Tiedepalsta.fi

Susa kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 14:07

vahva_virtanen kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 13:57

oksidaani kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 13:17 Edellisten perusteella on hyvin mielenkiintoista nähdä millainen on Helsinkiin kerrostaloalueille tiheästi rakennettavien maalämpöjärjestelmien tulevaisuus, varsinkin niiden, joissa kaivokenttiä ei lämmitetä kesäaikaan tuloilmaa viilentämällä.

Otaniemessä porattiin reikiä monen kilometrin syvyyteen ja sen jälkeen poraajilla meni kusi sukkaan.

Ymmärtääkseni kuivuus oli syynä hylkäämiseen?

https://www.st1.fi/st1n-otaniemen-geote ... uskayttoon kirjoitti:
"St1:n Espoon Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen pilottiprojektissa porattiin kaksi lämpökaivoa yli kuuden kilometrin syvyyteen, jossa kallioperän lämpötila on noin 120 astetta. Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton. Tässä vaiheessa St1 tarjoaa projektin kaivot tieteelliseen tutkimukseen."

Mistä lienee johtunut ettei riittävää virtausta saatu... Selvinnee tulevissa tutkimuksissa.

oksidaani kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 14:35 Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton.

Olin siis oikeassa.
Kuivuus vaivasi.

Syy lienee; liian tiivis maa-aines.
Tai vesi karkasi väärälle reitille.

Susa kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 14:38

oksidaani kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 14:35 Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton.

Olin siis oikeassa.
Kuivuus vaivasi.

Niin mäkin ensin luulin, mutta editoin pian viestiäni kun tajusin virheeni. Siis en tuolta lainatulta osin, joka on suoraan ST1:n tekstistä.
Nimittäin toinen mahdollisuus on, että ovat kenties yrittäneet pumpata sinne vettä, mutta sitä on mennyt sinne niin tuhottomia määriä, että ovat päättäneet keskeyttää sen. Vesi ja sen pumppaaminen kun eivät ole ilmaista puuhaa. Ehkä alun perin laskeneet, että säröytetty kallioperä täyttyisi itsestään halkeamia pitkin, jolloin toki kuivuus olisi ollut syynä, kun vettä ei tullutkaan. Vai olisiko kallioperä ollut siinä määrin haurasta, että olisi painunut kasaan ja estänyt siten virtauksen...

oksidaani kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 14:46 Vai olisiko kallioperä ollut siinä määrin haurasta, että olisi painunut kasaan ja estänyt siten virtauksen...

Minä veikkaan että reiästä alkoi kuulua kadotettujen sielujen valitusta ja sitten ne laittoi tulpan reikään kun eivät enää jaksaneet kuunnella valitusta epäonnistuneesta kokeesta.

vahva_virtanen kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 14:55 Minä veikkaan että reiästä alkoi kuulua kadotettujen sielujen valitusta ja sitten ne laittoi tulpan reikään kun eivät enää jaksaneet kuunnella valitusta epäonnistuneesta kokeesta.

Ei näytä jäähy opettaneen.

Märkäruuti kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 16:05 Ei näytä jäähy opettaneen.

Joskus hurjassa nuoruudessani tein töitä Geodeettiselle laitokselle kun maanmittariksi TKK:lla opiskelin.
Eräs työ oli fotogrammetristen testitaulujen maalaaminen. Tämän erittäin vaativan työn suoritin TKK:n Maanmittausosaston kellarissa. Tehtävänä oli 1x2 m^2 pahvitaulujen värittäminen musta-valkoraidallisiksi niin että lentokoneen kameran ominaisuuksia voitiin tutkia.

Professori kertoi samassa yhteydessä tarinan siitä, kuinka sama oli suoritettu samassa paikassa mutta pienemmässä mittakaavassa. Jostain zeissilta tms. oli ostettu nippu lasilevyjä, joissa oli valoherkkä kalvo. Noista oli valittu paksuudeltaan mahdollisimman samanlaiset ja oli sovittu että noihin valotetaan musta-valkoraidallinen testikuvio mutta se tehdään joskus yöllä kun ei ole tärinää.

Joku malttamaton oli sitten mennyt kokeilemaan valottamista päiväsaikaan kun Otakaarella kulkeva bussikin aiheutti niin paljon tärinää että suttuahan siitä tuli.

Jonkun viereisellä tontilla olevan lämpövoimalan pihalla suoritettu 6 km reiän poraaminen ja sen aiheuttama sielujen huokailu olisi varmaan tehnyt testitaulujen maalaamisestakiin hiukan haastavaa.

Maalämpöä, geotermistä lämpöä ilmeisesti tavoitellaan Helsingin Töölössä.
Kaivon poraamisesta kallioon ja miten lämmönsiirto on mietitty tehtäväksi, olisi toimittaja voinut kirjoittaa enemmänkin.
Mutta mitä on ollut mielessä, kun artikkeliin on haettu vain vänkääviä mielipiteitä arvuuttelemaan onnistumista?
Korealaisyhtiön edustaja toteaa kuiten selkeästi, heidän onnistuvan, kun koko projekti on heidän porukan hommana.
Toivotaan kaivon poraamisen onnistuvan. Tällöin syntyisi vuosikymmeniksi lämmön lähde.
https://yle.fi/a/74-20189615

Millaisia tehoja moisesta kaivosta lie laskeskeltu saatavan?

antamalla yksinosaa energiaa, saadaan kaksiosaa lisä energiaa. Vähennetään laitteistojen ja pumppujen uusiminen kahdessa vuosikymmenessä. Sopii kalliin energian ympäristöön.

