Ajasta, Avaruudesta ja Valon Nopeudesta

[Goswell]

Jos tutkalla mitataan väliaineessa, ilmakehässä, paluuaalto pakkautuu heti väliaineeseen siirryttäessä väliaineen suhteen liikkuvasta kohteesta...
...kuin tyhjiössä jossa se pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa

Mitataan tutkalla väliaineessa tai tyhjiössä, niin tutkayhtälö on sama.
Pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa? Tuo oli outo väite. Ei se Heinosen Heikki noin opettanut. Dopplersiirtymä tapahtuu niin ilmassa kuin väliaineessakin. Ainoa ero tyhjiön ja ilman suhteen on ilman taitekertoimen aiheuttama nopeuskerroin vf. Ero on varsin mitätön, koska ilman taitekerroin (1.0003) poikkeaa hyvin vähän tyhjiön taitekertoimesta.

Niin on, ihan sama se on mutta se sama tulos syntyy täysin erilailla. Ilmakehässä valon nopeus on aina sama ilmakehän suhteen, liikkui lähde miten hyvänsä, ihan kuin junan pilli, vain aallonpituus ja taajuus muuttuu, mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

[Vän]

Jos tutkalla mitataan väliaineessa, ilmakehässä, paluuaalto pakkautuu heti väliaineeseen siirryttäessä väliaineen suhteen liikkuvasta kohteesta...
...kuin tyhjiössä jossa se pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa

Mitataan tutkalla väliaineessa tai tyhjiössä, niin tutkayhtälö on sama.
Pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa? Tuo oli outo väite. Ei se Heinosen Heikki noin opettanut. Dopplersiirtymä tapahtuu niin ilmassa kuin väliaineessakin. Ainoa ero tyhjiön ja ilman suhteen on ilman taitekertoimen aiheuttama nopeuskerroin vf. Ero on varsin mitätön, koska ilman taitekerroin (1.0003) poikkeaa hyvin vähän tyhjiön taitekertoimesta.

Niin on, ihan sama se on mutta se sama tulos syntyy täysin erilailla. Ilmakehässä valon nopeus on aina sama ilmakehän suhteen, liikkui lähde miten hyvänsä, ihan kuin junan pilli, vain aallonpituus ja taajuus muuttuu, mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Tyhjiössä ei ole väliainetta, mutta tyhjiö on teoreettinen käsite. Sellaista ei ole luonnossa, vaan ulkoavaruuskin on väliainetta. Hyvin harvaa väliainetta, mutta väliainetta silti. Valo käyttäytyy avaruudessa siis sinunkin mallisi mukaan samalla tavalla kuin ilmassa.

[Märkäruuti]

mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Monesko kerta ja kuinka monen henkilön toimesta.
Tyhjiössä vaikuttaa permittiivisyys ja permeabiliteetti, jotka määräävät valonnopeuden matemaattisen tarkasti. Juttusi vasta tutkan vastaanottimessa syntyvästä dopplerista osoittaa, kuin epätoivoinen selittely-yrityksesi on.
Jos c ei ole kaikille havaitsijoille vakio, suppeampi suhteellisuusteoria on väärässä. En usko.

[Goswell]

Jos tutkalla mitataan väliaineessa, ilmakehässä, paluuaalto pakkautuu heti väliaineeseen siirryttäessä väliaineen suhteen liikkuvasta kohteesta...
...kuin tyhjiössä jossa se pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa

Mitataan tutkalla väliaineessa tai tyhjiössä, niin tutkayhtälö on sama.
Pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa? Tuo oli outo väite. Ei se Heinosen Heikki noin opettanut. Dopplersiirtymä tapahtuu niin ilmassa kuin väliaineessakin. Ainoa ero tyhjiön ja ilman suhteen on ilman taitekertoimen aiheuttama nopeuskerroin vf. Ero on varsin mitätön, koska ilman taitekerroin (1.0003) poikkeaa hyvin vähän tyhjiön taitekertoimesta.

