valtiollisin motiivein. Hän esittää, että Temun tappiollinen liiketoiminta, aggressiivinen markkinointi ja läpinäkymättömät tuotantoketjut ovat osa laajempaa Kiinan strategiaa, joka ulottuu datankeruuseen ja hybridivaikuttamiseen.

Haastattelussa käsitellään myös länsimaiden vastuutonta tuotannon ulkoistamista Kiinaan ja sen seurauksia. Parsama nostaa esiin, kuinka eurooppalaiset brändit ovat alkaneet palauttaa tuotantoa takaisin lähemmäs, vastuullisuuden ja arvoketjun läpinäkyvyyden takia. Hän korostaa verkkokaupan kahtiajakoa tehokkuusmarkkinoihin (halpa hinta, nopeat toimitukset) ja merkityksellisyysmarkkinoihin (arvopohjaiset, asiakassuhteeseen panostavat brändit), joiden euromääräinen koko on lähes sama. Jakso päättyy toiveikkaaseen viestiin siitä, että suomalaisillakin brändeillä on mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, kunhan ne keskittyvät asiakasymmärrykseen ja omaperäiseen tarinaan.

Jakson pääkohdat
Temu toimii tappiollisesti ja sitä rahoitetaan mahdollisesti Kiinan valtion intresseistä osana hybridivaikuttamista länsimaita vastaan.
Verkkokaupan globaalit markkinat jakautuvat kahteen päämalliin: tehokkuusmarkkina ja merkityksellisyysmarkkina – molemmat yhtä suuria euromääräisesti.
Länsimaiden oma osavastuu nykytilanteesta juontuu vuosikymmenten halpatyövoimaan perustuvasta tuotannon ulkoistamisesta.
Temun kautta kiinalaiset yritykset keräävät merkittäviä määriä käyttäjädataa, ja sen sovelluksissa on havaittu tietoturvariskejä.
Suomesta löytyy menestystarinoita, kuten Vibae, Reima ja Discmania, jotka osoittavat, että kansainvälinen verkkokauppamenestys on mahdollista ilman hintasotaa.

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

Oikein hyvää analyysiä ja olen itsekin ihmetellyt että kuinka tämä on mahdollista? Missä on se bisnes? Jotain olen siis Temusta tilannut ja esimerkkinä voisi mainita ne robottiruohonleikkurin terät. Paketti Huskun teriä maksaa Suomessa jotain 30 euroa ja siinä on vissiin 6-9 terää. Temusta tilaten 60 kpl teriä maksoi vähän yli kympin. Ei havaittavaa eroa kestävyydessä ja ilmainen toimitus. Ei voi tuottaa yhtään mitään myyjälle.

Miten sitä eroa nyt voisi vielä huomatakaan.
Meidän robossa ainakin on kestänyt ne alkuperäiset terätkin jo kolme kesää ihan hyvänä.

Eikä sellaisen pellinpalan tekeminen valmiissa tehtaassa maksa mitään käytännössä, että melkein sama se on kuinka ison nipun niitä myy. Hinta sen mukaan mitä asiakas suostuu maksamaan. Suomessa yleensä vähän enemmän kuin muualla.

[Justis]

Tiivistelmä jakson sisällöstä
Tässä Asiastudion jaksossa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama pureutuu kiinalaisen verkkokauppajätti Temun rooliin globaalissa verkkokauppakentässä ja kauppasodassa länsimaiden ja Kiinan välillä. Parsaman mukaan Temun toiminta ei perustu perinteiseen liiketaloudelliseen logiikkaan, vaan siihen pumpataan rahaa tarkoituksena horjuttaa länsimaisia markkinoita, jopa valtiollisin motiivein. Hän esittää, että Temun tappiollinen liiketoiminta, aggressiivinen markkinointi ja läpinäkymättömät tuotantoketjut ovat osa laajempaa Kiinan strategiaa, joka ulottuu datankeruuseen ja hybridivaikuttamiseen.

Haastattelussa käsitellään myös länsimaiden vastuutonta tuotannon ulkoistamista Kiinaan ja sen seurauksia. Parsama nostaa esiin, kuinka eurooppalaiset brändit ovat alkaneet palauttaa tuotantoa takaisin lähemmäs, vastuullisuuden ja arvoketjun läpinäkyvyyden takia. Hän korostaa verkkokaupan kahtiajakoa tehokkuusmarkkinoihin (halpa hinta, nopeat toimitukset) ja merkityksellisyysmarkkinoihin (arvopohjaiset, asiakassuhteeseen panostavat brändit), joiden euromääräinen koko on lähes sama. Jakso päättyy toiveikkaaseen viestiin siitä, että suomalaisillakin brändeillä on mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, kunhan ne keskittyvät asiakasymmärrykseen ja omaperäiseen tarinaan.

