Pimeä energia

[Neutroni]

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

Mitä ihmettä oikein yrität selittää? Mitä tarkoitat "etäisyydellä". Suhteellisuusteorian näkökulmasta etäisyys on edestakainen matka-aika jaettuna kaksinkertaisella ajalla. Se on ihan sama molemmista suunnista aloitettavalla mittauksella. Valohan etenee molemmat osuudet mutta vain eri järjestyksessä. Kokonaisaika on noiden summa eikä riipu summattavien järjestyksestä.

[Kontra]

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

Mitä ihmettä oikein yrität selittää? Mitä tarkoitat "etäisyydellä". Suhteellisuusteorian näkökulmasta etäisyys on edestakainen matka-aika jaettuna kaksinkertaisella ajalla. Se on ihan sama molemmista suunnista aloitettavalla mittauksella. Valohan etenee molemmat osuudet mutta vain eri järjestyksessä. Kokonaisaika on noiden summa eikä riipu summattavien järjestyksestä.

Et näytä tajuavan eroa kummasta suunnasta, Maasta vai Kuusta lasertutkalla mitataan.

Et ole ensimmänen, jos tämä seuraava esitykseni menee yli hilseen

Demonstraatio ajan kulkunopeudesta

Maa – geostationaarinen satelliitti ja Maa – ISS-asema systeemit

Ajan kulkunopeusero

Nopeammalla ajalla (= edistävällä kellolla) mitataan liikkuvalle kappaleelle paikallista aikaa hitaampi nopeus.
Päiväntasaajalla rautatien viereen laitetaan kaksi laservaloa 300,000 m päähän toisistaan, jotka on suunnattu satelliittiin geostationaarisella radalla päivätasaajan yllä. Veturi kulkee radalla nopeudella 108 km/h = 30,00 m/s.
Veturin ohittaessa ensimmäisen laservalon satelliitti rekisteröi sen hetken ja sen ohittaessa toisen valon satelliitti rekisteröi myös sen hetken. Maassa on valojen ohitushetkiin kulunut 10,000 s. Satelliitissa valojen välähdysten välillä aikaa on kulunut enemmän esim. 10,001 s, kun satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi. Kun Maassa veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,97 m.

Oletetaan Maan tilalla toinen 2 kertaa painavampi planeetta, jonka gravitaatio on silloin 2 x Maan gravitaatio. Geostationaarinen satelliitti senkin päiväntasaajan yläpuolella, ja sama rata-laservalo-veturi järjestely kuin Maassa. Nyt mitataan satelliitissa valojen välähdysten väliajaksi 10,002 s, kun aika kulkee maan aikaakin hitaammin tuolla planeetalla. Kun ko planeetalla veturi kulkee 10 sekunnissa 300 m, satelliitin suhteen 10 sekunnissa se kulkee 299,94 m.

Satelliitista mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa.

Ajatellaan geosatelliitin tilalle liki samalla korkeudella lentävä ISS-asema. Se liikkuu Maan havaintopisteen suhteen, jolloin sen aika hidastuu ajan dilataatioyhtälön mukaan, ja vastaavasti Maan havaintopisteen aika hidastuu ISS-aseman suhteen.
ISS-asemalta mitataan Maassa kulkevalle junalle hitaampi nopeus kuin Maassa sekä gravitaatioeron että aseman nopeuden vaikutuksesta.

Valon gravitaatio-punasiirtymä

Lähetetään valonsäde maasta geostationaariseen satelliittiin. Kun satelliitissa aika kulkee nopeammin kuin maassa pienemmän gravitaation vuoksi, samaan aikajaksoon mahtuu vähemmän aallonpituuksia kuin maassa, jolloin valo havaitaan punaisempana. (Myös voidaan ajatella valon aallonpituuden kasvavan valon menettäessä energiaansa kiivetessään gravitaatiokaivosta ylös, jolloin valo havaitaan punaisempana.)
Satelliitissa valo havaitaan ”punasiirtyneenä”, vaikka syy ei ole doppler-ilmiö.