Eräänlaista maalämpöä tämäkin, ainakin osittain. Kesän energian varastointia talvelle, mutta lisänä halvan sähkön energian varastointia.

"Vanha soramonttu varastoi pian halpaa lämpöä kesältä talvelle Hyvinkäällä"

https://yle.fi/a/74-20193908?utm_source ... n=ylefiapp

Tauko kirjoitti: ↑15 Marras 2025, 20:00 Eräänlaista maalämpöä tämäkin, ainakin osittain. Kesän energian varastointia talvelle, mutta lisänä halvan sähkön energian varastointia.

"Vanha soramonttu varastoi pian halpaa lämpöä kesältä talvelle Hyvinkäällä"

https://yle.fi/a/74-20193908?utm_source ... n=ylefiapp

Kesäistä auringon lämpöä voidaan varastoida talvea varten kallioonkin.
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/ ... uus-osa-1/

Stalker kirjoitti: ↑15 Marras 2025, 21:48

Tauko kirjoitti: ↑15 Marras 2025, 20:00 Eräänlaista maalämpöä tämäkin, ainakin osittain. Kesän energian varastointia talvelle, mutta lisänä halvan sähkön energian varastointia.

"Vanha soramonttu varastoi pian halpaa lämpöä kesältä talvelle Hyvinkäällä"

https://yle.fi/a/74-20193908?utm_source ... n=ylefiapp

Kesäistä auringon lämpöä voidaan varastoida talvea varten kallioonkin.
https://roskasaitti.wordpress.com/2014/ ... uus-osa-1/

Kyllä, kalliovarasto, tai mikä hyvänsä varasto on ok, kunhan varattu lämpö ei pahasti karkaa.

Linkin nimessä "roskasaitti" & blogikirjoitus ei kuitenkaan innostanut kirjoituksen sisällön tarkempaan tutustumiseen.

Kaikki kestävä energia on ok kunhan ei rikkaille omakotitaloihin yns

MooM kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 09:20

Ertsu kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 09:12

kokeellinen tiede kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 03:09 Kyllä Suomessakin maalämmöllä sähköä tulee, kyse on osaamisesta. Kun neljän neljän kilometrin syvyydessä on 35˚ ja ulkona 0˚, kyllä sillä lämpöerolla heliumia liikuttaa, etaania höyrystää ja stirlingiä pyörittää, puhumattakaan lämmitysenergiasta.

Käytännössä tuollaisella 35 asteen lämpöisellä aineella tuotetaan vain lämmitysenergiaa. Toiseksi, 4 kilometrin syyvyydestä otettua energiaa kutsutaan geotemiseksi energiaksi erotuksena maalämmöstä.

Missä syvyydessä sinun mielestäsi maalämpö vaihtuu geotermiseksi energiaksi (geoterminen on kirjaimellisesti maalämpö, mutta sivistyssanoilla kirjoitettuna. Geo on maa (ja Maa) ja termos lämpö, kuumuus. γῆ (gê) ja θερμός (thermós)

Hyvödyntämisen tekniikka tietenkin on erilainen lämmönvaihtimella otetussa lämpöenergiassa (vrt kaukolämmön lämmönsiirto käyttökohteessa), lämpöpumpuissa ja sähköntuotannossa.

Geotermisellä energialla tarkoitetaan sellaista syvältä maan alta otettua lämpöä, jota voidaan käyttää sellaisenaan energiantuotantoon.
Maalämpö on sellaista, että läheltä maanpintaa otetaan energiaa, joka muutetaan lämpöpumpun avulla korkeampaan lämpötilaan. Esimerkiksi järvestä tai perunapellosta saadaan maalämpöä. Sillä ei voi tuottaa sähköä, vaan se kuluttaa sähköä.

The President kirjoitti: ↑16 Marras 2025, 00:31 Kaikki kestävä energia on ok kunhan ei rikkaille omakotitaloihin yns

Tuota en ymmärtänyt.
Kestävä energia ei tarkoita samaa, kuin halpa energia. Ja miksei kestävää energiaa kaikille, jos mahdollista.

Joskus mietin lämmityksen kannalta, että mikä olisi riittävä energiavarasto esim viikon sähkökatkon ajaksi.
Jos kulutus on pakkasella noin 100 kWh+ vuorokaudessa, niin 1000 kWh riittäisi.
Mutta miten säilöä energia ?

Säilön hinta
- akut 10 x 100kWh, hinta noin 10 x 30 000€ ~ 300k€
- eristetty 10 kuution lämminvesisäiliö. Hinta noin 20k€.
- takka, jos mahdollinen ~ 10 k€