Niin on, ihan sama se on mutta se sama tulos syntyy täysin erilailla. Ilmakehässä valon nopeus on aina sama ilmakehän suhteen, liikkui lähde miten hyvänsä, ihan kuin junan pilli, vain aallonpituus ja taajuus muuttuu, mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Tyhjiössä ei ole väliainetta, mutta tyhjiö on teoreettinen käsite. Sellaista ei ole luonnossa, vaan ulkoavaruuskin on väliainetta. Hyvin harvaa väliainetta, mutta väliainetta silti. Valo käyttäytyy avaruudessa siis sinunkin mallisi mukaan samalla tavalla kuin ilmassa.

Jos sinulla on lamppu joka syttyy avaruudessa, valopallo laajenee nopeudella n 300 000km/s joka suuntaan täysin pallosymmetrisesti nopeudessa kuin nopeudessa kunhan kiihtyvyyttä ei ole. Minne se eetteri mahtoi kadota, sen sijaan lähteensuhteen c pätee.

Jos sinulla on lamppu väliaineessa, vaikka ilmamassassa, kun ilmamassa on paikoillaan lampun suhteen valopallo laajenee symmetrisesti hiukan alle valon tyhjönopeuden, jos lamppu liikkuu ilmamassan suhteen, muodostuva valopallo ei ole enään symmetrinen vaan venyy liikesuuntaa vastaan sitä enenmin mitä suurempi nopeus lampulla on.

[Goswell]

mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Jos c ei ole kaikille havaitsijoille vakio, suppeampi suhteellisuusteoria on väärässä. En usko.

Sitähän tässä on vuosia yritetty selittää.

[Neutroni]

Sitähän tässä on vuosia yritetty selittää.

Ei suhteellisuusteoria selittämällä kaadu. Se pitää todistaa mittaamalla, että se on väärässä.

[Eusa]

Valovauhti c on kausaliteetin vauhti ja se on sovittu mittaperusteeksi ainerakenteen mitoille. Inertiaalisissa ainerakenteissa c-isotropia asettuu siis siten, että saadaan yhteismitallisia metrejä ja sekunteja kaikissa suunnissa.

Korkeaenergisissä vuorovaikutuksissa, kun isotropia pidetään keskimäärin kunnossa, eli valovauhti c vakiona, vuorovaikuttaviin rakenteisiin syntyy anisotropiaa ja hienorakennevakio voimistuu virtuaalisten varausvarjostusten vähetessä - samassa suhteessa juoksee myös tyhjön permittiivisyys.

Fysikaaliset vakiot ovat vakioita sovituilla pätevyysalueillaan. Kausaliteetin paikallisesta vauhdista c on haettu ylin säilyvä vakio - ja kyllä ihan toimivasti.

[Vän]

mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Jos c ei ole kaikille havaitsijoille vakio, suppeampi suhteellisuusteoria on väärässä. En usko.

Sitähän tässä on vuosia yritetty selittää.

Turhaan olet yrittänyt. Olet väärässä. Suhteellisuusteoria on oikein ja sinun mallisi väärin. Mallisi ei vastaa havaintoja.

[Vän]

Jos tutkalla mitataan väliaineessa, ilmakehässä, paluuaalto pakkautuu heti väliaineeseen siirryttäessä väliaineen suhteen liikkuvasta kohteesta...
...kuin tyhjiössä jossa se pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa

Mitataan tutkalla väliaineessa tai tyhjiössä, niin tutkayhtälö on sama.
Pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa? Tuo oli outo väite. Ei se Heinosen Heikki noin opettanut. Dopplersiirtymä tapahtuu niin ilmassa kuin väliaineessakin. Ainoa ero tyhjiön ja ilman suhteen on ilman taitekertoimen aiheuttama nopeuskerroin vf. Ero on varsin mitätön, koska ilman taitekerroin (1.0003) poikkeaa hyvin vähän tyhjiön taitekertoimesta.

Niin on, ihan sama se on mutta se sama tulos syntyy täysin erilailla. Ilmakehässä valon nopeus on aina sama ilmakehän suhteen, liikkui lähde miten hyvänsä, ihan kuin junan pilli, vain aallonpituus ja taajuus muuttuu, mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Tyhjiössä ei ole väliainetta, mutta tyhjiö on teoreettinen käsite. Sellaista ei ole luonnossa, vaan ulkoavaruuskin on väliainetta. Hyvin harvaa väliainetta, mutta väliainetta silti. Valo käyttäytyy avaruudessa siis sinunkin mallisi mukaan samalla tavalla kuin ilmassa.

