Uskonnollisuus ja ÄO

[Naturalisti]

Asuntomarkkinoiden spekulatiivisuus on erinomainen esimerkki siitä, miten nykyinen velkarahajärjestelmä ruokkii rahoituskuplia. Kun pankit luovat rahaa myöntämällä lainoja, hinnat nousevat uskomusten ja velkakyvyn, ei reaalisten arvojen perusteella. Lopputuloksena syntyy ylivelkaantumista ja hintakuplia – ja kun kupla puhkeaa, veronmaksajat pelastavat pankit.

Juuri näin olen tuon alleviivatun osan itsekin ajatellut. Ja koska tuotto lainatulle rahalle on se, joka merkitsee, niin sitä suuremmat ovat uskomukset vääriin asioihin, ja sen paremman tuoton rahan lainaajat saavat, koska korkotuotot ovat todella suuria. Koron ei tarvitsekaan olla kovin suuri, kun pääomat ovat sitä. Ja pitkät maksuajat ovat oikea maukas mansikka koko komeuden päälle.

Ja tätä sirkusta on Suomessakin jatkettu jo vuosikymmenet, eivät tollot tajua, että mistä vedätyksestä oikeasti on kyse. Ei tarvitse ihmetellä, että miksi kaikki maksaa aivan liikaa, eikä ylenpalttiselle velkaantumiselle ole loppua näköpiirissä. Eikä sitä taideta oikeasti edes haluta.

Tämä on juuri se keskustelun taso, jota tarvitaan, jotta velkarahajärjestelmän ongelmat saadaan kunnolla näkyviin. Monille kansalaisille rahan syntymekanismi – eli se, että pankit luovat rahaa tyhjästä myöntämällä lainoja – on edelleen hämärän peitos. Kansalaiskeskustelun tiedostavuuden lisääminen on ratkaisevan tärkeää: kun ymmärrys kasvaa, kasvaa myös paine poliittisille päättäjille korjata tilannetta.

Rahareformi tarjoaisi konkreettisen ratkaisun tähän ongelmaan. Sen ytimessä on ajatus, että rahan luominen siirretään liikepankeilta keskuspankin vastuulle. Tämä katkaisisi nykyisen velkakierteen, jossa rahan määrä kasvaa vain velan kautta. Rahareformi ei tarkoita, että pankit lakkautettaisiin – ne voisivat edelleen välittää rahaa, mutta eivät enää luoda sitä.

Euroalueella rahareformi voitaisiin toteuttaa liukuvasti kahdella keinolla:

- Digitaalisen euron käyttöönottoa laajentamalla: EKP on jo kehittämässä digitaalista keskuspankkirahaa, joka olisi kaikkien kansalaisten käytettävissä maksuvälineenä. Digieuro voisi toimia vaihtoehtona liikepankkirahalle ja vahvistaa keskuspankin roolia rahan liikkeeseenlaskijana.
- Liikepankkien vakavaraisuusvaatimuksia asteittain nostamalla: EKP ja Finanssivalvonta voivat sääntelyn keinoin rajoittaa pankkien mahdollisuuksia luoda rahaa velkana, esimerkiksi tiukentamalla omien varojen ja riskienhallinnan ehtoja.

Tällainen siirtymä ei tapahtuisi yhdessä yössä, mutta se loisi rahoitusjärjestelmän, jossa raha ei enää ole pelkkä velkaväline, vaan yhteiskunnallinen käyttöoikeus. Ja se voisi lopulta hillitä spekulatiivisia kuplia, kuten asuntomarkkinoilla, joissa hinnat nousevat uskomusten, ei reaalisten arvojen perusteella.

PS. En tiedä kuinka ÄO korreloi tämän asian kanssa, mutta usko nykymuotoiseen kapitalistiseen talousjärjestelmään on vahva sen monista valuvioista huolimatta, joista vallitseva rahajärjestelmä on vain yksi esimerkki.