Why kirjoitti: ↑26 Maalis 2023, 21:31
No jos ihmisestä otetaan lähes kokonaan ympäristön vaikutus pois, eli mietitään vaikka vastasyntynyttä, niin mikä se/hän sitten on? Hän on Tabulla rasa - ilman siihen piirrettyjä elämänkokemuksia?
Onko hän pelkkää elävää solumassaa täysin koulimattomien tunteidensa kanssa? Hän on silloin täysin puhdas maailman pahuuden ja hyvyydenkin jäljistä.
Onko hän edes millään tasolla tietoinen itsestään?
Kun miettii susilapsia tai muita eläinten vauvasta asti kasvattamia lapsia joita on löydetty, ne ei tiedä olevansa ihmisiä, koska kukaan ei ole sitä heille opettanut. Jollain tasolla varmasti ovat tietoisia kokemastaan, enemmän kuin eläimet joiden parissa ovat eläneet, mutta eivät ollenkaan samalla tavalla kuin ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa kasvanut lapsi. Itsetietoisuus, tietoisuus siitä kuka/mikä on, kehittyy ihmisellä läpi koko eliniän. Minuus on opittua.
Ei kiinasta suomeen adoptoitu tiedä olevansa kiinalainen kuin tosi myöhään
Kyllä susilapset varmaan tietää ettei susia ole, vaikka termit olisi hukassa.
Ja niin, hukassa on vain termit, ei minuus. Kyllä koko lauma tietää, että tuo sorminäppärä paskasusi poistaa piikit pahoistakin paikoista. Ihmisyyden käsite on keinotekoista, turhaa ja liimattua.
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Lähetetty: 27 Maalis 2023, 14:34
Kirjoittaja Sulervo
Minimus Yahves kirjoitti: ↑27 Maalis 2023, 14:31
Ja niin, hukassa on vain termit, ei minuus. Kyllä koko lauma tietää, että tuo sorminäppärä paskasusi poistaa piikit pahoistakin paikoista. Ihmisyyden käsite on keinotekoista, turhaa ja liimattua.
Eivät sudet käsitteitä käytä eivätkä tarvitse. Ihminen tarvitsee, jotta voisi puhua asioista.
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Minimus Yahves kirjoitti: ↑27 Maalis 2023, 14:31
Ja niin, hukassa on vain termit, ei minuus. Kyllä koko lauma tietää, että tuo sorminäppärä paskasusi poistaa piikit pahoistakin paikoista. Ihmisyyden käsite on keinotekoista, turhaa ja liimattua.
Eivät sudet käsitteitä käytä eivätkä tarvitse. Ihminen tarvitsee, jotta voisi puhua asioista.
Ei ihmisetkään tarvitse. Mausteena kyllä joskus käytetään.
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Lähetetty: 27 Maalis 2023, 14:45
Kirjoittaja Keijona
Noista villilapsien legendoista on hiukan vaikea päätellä mikä on totta ja mikä tekaistua.
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Lähetetty: 27 Maalis 2023, 21:56
Kirjoittaja Seitsemänpäivää
Evoluutiossa vähemmästä on muodostunut jotakin enemmän tai ainakin erilaista. En sitten tiedä onko tämä kehityssuunta ollut kaikessa materiassa jotenkin mukana jo alusta lähtien vai onko materia itsessään luonut jotakin enemmän kuin mikä on sen osien summa. Mielikuvitus ammentaa geneettisestä perimästä ja ympäristöstä. Jostakin syystä se kuitenkin kykenee luomaan uutta. Onko tämä uusi sitten jonkinlainen illuusio jo olemassa olevan uudelleen järjestelystä vai tarttuuko mukaan jotakin aidosti uutta. Tässäpä sitä ollaan holismin syvässä päädyssä.
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Lähetetty: 28 Maalis 2023, 15:04
Kirjoittaja Keijona
Kyllähän se perimän vaikutuksen kitkentä on voimakasta täällä sivistyksen ja sukupuolten tasa-arvon keskellä. Ja se on helppo huomata jos katselee asiaa vähän objektiivisemmin.