Jos sinulla on lamppu joka syttyy avaruudessa, valopallo laajenee nopeudella n 300 000km/s joka suuntaan täysin pallosymmetrisesti nopeudessa kuin nopeudessa kunhan kiihtyvyyttä ei ole. Minne se eetteri mahtoi kadota, sen sijaan lähteensuhteen c pätee.

Jos sinulla on lamppu väliaineessa, vaikka ilmamassassa, kun ilmamassa on paikoillaan lampun suhteen valopallo laajenee symmetrisesti hiukan alle valon tyhjönopeuden, jos lamppu liikkuu ilmamassan suhteen, muodostuva valopallo ei ole enään symmetrinen vaan venyy liikesuuntaa vastaan sitä enenmin mitä suurempi nopeus lampulla on.

Mikä ihmeen eetteri? Millä perusteella valopallo ei olisi ilmassa symmetrinen? Onko sinulla jotain laskuja tai mittauksia tuon väitteen tueksi?

[Goswell]

Sitähän tässä on vuosia yritetty selittää.

Ei suhteellisuusteoria selittämällä kaadu. Se pitää todistaa mittaamalla, että se on väärässä.

On asiota joita ei tarvihe edes mitata, kelkkakoe on yksi sellainen.

Pannaanpas vielä yksi örvellys joka saattaa aukaista simmukoita epäilijöiltä.
Otamme valonlähteen joka lähettää kolmea aallonpituutta, kuten kaikki tietää ne kaikki omaavat saman nopeuden, se n 300 000 km/s lähteen suhteen, kuvataan aallonpituutta arvoilla yksi kaksi ja kolme, ykkönen on lyhin aallonpituudeltaan ja kolmonen on pisin.
Otamme myös kolme eri liiketilassa olevaa havaitsijaa, yksi on paikoillaan, yksi lähestyy ja yksi loittonee samalla etäisyydellä mittaushetkellä, jokaisen mittalaite on mitoitettu havaitsemaan aallonpituutta kaksi.
Lähestyvä ei havaitse aallonpituutta nro yksi eikä kaksi, hän mittaa aallonpituutta nro kolme, koska se liikkuu hänen suhteen nopeammin, harvempi aallonpituus vastaa lähestyttäessä lähdettä kakkosta hänelle.
Paikoillaan oleva mittaa tietysti kakkosta eikä näe muita.
Loittoneva ei havaitse kakkosta eikä kolmosta, mutta ykkönen liikkuessaan hitaammin vastaa hänelle kakkosta koska on aallonpituudeltaan lyhyin.
Aallonpituudet ja taajuudet vastaavat kaikilla kakkosta, mutta kuten huomaatte tuo johtuu vain säteilyn nopeuserosta havaitsijan suhteen, nyt saadaan se näennäinen aikamuutoskin mukavasti aiheutettua ilman että lähteessä tapahtuu yhtään mitään.

[Neutroni]

On asiota joita ei tarvihe edes mitata, kelkkakoe on yksi sellainen.

Jos aiot kaataa tieteellisen teorian muutenkin kuin omasta mielestä, kaikki pitää mitata. Ajatuskokeet ovat populaarihömppää, joilla ei ole minkäänlaista arvoa tieteellisenä perusteluna.

Pannaanpas vielä yksi örvellys joka saattaa aukaista simmukoita epäilijöiltä.
Otamme valonlähteen joka lähettää kolmea aallonpituutta, kuten kaikki tietää ne kaikki omaavat saman nopeuden, se n 300 000 km/s lähteen suhteen, kuvataan aallonpituutta arvoilla yksi kaksi ja kolme, ykkönen on lyhin aallonpituudeltaan ja kolmonen on pisin.
Otamme myös kolme eri liiketilassa olevaa havaitsijaa, yksi on paikoillaan, yksi lähestyy ja yksi loittonee samalla etäisyydellä mittaushetkellä, jokaisen mittalaite on mitoitettu havaitsemaan aallonpituutta kaksi.
Lähestyvä ei havaitse aallonpituutta nro yksi eikä kaksi, hän mittaa aallonpituutta nro kolme, koska se liikkuu hänen suhteen nopeammin, harvempi aallonpituus vastaa lähestyttäessä lähdettä kakkosta hänelle.
Paikoillaan oleva mittaa tietysti kakkosta eikä näe muita.
Loittoneva ei havaitse kakkosta eikä kolmosta, mutta ykkönen liikkuessaan hitaammin vastaa hänelle kakkosta koska on aallonpituudeltaan lyhyin.
Aallonpituudet ja taajuudet vastaavat kaikilla kakkosta, mutta kuten huomaatte tuo johtuu vain säteilyn nopeuserosta havaitsijan suhteen, nyt saadaan se näennäinen aikamuutoskin mukavasti aiheutettua ilman että lähteessä tapahtuu yhtään mitään.