Valon nopeuden tulkinta

Lähetetään maassa vaakasuuntainen valopulssi 150 m päässä olevaan peliin. Samalla lähetetään laservalopulssi geostationaariseen satelliittiin. Kun valo peilistä palaa, lähetään toinen laservalopulssi satelliittiin. Kun maassa mitataan peilistä heijastuneen valopulssin kulkuaika, saadaan 1,000 mikrosekunti. Satelliitti mittaa pulssiväliksi 1,001 mikrosekunti. Tämä johtuu siitä, että satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi.
Satelliitista mitataan maassa kulkevalle valolle hitaampi nopeus kuin c .

Valon käyttö etäisyyden mittavälineenä

Mitataan lasertutkalla satelliitista etäisyys Maahan ja Maasta etäisyys satelliittiin. Laserpulssilla paikallinen nopeus on c (300’000 km/s) sen koko matkalla paikallisessa gravitaatiossaan, mutta satelliitin ajan suhteen sen nopeus laskee koko ajan sen lähestyessä Maata ja paluumatkalla Maasta satelliittiin, sen nopeus kasvaa koko ajan. Maan ajan suhteen valon nopeus käyttäytyy päinvastoin.
Kun aika satelliitissa kulkee nopeammin kuin Maassa, valopulssin samaan edestakaiseen matkaan kuluu aikaa enemmän kuin Maasta mitattuna, jolloin satelliitista mitattuna valon nopeudella c, etäisyys mitataan pidemmäksi, kuin Maasta mitattuna.

(Vrt. Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun noin 384’400 km, antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.)

Valonopeuden käyttö laskennallisena mittavälineenä on epätarkka, kun se ei ota huomioon gravitaatioympäristöä, eikä nopeudesta seuraavaa ajan dilataatiota.

[Kontra]

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

Mitä ihmettä oikein yrität selittää? Mitä tarkoitat "etäisyydellä". Suhteellisuusteorian näkökulmasta etäisyys on edestakainen matka-aika jaettuna kaksinkertaisella ajalla. Se on ihan sama molemmista suunnista aloitettavalla mittauksella. Valohan etenee molemmat osuudet mutta vain eri järjestyksessä. Kokonaisaika on noiden summa eikä riipu summattavien järjestyksestä.

Sulle näyttäisi tutka olevan vallan vieras laite. Tutka on sellainen laite, että se mittaa aikaa edestakaiselle signaalille ja laskee siitä etäisyyden, kun signaalin nopeden se tietää.

[Neutroni]

Sulle näyttäisi tutka olevan vallan vieras laite. Tutka on sellainen laite, että se mittaa aikaa edestakaiselle signaalille ja laskee siitä etäisyyden, kun signaalin nopeden se tietää.

Kyllä minä tutkan tiedän mutta suhteellisuusteoria 2.0 on näköjään hakusessa. Onneksi mestarit tieteen kärjessä tietävät miten nekin asiat ovat.

[Märkäruuti]

Tutka on sellainen laite, että se mittaa aikaa edestakaiselle signaalille ja laskee siitä etäisyyden, kun signaalin nopeden se tietää.

Entisen työkaverini mukaan tutka on laite, jolla heitetään kuplavolkkarin etulokasuojan näköisellä pellinkappaleella sähkömagneettisen energian paketti ilmaan, laitetaan siitä kello käyntiin ja odotetaan korvat höröllä, josko jotain tulisi takaisin. Kun jotain kuuluu pysäytetään kello ja lasketaan siitä tutkamiehen valonnopeudella 150 m /us mahdollisen maalin etäisyys.

Hän ei ollut istunut legendaarisen Heikki E Heinosen jalkojen juuressa oppimassa tutkatekniikkaa, kuten minä olen istunut, joten näinkin kansanomainen selitys on hyväksyttävissä tausta huomioiden.

