Silta Itämeren yli

[Susa]

Edullisimmin kiinteä nopea kulkuyhteys Suomen ja Ruotsin välille Ahvenanmaan kautta onnistuisi varmaankin riippuratana kevyin junin. Kenties magneettilevitaatiota hyödyntäen.

Eipä tuo huoltovarmuutta kovin paljon parantaisi.

[oksidaani]

Edullisimmin kiinteä nopea kulkuyhteys Suomen ja Ruotsin välille Ahvenanmaan kautta onnistuisi varmaankin riippuratana kevyin junin. Kenties magneettilevitaatiota hyödyntäen.

Eipä tuo huoltovarmuutta kovin paljon parantaisi.

Totta. Huoltovarmuuden saamiseen en oikein näe maantie- ja rautatiesiltojenkaan kauheasti auttavan elleivät sitten ole useamman ballistisen tavanräjähteellä varustetun ohjuksen kestäviksi rakennettuja. Tunnelitkin ovat vähän niin ja näin, kun niissä on omat heikot kohtansa. Käytännössä huoltovarmuuden parantamiseen riittäisi Ruotsin ja Suomen junaverkkojen yhdistäminen jostain tai parista kohtaa siten, että lasti voidaan siirtää helposti junasta toiseen.

LISÄYS: se ehdottamani rahdin "putkiposti" auttaisi kyllä huoltovarmuuteenkin, jos niitä olisi useampi ja hyvin suojattuja mm. ankkureiden raahaukselta.

[Tuulispää]

Edullisimmin kiinteä nopea kulkuyhteys Suomen ja Ruotsin välille Ahvenanmaan kautta onnistuisi varmaankin riippuratana kevyin junin. Kenties magneettilevitaatiota hyödyntäen.

Eipä tuo huoltovarmuutta kovin paljon parantaisi.

Totta. Huoltovarmuuden saamiseen en oikein näe maantie- ja rautatiesiltojenkaan kauheasti auttavan elleivät sitten ole useamman ballistisen tavanräjähteellä varustetun ohjuksen kestäviksi rakennettuja. Tunnelitkin ovat vähän niin ja näin, kun niissä on omat heikot kohtansa. Käytännössä huoltovarmuuden parantamiseen riittäisi Ruotsin ja Suomen junaverkkojen yhdistäminen jostain tai parista kohtaa siten, että lasti voidaan siirtää helposti junasta toiseen.

Meillä ei ole alkeellsintakaan huoltovarmuutta nyt.

[Tonttu]

Ja minä taas kysyn ymmärtämättömältä, että minkä helvetin takia kukaan lähtisi Uumajasta kuudelta aamulla Vaasaan, jos lautta lähteen ylittämään merenkurkkua vasta kllo 12? Ei kukaan ole niin typerä, vaan hyödyntää sen 6 tuntia jotenkin muuten.

Mitä ihmettä se rekka muka tekisi tuon 6-tunnin aikana?

Olisi tallissa tai ajaisi pari lyhyempää keikkaa ennen satamaan menoa. Vaatiihan se kuski siltä kuuden tunnin odotusajaltakin palkan. Ei ole mitään syytä panna kuskia satamaan 6 tunniksi tappamaan aikaa.

Ei olekaan, mutta kun rekka olisi valmis niin se joutuu odottamaan.

Kuudessa tunnissa ei rekkaa ehditä lastaamaan ja purkamaan kovinkaan monesti.

Ja voihan se rekka ollut lähtenyt liikenteeseen edellisenä iltana Tukholmasta tai muualta ja saapuu Uumajaan aamulla, mutta joutuu odottamaan laivaa harmillisen kauan.
Logistiikka ei ole yksinkertaisten ihmisten hommaa.

Jos se rekka on Suomeen matkalla niin se tulee laivalla Tukholmasta eikä lähde kiertämään Uumajan kautta. Logistiikka ei ole yksinkertaisten hommaa.