Tuo ei selvästi vastaa havaintoja. Voidaan tehdä valonlähteitä, joilla on yksi tai useampi aallonpituus ja kaikki havaitsijat havaitsevat ne juuri niin kuin erityinen suhteellisuusteoria ennustaa. Jos niin ei olisi, esimerkiksi kommunikointi satelliittien kanssa ei onnistuisi.

[Goswell]

Jos tutkalla mitataan väliaineessa, ilmakehässä, paluuaalto pakkautuu heti väliaineeseen siirryttäessä väliaineen suhteen liikkuvasta kohteesta...
...kuin tyhjiössä jossa se pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa

Mitataan tutkalla väliaineessa tai tyhjiössä, niin tutkayhtälö on sama.
Pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa? Tuo oli outo väite. Ei se Heinosen Heikki noin opettanut. Dopplersiirtymä tapahtuu niin ilmassa kuin väliaineessakin. Ainoa ero tyhjiön ja ilman suhteen on ilman taitekertoimen aiheuttama nopeuskerroin vf. Ero on varsin mitätön, koska ilman taitekerroin (1.0003) poikkeaa hyvin vähän tyhjiön taitekertoimesta.

Niin on, ihan sama se on mutta se sama tulos syntyy täysin erilailla. Ilmakehässä valon nopeus on aina sama ilmakehän suhteen, liikkui lähde miten hyvänsä, ihan kuin junan pilli, vain aallonpituus ja taajuus muuttuu, mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Tyhjiössä ei ole väliainetta, mutta tyhjiö on teoreettinen käsite. Sellaista ei ole luonnossa, vaan ulkoavaruuskin on väliainetta. Hyvin harvaa väliainetta, mutta väliainetta silti. Valo käyttäytyy avaruudessa siis sinunkin mallisi mukaan samalla tavalla kuin ilmassa.

Jos sinulla on lamppu joka syttyy avaruudessa, valopallo laajenee nopeudella n 300 000km/s joka suuntaan täysin pallosymmetrisesti nopeudessa kuin nopeudessa kunhan kiihtyvyyttä ei ole. Minne se eetteri mahtoi kadota, sen sijaan lähteensuhteen c pätee.

Jos sinulla on lamppu väliaineessa, vaikka ilmamassassa, kun ilmamassa on paikoillaan lampun suhteen valopallo laajenee symmetrisesti hiukan alle valon tyhjönopeuden, jos lamppu liikkuu ilmamassan suhteen, muodostuva valopallo ei ole enään symmetrinen vaan venyy liikesuuntaa vastaan sitä enenmin mitä suurempi nopeus lampulla on.

Mikä ihmeen eetteri? Millä perusteella valopallo ei olisi ilmassa symmetrinen? Onko sinulla jotain laskuja tai mittauksia tuon väitteen tueksi?

Koska ilmamassa määrää valonnopeuden, jos mitattava liikkuu ilmamassan suhteen, hänelle valonnopeus on erilainen kuin paikoillaan ilmamassan suhteen olevalle. On sama liikkuuko ilmamassa lähteen suhteen vai lähde ilmamassassa. Aivan kuten ääni kulkee ilmassa, valo tekee saman väliaineessa, mutta ääni ei liiku tyhjiössä, valo liikkuu.

Mennääs poijaat ja ukonköriläät saunaan välillä.

[Märkäruuti]

Koska ilmamassa määrää valonnopeuden, jos mitattava liikkuu ilmamassan suhteen, hänelle valonnopeus on erilainen kuin paikoillaan ilmamassan suhteen olevalle.