[Kontra]

Sulle näyttäisi tutka olevan vallan vieras laite. Tutka on sellainen laite, että se mittaa aikaa edestakaiselle signaalille ja laskee siitä etäisyyden, kun signaalin nopeden se tietää.

Kyllä minä tutkan tiedän mutta suhteellisuusteoria 2.0 on näköjään hakusessa. Onneksi mestarit tieteen kärjessä tietävät miten nekin asiat ovat.

Mitähän höpiset.
Et siis tajua eroa kahden eri gravitaation omaavan taivaankappaleen välillä mitattaessa etäisyyttä valolla, että mittaustulokset eroavat toisitaan, riippuen mittaussuunnata?
Mitattaessa supernovien etäisyyttä, tutkamittaus edestakaisella valolla ei ole mahdollista, mutta punasiirtymän mittauksella se suhteellisena onnistui.

[Märkäruuti]

Kun maassa mitataan peilistä heijastuneen valopulssin kulkuaika, saadaan 1,000 mikrosekunti. Satelliitti mittaa pulssiväliksi 1,001 mikrosekunti. Tämä johtuu siitä, että satelliitissa aika kulkee nopeammin pienemmän gravitaation vuoksi.

Tämä taitaa olla laskettu arvo? Täsmää ainakin hehtaarilleen sille, mitä olen lukenut GPS:n virheestä ilman einsteinilaista korjausta.
Kevennykseni kuplavolkkarin etulokasuojasta osui väärään paikkaan. Olisi pitönyt lukea ketjua pidemmälle. Sori.

[Kontra]

Tutka on sellainen laite, että se mittaa aikaa edestakaiselle signaalille ja laskee siitä etäisyyden, kun signaalin nopeden se tietää.

Entisen työkaverini mukaan tutka on laite, jolla heitetään kuplavolkkarin etulokasuojan näköisellä pellinkappaleella sähkömagneettisen energian paketti ilmaan, laitetaan siitä kello käyntiin ja odotetaan korvat höröllä, josko jotain tulisi takaisin. Kun jotain kuuluu pysäytetään kello ja lasketaan siitä tutkamiehen valonnopeudella 150 m /us mahdollisen maalin etäisyys.

Hän ei ollut istunut legendaarisen Heikki E Heinosen jalkojen juuressa oppimassa tutkatekniikkaa, kuten minä olen istunut, joten näinkin kansanomainen selitys on hyväksyttävissä tausta huomioiden.

Minä myin Heikille aikoinaan katolleen ajamani Opel Kadetin (toki katto oikistuna). Heikki oli oikein tyytyvämnen kauppoihin, ja kutsui minua siitä lähtien "autokauppiaaksi".

[Tauko]

Kun lasersäteellä mitataan etäisyys Maasta Kuuhun ja Kuusta Maahan, saadaankin erilainen etäisyys.

Paljonko se etäisyysero on?

Pienihän se on, ehkä alle 100 cm , tai voi olla enemmäkin.

Ei siis ole mitattu arvo, ei laskettu arvo, vaan jotain muuta.

Mittaus pitäisi tehdä samanaikaisesti, koska Kuun etäisys vaihtelee.

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

???
Paljonko se valon nopeus on maan suhteen ja paljonko kuun suhteen esimerkissäsi ?

[Eusa]

Signaali käy molemmissa gravitaatiokaivoissa riippumatta valonlähteen ja peilin järjestyksestä. Kyse on mittavälineestä eli käytännössä mikrotilojen fysiikalla tikittävästä kellosta; sen mitä syvempi g-kaivo tikittää hitaammin sen välimatka on vastaavasti lyhyempi, jotta molemmat mittaavat tapahtumien välisen intervallin samaksi aika-avaruudessa.

[Kontra]

Kun lasersäteellä mitataan etäisyys Maasta Kuuhun ja Kuusta Maahan, saadaankin erilainen etäisyys.

Paljonko se etäisyysero on?

Pienihän se on, ehkä alle 100 cm , tai voi olla enemmäkin.