[Susa]

Jos se rekka on Suomeen matkalla niin se tulee laivalla Tukholmasta eikä lähde kiertämään Uumajan kautta. Logistiikka ei ole yksinkertaisten hommaa.

Yksinkertaiset tontut ei tiedä, että rekat kiertävät jopa Tornion kautta päästäkseen Suomeen, koska laivat ovat toisinaan täynnä.
Vaasaan ja moneen muuhunkin paikkaan olisi kätevä tulla Uumajasta siltaa myöten, toisin kuin laivalla.
Sama toiseen suuntaan.
Ei, en ole varsinaisesti kyseisen sillan kannattaja, mutta kanssa keskustelijan "4-tunnia ajoaika" sai minut oikaisemaan hänen käsitystään "ajoajasta" ja aikatauluista.

[Susa]

Käytännössä huoltovarmuuden parantamiseen riittäisi Ruotsin ja Suomen junaverkkojen yhdistäminen jostain tai parista kohtaa siten, että lasti voidaan siirtää helposti junasta toiseen.

Tuollaista ei ole onnistuttu oikein järjestämään missään.
Torniossa kyllä oli paikka, missä lasti voitiin siirtää junasta toiseen, mutta ei se erityisen helposti ja etenkään nopeasti tapahtunut.
Nyt siellä voidaan vaihtaa vaunuihin telit.
Eikä sekään ole kovin ketterä toimenpide.

[oksidaani]

Käytännössä huoltovarmuuden parantamiseen riittäisi Ruotsin ja Suomen junaverkkojen yhdistäminen jostain tai parista kohtaa siten, että lasti voidaan siirtää helposti junasta toiseen.

Tuollaista ei ole onnistuttu oikein järjestämään missään.
Torniossa kyllä oli paikka, missä lasti voitiin siirtää junasta toiseen, mutta ei se erityisen helposti ja etenkään nopeasti tapahtunut.
Nyt siellä voidaan vaihtaa vaunuihin telit.
Eikä sekään ole kovin ketterä toimenpide.

Ylimääräinen kuluhan tuo toki on verrattuna siihen, että juna voisi ajaa perille saakka. Siksipä kai tuota ei jo harrasteta. Mutta jos huoltovarmuudesta ollaan valmiita maksamaan ekstraa, niin kaiketi tuo siirron vaiva sen väärti olisi. Tiedä sitten löydetäänkö raideleveyden yhtenäistämiseen järkevää ratkaisua. Se kuitenkin mahdollistaisi kätevimmät yhteydet. Periaatteessa tuota voisi tehdä vähitellen normaalin ratahuollon yhteydessä asentamalla tavallisen kaksikiskoisen elementin sijaan nelikiskoisen ja kun sopiva linja valmistuu, niin sitä liikennöimään voidaan tuoda kansainvälisen liikenteen kalustoa. Toki pelkkä rataelementin vaihto ei riitä, vaan myös alusrakenteita ja ympäröiviä rakenteita joutunee useimmiten muokkaamaan tai rakentamaan uusiksi erilaisten ulottumien takia.

[Susa]

Käytännössä huoltovarmuuden parantamiseen riittäisi Ruotsin ja Suomen junaverkkojen yhdistäminen jostain tai parista kohtaa siten, että lasti voidaan siirtää helposti junasta toiseen.

Tuollaista ei ole onnistuttu oikein järjestämään missään.
Torniossa kyllä oli paikka, missä lasti voitiin siirtää junasta toiseen, mutta ei se erityisen helposti ja etenkään nopeasti tapahtunut.
Nyt siellä voidaan vaihtaa vaunuihin telit.
Eikä sekään ole kovin ketterä toimenpide.