Eli jos tutka mittaa kiintomaalia, ja juuri kiintomaalin kohdalla lentävää yliäänikonetta, tutka saa niille eri etäisyyden.
No ei todellakaan.

[Vän]

Jos tutkalla mitataan väliaineessa, ilmakehässä, paluuaalto pakkautuu heti väliaineeseen siirryttäessä väliaineen suhteen liikkuvasta kohteesta...
...kuin tyhjiössä jossa se pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa

Mitataan tutkalla väliaineessa tai tyhjiössä, niin tutkayhtälö on sama.
Pakkautuu vasta tutkan vastaanottimessa? Tuo oli outo väite. Ei se Heinosen Heikki noin opettanut. Dopplersiirtymä tapahtuu niin ilmassa kuin väliaineessakin. Ainoa ero tyhjiön ja ilman suhteen on ilman taitekertoimen aiheuttama nopeuskerroin vf. Ero on varsin mitätön, koska ilman taitekerroin (1.0003) poikkeaa hyvin vähän tyhjiön taitekertoimesta.

Niin on, ihan sama se on mutta se sama tulos syntyy täysin erilailla. Ilmakehässä valon nopeus on aina sama ilmakehän suhteen, liikkui lähde miten hyvänsä, ihan kuin junan pilli, vain aallonpituus ja taajuus muuttuu, mutta tyhjiössä väliainetta eikä eetteriä ole, siksi lähteensuhteen c.

Tyhjiössä ei ole väliainetta, mutta tyhjiö on teoreettinen käsite. Sellaista ei ole luonnossa, vaan ulkoavaruuskin on väliainetta. Hyvin harvaa väliainetta, mutta väliainetta silti. Valo käyttäytyy avaruudessa siis sinunkin mallisi mukaan samalla tavalla kuin ilmassa.

Jos sinulla on lamppu joka syttyy avaruudessa, valopallo laajenee nopeudella n 300 000km/s joka suuntaan täysin pallosymmetrisesti nopeudessa kuin nopeudessa kunhan kiihtyvyyttä ei ole. Minne se eetteri mahtoi kadota, sen sijaan lähteensuhteen c pätee.

Jos sinulla on lamppu väliaineessa, vaikka ilmamassassa, kun ilmamassa on paikoillaan lampun suhteen valopallo laajenee symmetrisesti hiukan alle valon tyhjönopeuden, jos lamppu liikkuu ilmamassan suhteen, muodostuva valopallo ei ole enään symmetrinen vaan venyy liikesuuntaa vastaan sitä enenmin mitä suurempi nopeus lampulla on.

Mikä ihmeen eetteri? Millä perusteella valopallo ei olisi ilmassa symmetrinen? Onko sinulla jotain laskuja tai mittauksia tuon väitteen tueksi?

Koska ilmamassa määrää valonnopeuden, jos mitattava liikkuu ilmamassan suhteen, hänelle valonnopeus on erilainen kuin paikoillaan ilmamassan suhteen olevalle. On sama liikkuuko ilmamassa lähteen suhteen vai lähde ilmamassassa. Aivan kuten ääni kulkee ilmassa, valo tekee saman väliaineessa, mutta ääni ei liiku tyhjiössä, valo liikkuu.

Mennääs poijaat ja ukonköriläät saunaan välillä.

Yhä edelleen kysyn, että millä perusteella? Onko sinulla jotain laskuja tai mittauksia tuon väitteen tueksi? Väitteesi ei muutu uskottavammaksi, vaikka toistaisit sen tuhat kertaa aina vähän eri sanoilla.

[Goswell]

Koska ilmamassa määrää valonnopeuden, jos mitattava liikkuu ilmamassan suhteen, hänelle valonnopeus on erilainen kuin paikoillaan ilmamassan suhteen olevalle.

Eli jos tutka mittaa kiintomaalia, ja juuri kiintomaalin kohdalla lentävää yliäänikonetta, tutka saa niille eri etäisyyden.
No ei todellakaan.

Ei tietenkään saa, samalla nopeudella tutkasäde etenee joka suuntaan, mutta koneen paluusäde on koneen nopeuden vaikutuksesta pakkautunut josta saadaan nopeus..