Tuolla tavalla laskettuna kaikki nyt elävät eliöt ovat yhtä "älykkäitä", kun ovat tiettävästi samasta kantamuodosta periytyneitä ja yhtä pitkän evoluutiohistorian eläneitä. Mutta pitkäikäisyys ei liity mitenkään älykkyyden määritelmään.
Älykkyyden määritelmä kuuluu psykologiaan eikä filosofiaan. Psykologisesti se on suppea loogisen päättelykyvyn nopeutta ja laatua kuvaava suure ja sellaisena käyttökelpoinen lähinnä länsimaisissa yhteiskunnissa yksilön sosioekonomista menestyspotentiaalia mittaamaan. Arkikielessä sitä sitten laajennetaan sinne sun tänne kaikenlaisia kognitiivisia ominaisuuksia kuvaamaan sen mukaan mitä kukin arvostaa. Lajien välistä älykkyyttä ei ole määritelty ja sellaisesta puhuminen on yleensä turhaa höpinää, joko ihmisten itsetehostusta (höpinät luomakunnan kruunusta) tai sitten tuhkan ripottelua päälle (höpinät itse aiheutetusta sukupuutosta), kun maailma ei toimi oman egon mielihalujen mukaan.Mittaamisessa on kysymys mittareista, mittareilla ja tilastoilla asiat saadaan näyttämään halutulta. Tietyllä mittareilla ihminen on älykkäin tietyllä tyhmin, samalla tavalla tietyillä mittareilla mies ja nainen saada näyttämään samanlaisilta ja tasa-arvoiselta, erilaisilta ja eriarvoisilta, suomalaiset onnellisimmilta tai onnettomimmilta. Siksi filosofia, mittareiden määritely, on tieteen edellä.