Ylimääräinen kuluhan tuo toki on verrattuna siihen, että juna voisi ajaa perille saakka. Siksipä kai tuota ei jo harrasteta. Mutta jos huoltovarmuudesta ollaan valmiita maksamaan ekstraa, niin kaiketi tuo siirron vaiva sen väärti olisi. Tiedä sitten löydetäänkö raideleveyden yhtenäistämiseen järkevää ratkaisua. Se kuitenkin mahdollistaisi kätevimmät yhteydet. Periaatteessa tuota voisi tehdä vähitellen normaalin ratahuollon yhteydessä asentamalla tavallisen kaksikiskoisen elementin sijaan nelikiskoisen ja kun sopiva linja valmistuu, niin sitä liikennöimään voidaan tuoda kansainvälisen liikenteen kalustoa. Toki pelkkä rataelementin vaihto ei riitä, vaan myös alusrakenteita ja ympäröiviä rakenteita joutunee useimmiten muokkaamaan tai rakentamaan uusiksi erilaisten ulottumien takia.

Niin rahdin lastausta junasta toiseen, kuin telien vaihtoakin on harrastettu Suomen rajoilla vuosikymmeniä vaihtelevalla menestyksellä.
Tuota kaksoiskiskotusta koetin tuoda esille "Kymen kanava" keskustelussakin, mutta ei tainnut mennä siellä asia kaikkien keskustelukumppaneiden tajuntaan.

[oksidaani]

Käytännössä huoltovarmuuden parantamiseen riittäisi Ruotsin ja Suomen junaverkkojen yhdistäminen jostain tai parista kohtaa siten, että lasti voidaan siirtää helposti junasta toiseen.

Tuollaista ei ole onnistuttu oikein järjestämään missään.
Torniossa kyllä oli paikka, missä lasti voitiin siirtää junasta toiseen, mutta ei se erityisen helposti ja etenkään nopeasti tapahtunut.
Nyt siellä voidaan vaihtaa vaunuihin telit.
Eikä sekään ole kovin ketterä toimenpide.

Ylimääräinen kuluhan tuo toki on verrattuna siihen, että juna voisi ajaa perille saakka. Siksipä kai tuota ei jo harrasteta. Mutta jos huoltovarmuudesta ollaan valmiita maksamaan ekstraa, niin kaiketi tuo siirron vaiva sen väärti olisi. Tiedä sitten löydetäänkö raideleveyden yhtenäistämiseen järkevää ratkaisua. Se kuitenkin mahdollistaisi kätevimmät yhteydet. Periaatteessa tuota voisi tehdä vähitellen normaalin ratahuollon yhteydessä asentamalla tavallisen kaksikiskoisen elementin sijaan nelikiskoisen ja kun sopiva linja valmistuu, niin sitä liikennöimään voidaan tuoda kansainvälisen liikenteen kalustoa. Toki pelkkä rataelementin vaihto ei riitä, vaan myös alusrakenteita ja ympäröiviä rakenteita joutunee useimmiten muokkaamaan tai rakentamaan uusiksi erilaisten ulottumien takia.

Niin rahdin lastausta junasta toiseen, kuin telien vaihtoakin on harrastettu Suomen rajoilla vuosikymmeniä vaihtelevalla menestyksellä.
Tuota kaksoiskiskotusta koetin tuoda esille "Kymen kanava" keskustelussakin, mutta ei tainnut mennä siellä asia kaikkien keskustelukumppaneiden tajuntaan.

Eipä tuota ketjua tullut luettua (ajattelin otsikon perusteella sen liittyvän sisävesiliikenteeseen). Joskus kauan sitten tuli oltua yöjunassa Unghenin asemalla (Moldovassa) kun vaihtoivat telit alta. Ei siinä kolkkeessa ja kilinässä nukkumaan pystynyt.

[Susa]

Kyllä siinä varmasti kolinaa ja meteliä on riittänyt.

[ID10T]

Ja minä taas kysyn ymmärtämättömältä, että minkä helvetin takia kukaan lähtisi Uumajasta kuudelta aamulla Vaasaan, jos lautta lähteen ylittämään merenkurkkua vasta kllo 12? Ei kukaan ole niin typerä, vaan hyödyntää sen 6 tuntia jotenkin muuten.