Esim. Vertailkaa lapsi ja koululaisryhmien käytöstä uimahallissa, kun ala-asteikäiset tai nuoremmat poikajoukot pärähtää uimahallin puolelle, aika innoissaan rientävät ja kipittävät veteen temmeltämään, ei siinä paljon uikkareita nostella eikä hiuksia harota Mutta kun saman ikäinen tyttöjoukko tulee paikalle, niin kyllä monesti pitää uikkareita suoristella ja hiuksia asetella, tai muutenkin tarkistella että kaikki näyttää hyvältä.
Sittenkun yläasteikäiset ikäiset pojat tulevat uimahalliin niin koulutuksen teho alkaa näkymään, Kyllä siinä vaiheessa jo kovasti olla huolissaan että miltähän sitä näytetään ja rinta pitää olla rottingilla. Kun taas yläasteikäisiä tytöistä iso osa ei edes kehtaa tulla uimaan vaan katsomassa puhelinta räpläävät.
Että olisko tuo nyt hiukan perinnöllinen ominaisuus ja käytöksen erilaisuus.
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Lähetetty: 28 Maalis 2023, 15:35
Kirjoittaja ID10T
Keijona kirjoitti: ↑28 Maalis 2023, 15:04
Kyllähän se perimän vaikutuksen kitkentä on voimakasta täällä sivistyksen ja sukupuolten tasa-arvon keskellä. Ja se on helppo huomata jos katselee asiaa vähän objektiivisemmin.
Esim. Vertailkaa lapsi ja koululaisryhmien käytöstä uimahallissa, kun ala-asteikäiset tai nuoremmat poikajoukot pärähtää uimahallin puolelle, aika innoissaan rientävät ja kipittävät veteen temmeltämään, ei siinä paljon uikkareita nostella eikä hiuksia harota Mutta kun saman ikäinen tyttöjoukko tulee paikalle, niin kyllä monesti pitää uikkareita suoristella ja hiuksia asetella, tai muutenkin tarkistella että kaikki näyttää hyvältä.
Sittenkun yläasteikäiset ikäiset pojat tulevat uimahalliin niin koulutuksen teho alkaa näkymään, Kyllä siinä vaiheessa jo kovasti olla huolissaan että miltähän sitä näytetään ja rinta pitää olla rottingilla. Kun taas yläasteikäisiä tytöistä iso osa ei edes kehtaa tulla uimaan vaan katsomassa puhelinta räpläävät.
Että olisko tuo nyt hiukan perinnöllinen ominaisuus ja käytöksen erilaisuus.
Sinä siis ihmettelet, miksi yläasteikäiset pojat haluavat näyttää hyvältä tyttöjen silmissä
Oletko aikanaan ohittanut puberteeetin turhana hömpötyksenä, vai oletko kenties aseksuaali?
Re: Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa?
Lähetetty: 28 Maalis 2023, 15:57
Kirjoittaja Naturalisti
Seitsemänpäivää kirjoitti: ↑27 Maalis 2023, 21:56
Evoluutiossa vähemmästä on muodostunut jotakin enemmän tai ainakin erilaista. En sitten tiedä onko tämä kehityssuunta ollut kaikessa materiassa jotenkin mukana jo alusta lähtien vai onko materia itsessään luonut jotakin enemmän kuin mikä on sen osien summa. Mielikuvitus ammentaa geneettisestä perimästä ja ympäristöstä. Jostakin syystä se kuitenkin kykenee luomaan uutta. Onko tämä uusi sitten jonkinlainen illuusio jo olemassa olevan uudelleen järjestelystä vai tarttuuko mukaan jotakin aidosti uutta. Tässäpä sitä ollaan holismin syvässä päädyssä.
Onko ihminen pelkästään perimän ja ympäristön summa? Pääosin on, mutta on sinä mukana hitunen myös yksilön itse hankkimaa kokemusta. Tuota perimääkin on kahta sorttia: geneettinen perimä ja memeettinen kulttuuriperimä. Tämä tietysti voidaan laskea myös yksilön informaatioympäristön (vuoro)vaikutukseksi. Materiassa itsessään ei ole mitään elämää ja tietoisuutta. Ne syntyvät vasta, kun materian rakenne saavuttaa kyseisen toiminnan mahdollistavan tason.