Jakson pääkohdat
Temu toimii tappiollisesti ja sitä rahoitetaan mahdollisesti Kiinan valtion intresseistä osana hybridivaikuttamista länsimaita vastaan.
Verkkokaupan globaalit markkinat jakautuvat kahteen päämalliin: tehokkuusmarkkina ja merkityksellisyysmarkkina – molemmat yhtä suuria euromääräisesti.
Länsimaiden oma osavastuu nykytilanteesta juontuu vuosikymmenten halpatyövoimaan perustuvasta tuotannon ulkoistamisesta.
Temun kautta kiinalaiset yritykset keräävät merkittäviä määriä käyttäjädataa, ja sen sovelluksissa on havaittu tietoturvariskejä.
Suomesta löytyy menestystarinoita, kuten Vibae, Reima ja Discmania, jotka osoittavat, että kansainvälinen verkkokauppamenestys on mahdollista ilman hintasotaa.

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

Oikein hyvää analyysiä ja olen itsekin ihmetellyt että kuinka tämä on mahdollista? Missä on se bisnes? Jotain olen siis Temusta tilannut ja esimerkkinä voisi mainita ne robottiruohonleikkurin terät. Paketti Huskun teriä maksaa Suomessa jotain 30 euroa ja siinä on vissiin 6-9 terää. Temusta tilaten 60 kpl teriä maksoi vähän yli kympin. Ei havaittavaa eroa kestävyydessä ja ilmainen toimitus. Ei voi tuottaa yhtään mitään myyjälle.

Miten sitä eroa nyt voisi vielä huomatakaan.
Meidän robossa ainakin on kestänyt ne alkuperäiset terätkin jo kolme kesää ihan hyvänä.

Eikä sellaisen pellinpalan tekeminen valmiissa tehtaassa maksa mitään käytännössä, että melkein sama se on kuinka ison nipun niitä myy. Hinta sen mukaan mitä asiakas suostuu maksamaan. Suomessa yleensä vähän enemmän kuin muualla.

Totta varmaan tuokin mutta pihoja ja nurmikoita on monenlaisia ja monen kokoisia. Itse joudun vaihtamaan terät vähintään kerran vuodessa yleensä kahdesti. Mulla on käytössä 3 roboa ja leikattavat alueet ovat melko suuria. Pienin on 2500 neliöitä sen hoitaa Huskun 420. Suurin on noin 5000 neliöitä ja siellä toimii Huskun 450x. Vanhoja rakkineita jo kaikki mutta kaikkiin menee samat terät. Kaikki ovat kuitenkin rinnetontteja ja on puita ja muuta kantoja ja juuria. Heinäkuussa on yleensä teristä jäljellä vain muisto.

Mutta eiköhän tuom tilauksen toimitus maksa jo enemmän kuin kympin.

[JeeSe]

Tiivistelmä jakson sisällöstä
Tässä Asiastudion jaksossa digitaalisen kaupan asiantuntija Leevi Parsama pureutuu kiinalaisen verkkokauppajätti Temun rooliin globaalissa verkkokauppakentässä ja kauppasodassa länsimaiden ja Kiinan välillä. Parsaman mukaan Temun toiminta ei perustu perinteiseen liiketaloudelliseen logiikkaan, vaan siihen pumpataan rahaa tarkoituksena horjuttaa länsimaisia markkinoita, jopa valtiollisin motiivein. Hän esittää, että Temun tappiollinen liiketoiminta, aggressiivinen markkinointi ja läpinäkymättömät tuotantoketjut ovat osa laajempaa Kiinan strategiaa, joka ulottuu datankeruuseen ja hybridivaikuttamiseen.

Haastattelussa käsitellään myös länsimaiden vastuutonta tuotannon ulkoistamista Kiinaan ja sen seurauksia. Parsama nostaa esiin, kuinka eurooppalaiset brändit ovat alkaneet palauttaa tuotantoa takaisin lähemmäs, vastuullisuuden ja arvoketjun läpinäkyvyyden takia. Hän korostaa verkkokaupan kahtiajakoa tehokkuusmarkkinoihin (halpa hinta, nopeat toimitukset) ja merkityksellisyysmarkkinoihin (arvopohjaiset, asiakassuhteeseen panostavat brändit), joiden euromääräinen koko on lähes sama. Jakso päättyy toiveikkaaseen viestiin siitä, että suomalaisillakin brändeillä on mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun, kunhan ne keskittyvät asiakasymmärrykseen ja omaperäiseen tarinaan.