Mitä ihmettä se rekka muka tekisi tuon 6-tunnin aikana?

Olisi tallissa tai ajaisi pari lyhyempää keikkaa ennen satamaan menoa. Vaatiihan se kuski siltä kuuden tunnin odotusajaltakin palkan. Ei ole mitään syytä panna kuskia satamaan 6 tunniksi tappamaan aikaa.

Ei olekaan, mutta kun rekka olisi valmis niin se joutuu odottamaan.

Kuudessa tunnissa ei rekkaa ehditä lastaamaan ja purkamaan kovinkaan monesti.

Sama pätee Haaparannnan kautta ajettaessa lastaamisen osalta.

Ja voihan se rekka ollut lähtenyt liikenteeseen edellisenä iltana Tukholmasta tai muualta ja saapuu Uumajaan aamulla, mutta joutuu odottamaan laivaa harmillisen kauan.
Logistiikka ei ole yksinkertaisten ihmisten hommaa.

Minkä ihmeen takia se rekka ei sitten ylittäisi itämerta Tukholma - Turku -linjalla?

Jos rekka ajetaan yli Uumajan satamasta, se on lähtenyt liikkeelle pohjois-Ruotsista tai pohjois-Norjasta. Silloin aikataulu on helppo suunnitella niin, että rekka on satamassa järkevään aikaan. Rekan seisottaminen satamassa ei ole järkevää liiketoimintaa.

[MooM]

Väylävirasto siis määrättiin selvittämään asiaa. Raportti tulee nyt keväällä.Yleisesti länsiyhteyksistä:
https://vayla.fi/-/liikenneyhteyksia-la ... -vauhdilla

Merenkurkun sillasta
https://vayla.fi/merenkurkun-kiintea-yhteys

Väliaikatietoja:

Liikennemallilaskennoilla on saatu alustavia arvioita liikennekysynnästä. Henkilöautoliikennettä Vaasan ja Uumajan välille tulisi muutama tuhat ajoneuvoa vuorokaudessa riippuen skenaariosta. Se on samaa suuruusluokkaa kuin valtateillä Suomessa kaupunkialueiden ulkopuolella. Mallitarkastelussa on mukana myös voimakkaan talouskasvun skenaario, vaikka varsinaisten laajempien taloudellisten vaikutusten aiheuttamaa liikenteen lisäystä ei olekaan arvioitu. Tavaraliikennettä maantieverkolle on arvioitu siirtyvän 3000–5000 tuhatta tonnia vuodessa, mikä tarkoittaisi karkeasti arvioiden noin 1000 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

Raideliikenteessä olisi liikennemallin perusteella 1300–1400 matkustajaa Vaasan ja Uumajan välillä vuorokaudessa. Liikennemallin perusteella tavarakuljetuksia siirtyisi hyvin vähän raideliikenteeseen. Syynä näyttäisi olevan ainakin Ruotsin rataverkon kapasiteetin rajoitukset, nykyinen edullinen ja tehokas meriliikenne ja raideleveysero.

[ID10T]

Jos se rekka on Suomeen matkalla niin se tulee laivalla Tukholmasta eikä lähde kiertämään Uumajan kautta. Logistiikka ei ole yksinkertaisten hommaa.

Yksinkertaiset tontut ei tiedä, että rekat kiertävät jopa Tornion kautta päästäkseen Suomeen, koska laivat ovat toisinaan täynnä.

Toisinaan taas laivat eivät ole täynnä

[Susa]

Toisinaan taas laivat eivät ole täynnä

Se on luonnon ja talouden kannalta tuhlausta ajaa vajailla lasteilla.
Pitäisi säätää laki, jolla määrättäisiin laiva odottamaan satamassa niin kauan että lasti on täysi.

[ID10T]

Toisinaan taas laivat eivät ole täynnä

Se on luonnon ja talouden kannalta tuhlausta ajaa vajailla lasteilla.

Talouden kannalta on myös tuhlausta seisottaa rekkoja satamassa turhan takia.