Ei siis ole mitattu arvo, ei laskettu arvo, vaan jotain muuta.

Mittaus pitäisi tehdä samanaikaisesti, koska Kuun etäisys vaihtelee.

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

???
Paljonko se valon nopeus on maan suhteen ja paljonko kuun suhteen esimerkissäsi ?

Kysyt: Paljonko se valon nopeus on maan suhteen ja paljonko kuun suhteen esimerkissäsi ?

Miksi kyselet tuollaisia minulta, kun olet itse ihan yhtä pätevä siihen vastaamaan?
Kun valon nopeus muuttuu koko ajan matkallaan Maan ajalla mitatessa, meistä kumpikaan ei sitä pysty laskemaan – tai en minä sinusta tiedä? (Sama ongelma Kuun ajalla mitatessa).

Differentiaaliyhtälö valon kulkemasta matkasta heikkenevässä gravitaatiossa Maan ajalla mitaten ei liene kummoinen rakentaa, mutta kun gravitaatio alkaakin kasvaa valon lähestyessä Kuuta? (Vastaava ongelma Kuun ajalla mitattaessa.)

GPS:ssa gravitaation heikentymisen seuraus saadaan ratkaistuksi rukkaamalla satelliittien kellot käymään samaan tahtiin Maan kellon kanssa, kun satelliitin kello pyrkii edistämään heikommassa gravitaatiossa ja toisaalta sen nopeus aiheuttaa kellon jätättämistä.

[Kontra]

Viimeiset muutokset vielä lisättynä universumin "pikakurssiin"

Universumin pikakurssi

Big Bang malttamattomana odotteli – milloin,
mitään avaruutta kun ei ollut silloin,
vitkaan mateli vain outo aika
kunnes viimein täyttyi ihmetaika,
heräs universum unest’ ikuisuuden.

Universumi kun laajenemaan lähti,
loisti mikrotaivahalla kohta moni tähti,
siitä aika vauhtiin pikaisesti säntää
kantaa kainalossaan ketunhäntää,
kosmologille käy aika yli järjen.

Universumi kun laajenee ja harvenee,
tähtimassan gravitaatiokin heikkenee,
siksi aika vähenee ja nopeutuu
luonnonlakeihin kun sekin sopeutuu,
kosmologi vaan ei siitä näe edes unta.

Gravitaatio kun yksin aikaa määrää,
aika energian kumppanina häärää,
ajan vauhdin kasvu reippahasti
purkaa energiaa valtaisasti,
kosmologin hämmennykseen saattaa.

Kosmologi haroo harvenevaa tukkaa
avaruuden kokoon järkeään kun hukkaa.
Big Bang-energia ei äärettömiin riitä,
tyhjyys avaruuden kun on osa siitä,
ei voi universumikaan olla ääretön.

[Pattinero]

Kun lasersäteellä mitataan etäisyys Maasta Kuuhun ja Kuusta Maahan, saadaankin erilainen etäisyys.

Paljonko se etäisyysero on?

Pienihän se on, ehkä alle 100 cm , tai voi olla enemmäkin. Mittaus pitäisi tehdä samanaikaisesti, koska Kuun etäisys vaihtelee.

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

400 000 km:n etäisyyksillä 100 cm, eli yhden metrin ero eri mittauskertojen välillä ei ole edes mikään oikea ero. Kymmenet kilometrit alkaisivat olla jo sitä tasoa, että niitä voisi pitää eroina eri mittauskertojen välillä. Jos oletettu "virhe" on metrien luokkaa, ja vielä noin mitättömiä, niin silloin ei paljoa kannata miettiä, että mistä sellainen edes johtuu tässä tapauksessa.

Totta kai tuo virhe pidemmillä matkoilla voi sitten kertaantua entisestään, mutta niin kasvaa myös aito etäisyyskin. Jos mennään valovuosi-tasolle, niin aika perkeleellinen saa virhe olla, ennen kuin sillä jotain käytännön merkitystä olisi.