Jakson pääkohdat
Temu toimii tappiollisesti ja sitä rahoitetaan mahdollisesti Kiinan valtion intresseistä osana hybridivaikuttamista länsimaita vastaan.
Verkkokaupan globaalit markkinat jakautuvat kahteen päämalliin: tehokkuusmarkkina ja merkityksellisyysmarkkina – molemmat yhtä suuria euromääräisesti.
Länsimaiden oma osavastuu nykytilanteesta juontuu vuosikymmenten halpatyövoimaan perustuvasta tuotannon ulkoistamisesta.
Temun kautta kiinalaiset yritykset keräävät merkittäviä määriä käyttäjädataa, ja sen sovelluksissa on havaittu tietoturvariskejä.
Suomesta löytyy menestystarinoita, kuten Vibae, Reima ja Discmania, jotka osoittavat, että kansainvälinen verkkokauppamenestys on mahdollista ilman hintasotaa.

https://www.asiastudio.fi/temu-ja-kiina ... kkokauppa/

Oikein hyvää analyysiä ja olen itsekin ihmetellyt että kuinka tämä on mahdollista? Missä on se bisnes? Jotain olen siis Temusta tilannut ja esimerkkinä voisi mainita ne robottiruohonleikkurin terät. Paketti Huskun teriä maksaa Suomessa jotain 30 euroa ja siinä on vissiin 6-9 terää. Temusta tilaten 60 kpl teriä maksoi vähän yli kympin. Ei havaittavaa eroa kestävyydessä ja ilmainen toimitus. Ei voi tuottaa yhtään mitään myyjälle.

Miten sitä eroa nyt voisi vielä huomatakaan.
Meidän robossa ainakin on kestänyt ne alkuperäiset terätkin jo kolme kesää ihan hyvänä.

Eikä sellaisen pellinpalan tekeminen valmiissa tehtaassa maksa mitään käytännössä, että melkein sama se on kuinka ison nipun niitä myy. Hinta sen mukaan mitä asiakas suostuu maksamaan. Suomessa yleensä vähän enemmän kuin muualla.

Totta varmaan tuokin mutta pihoja ja nurmikoita on monenlaisia ja monen kokoisia. Itse joudun vaihtamaan terät vähintään kerran vuodessa yleensä kahdesti. Mulla on käytössä 3 roboa ja leikattavat alueet ovat melko suuria. Pienin on 2500 neliöitä sen hoitaa Huskun 420. Suurin on noin 5000 neliöitä ja siellä toimii Huskun 450x. Vanhoja rakkineita jo kaikki mutta kaikkiin menee samat terät. Kaikki ovat kuitenkin rinnetontteja ja on puita ja muuta kantoja ja juuria. Heinäkuussa on yleensä teristä jäljellä vain muisto.

Mutta eiköhän tuom tilauksen toimitus maksa jo enemmän kuin kympin.

Ei sillä varmaan moni rikastumaan pääse.
Lienee niillä pitkän ajan tavoitteena saada valmistus muualla loppumaan ja sitten päivitellä hinnat markkinoiden mukaiseksi.

[anarkistialkuasukas]

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes varoittaa verkkojätti Temussa myynnissä olleesta mustasta hyppynarusta.

Hyppynarun naruosa sisältää ftalaatteja yli sallitun määrän. Ne on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi, Tukes kertoo sivuillaan.

Tukes neuvoo lopettamaan tuotteen käytön välittömästi. Temu pyytää palauttamaan tuotteen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/59d3 ... 7038792262

No, pääosin ne temuttajathan onkin jotain mahoja pellavapäitä joilta ei muutenkaan enää lasten teko luonnistu.

[marjatta1]

Jos Kiinaan valtaa globaalissa kaupankäynnissä haluaa kannattaa niin silloin se on ihan OK. asia....Temusta en mitään ole ostanut ja en jatkossakaan tule ostamaan. Periaateasia.


https://valtterilindholm.fi/2025/01/20/ ... uttamista/

[JarppiOne]

Eli mitä nyt olen saanut tietooni Temusta on se luotettava. Kyselin tämän lisäksi vielä tuttaviltani. Kukaan heistä joka oli tilannut sieltä ei ollut pettynyt.

Nuo muut täälläkin esiin nousseet asiat ovatkin sitten eri juttu...