Joo, kuten jo sanoin olet oikeassa, ettei Googlen AI yhteenveto tuota termille oikeaa merkitystä, mitä suuresti hämmästelen. Saatat olla oikeassa myös siinä, ettei nämä termit ole tuttuja ihan arkipäivän keskustelussa ja, kun sukelletaan syvemmälle, huomataan, että myös taloustieteilijät antavat termeille erilaisia määrittelyjä. Jokatapauksessa ortodoksinen eli valtavirran taloustiede on tänä päivänä lähes uskonto, jonka uskomuksia on syytä nostaa kriittiseen keskusteluun.
Tähän liittyen tässä on podcast- ja kirjavinkki jatkokeskustelun virikkeeksi. Kuuntelin jo tuon toisen jakson ja tein kirjasta varauksen paikalliseen kirjastoon.
YLE | Tiedeykkönen | Talouden trilogia podcast
1. Faktan vaarat - elämmekö maailmanlopun reunalla vai ihmiskunnan parasta aikaa
“Elämmekö ihmiskunnan kehityksen huipulla vai olemmeko päinvastoin maailmanlopun kynnyksellä? Katsomalla kylmiä faktoja voi paradoksaalisesti päätyä molempiin johtopäätöksiin.
Äärimmäinen köyhyys on romahtanut, vauraus lisääntynyt räjähdysmäisesti ja monet kuolemaa kylväneet taudit peitottu. Toisaalta lähestymme ekokatastrofia, joka uhkaa vetää maton alta kaikelta saavutetulta hyvältä.
Mikä olisi mielekäs tapa hahmottaa, miten maailma ihan oikeasti makaa? Onko nurkan takana häämöttävä maailmaloppu aivan yhtä ontto tarina kuin ihmisen päättymätön voittokulku?
Tämä on ensimmäinen osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina ympäristöfilosofi ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.”
Kuuntele Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1-74771913
2. Talouskasvun utopia syntyi sodan raunioille – palvelefko se enää yhteistä hyvää?
“Samaan aikaan kun maailman talous on kasvanut, ympäristön tilaa kuvaavat mittarit ovat näyttäneet alaspäin. Miksi tavoittelemme edelleen kasvua mittarilla, joka ei huomioi ympäristöä eikä ihmisten hyvinvointia?
Miten bruttokansantuotteesta tuli yhteiskunnan menestyksen mittari numero yksi. Voiko talous kasvaa ikuisesti ja jos ei, niin mikä on vaihtoehto?
Onko talouden missio hukassa ja perustuuko valtavirran taloustiede väärille oletuksille?
Tämä on toinen osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Haastateltavina ovat Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki ja ekologisesta taloudesta väitöstutkimusta tekevä ekonomisti Anni Marttinen. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.”
Kuuntele Yle Areenassa:
https://areena.yle.fi/1-74534111
3. Viimeinen osa – ei vielä julkaistu
---
Kirja vinkki:
Anni Marttinen: Hattaratalous
“Miksi taloutta mitataan bruttokansantuotteella? Ja mitä silloin jää huomiotta? Miksi sanotaan, että leikkauksille ei ole vaihtoehtoja? Tarvitseeko velkaa pelätä? Onko hoivatyöllä arvoa, jos siitä ei makseta palkkaa?
Tässä kirjassa ekonomisti, somevaikuttaja Anni Marttinen avaa talouden olennaiset käsitteet sekä purkaa vaiettuja oletuksia, joita taloustieteen ja politiikan toistelluimpien väitteiden takaa löytyy. Hänen mielestään talouden pitäisi olla ihmisiä varten eikä päätöksiä pitäisi tehdä ilman, että huomioidaan niiden vaikutus myös esimerkiksi hyvinvointiin ja luontoon.
Hattaratalous on kirja ihmiselle, joka haluaa ymmärtää taloudesta ja yhteiskunnasta enemmän, mutta jolle ekonomistien munkkilatina tuntuu vieraalta ja ulossulkevalta. Talouspuheen yleistajuistaminen on demokraattinen teko. Hattarataloudessa on numeroiden lisäksi tilaa myös pehmeinä pidetyille arvoille kuten empatia, luonto, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus.” (
Suomalainen kirjakauppa, Suomalainen.com)
---
“Kun Anni Marttinen työskenteli Euroopan keskuspankissa, tapana oli, että viikkopalavereissa naiset istuivat huoneen reunoilla ja miehet pöydän ääressä.
Eräänä päivänä Marttinen meni ensimmäisenä palaverihuoneeseen ja istui pöydän ääreen.
– Muiden ilmeistä, kuiskuttelusta ja kohinasta ymmärsin, että se oli heille hirveä järkytys.
Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana monet muutkin ekonomistinaiset rohkaistuivat asettumaan pöydän ääreen.
Juuri niin Marttinen toivoo naisten ja syrjittyjen vähemmistöjen kaikkialla tekevän. Ottavan oman tilansa keskustelussa taloudesta ja siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaamme kehitetään.
Marttista on luonnehdittu Suomen ensimmäiseksi feministiseksi ekonomistiksi. Nuoresta iästään huolimatta hän on tehnyt jo vaikuttavan uran.
Euroopan keskuspankin lisäksi Marttinen on työskennellyt muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön Sosten pääekonomistina, valtionvarainministeriössä, Suomen Pankissa ja SAK:n ekonomistina. Hänet tunnetaan myös podcasteistaan ja somevideoistaan, joilla hän selittää talouskysymyksiä esimerkiksi twerkaten.
Lokakuun lopussa ilmestyy Marttisen ensimmäinen tietokirja Hattaratalous (Kustantamo S&S). Sen kansi on pastellivärinen ja fontti lennokas. Marttinen haluaa kirjallaan houkutella talouskeskusteluun niitäkin, joiden ääntä siinä harvoin kuullaan.
–Talouspuhe pidetään usein tahallaan vaikeana. Se on vallanpitokeino – ryhmä, joka pitää valtaa talousmaailmassa, hyötyy siitä, että se sulkee muita ulkopuolelle.” (
Suomen Kuvalehti 12.10.2024)
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