[Kontra]

Kun lasersäteellä mitataan etäisyys Maasta Kuuhun ja Kuusta Maahan, saadaankin erilainen etäisyys.

Paljonko se etäisyysero on?

Pienihän se on, ehkä alle 100 cm , tai voi olla enemmäkin. Mittaus pitäisi tehdä samanaikaisesti, koska Kuun etäisys vaihtelee.

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

400 000 km:n etäisyyksillä 100 cm, eli yhden metrin ero eri mittauskertojen välillä ei ole edes mikään oikea ero. Kymmenet kilometrit alkaisivat olla jo sitä tasoa, että niitä voisi pitää eroina eri mittauskertojen välillä. Jos oletettu "virhe" on metrien luokkaa, ja vielä noin mitättömiä, niin silloin ei paljoa kannata miettiä, että mistä sellainen edes johtuu tässä tapauksessa.

Totta kai tuo virhe pidemmillä matkoilla voi sitten kertaantua entisestään, mutta niin kasvaa myös aito etäisyyskin. Jos mennään valovuosi-tasolle, niin aika perkeleellinen saa virhe olla, ennen kuin sillä jotain käytännön merkitystä olisi.

Ei tässä ole oleellista eron suuruus, vaan tarkoitus on osoittaa, että avaruudessa mittauspaikan ajalla mitaten, paikan gravitaatiosta riippuen, valon nopeus muuttuu. Vakio valonnopeus on vain paikallisessa ajassa, eli juuri siinä kohdassa, missä valo matkallaan kulloinkin liikkuu.

[Pattinero]

Kun lasersäteellä mitataan etäisyys Maasta Kuuhun ja Kuusta Maahan, saadaankin erilainen etäisyys.

Paljonko se etäisyysero on?

Pienihän se on, ehkä alle 100 cm , tai voi olla enemmäkin. Mittaus pitäisi tehdä samanaikaisesti, koska Kuun etäisys vaihtelee.

Lasertutkamittaus Maasta Kuuhun (noin 384’400 km), antaa tulokseksi marginaalisesti liian lyhyen etäisyyden gravitaatioiden suhteessa, kun valon nopeus kasvaa Maan suhteen sen edetessä kohti Kuuta. Sama mittaus Kuusta Maahan antaa tulokseksi liian suuren etäisyyden, kun valon nopeus hidastuu Kuun suhteen sen edetessä kohti Maata.

400 000 km:n etäisyyksillä 100 cm, eli yhden metrin ero eri mittauskertojen välillä ei ole edes mikään oikea ero. Kymmenet kilometrit alkaisivat olla jo sitä tasoa, että niitä voisi pitää eroina eri mittauskertojen välillä. Jos oletettu "virhe" on metrien luokkaa, ja vielä noin mitättömiä, niin silloin ei paljoa kannata miettiä, että mistä sellainen edes johtuu tässä tapauksessa.

Totta kai tuo virhe pidemmillä matkoilla voi sitten kertaantua entisestään, mutta niin kasvaa myös aito etäisyyskin. Jos mennään valovuosi-tasolle, niin aika perkeleellinen saa virhe olla, ennen kuin sillä jotain käytännön merkitystä olisi.

Ei tässä ole oleellista eron suuruus, vaan tarkoitus on osoittaa, että avaruudessa mittauspaikan ajalla mitaten, paikan gravitaatiosta riippuen, valon nopeus muuttuu. Vakio valonnopeus on vain paikallisessa ajassa, eli juuri siinä kohdassa, missä valo matkallaan kulloinkin liikkuu.

Niin, siis luulet tietäväsi, että mistä se ero muka tulee. Ja se tuskin on missään "paikallisessa ajassa". Siihen mittaushetkeen ja niiden välisiin eroihin saattaa vaikuttaa moni muukin asia. No, joka tapauksessa yhden metrin heitto ei ole mikään ero oikeasti, kun niitä metrejä on tuolla matkalla +/- 400 miljoonaa.