Re: Presidentinvaalit 2024
Lähetetty: 26 Syys 2024, 00:53
Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?
Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html
Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.
Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.
Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.
Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.
Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.
Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.
Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.
Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html
Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.
Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.
Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.
Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.
Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.
Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.
Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.
Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.
