Espanjan ja Portugalin massiiviset sähkökatkot

[Vanha jäärä]

...
Ei voi. Hitaasti pyörivien tuuliroottorien rotaatioenergia on pieni ja niiden inertiavaikutus on sähköverkon tasolla mitätön. 3000 rpm pyörivät valtavat turbogeneraattorit tuottavat sen vaikutuksen. Kun kuormitus lisääntyy äkillisesti, energia otetaan ensimmäisten sekuntien aikana turbiinien ja roottorien pyörimisenergiasta. Ne alkavat hidastua ja seuraava säätöporras reagoi taajuuden laskuun ja lisää tehoa.
...

Selvittelin tuossa Olkiluodon eri yksikköjen pyörimisnopeuksia. Olkiluoto 1 ja 2 pyörivät tuon mainitsemasi 3000 rpm, 3:n generaattori taas on nelinapainen eli pyörii 1500 rpm nopeudella. Tarkkaa tietoa 3-yksikön roottorin massasta tai inertiasta ei löytynyt, mutta yksikön pyörivä massa on arviolta 500 - 600 tonnia ja pyörivän massan keskihalkaisija 2,5 - 3 metriä. Näin inertiaa on - sanoisinpa - riittävästi.

Tuuligeneraattorin roottorit pyörivät nopeudella 20 - 30 rpm (generaattoriosa 1000 - 2000 rpm) ja ovat kooltaan paljon pienempiä. Näin yksittäisen tuuligeneraattorin inertiavaikutus (inverttereillä toteutettu synteettinen inertia) on hyvin pieni. Näin synteettisellä inertialla toteutettu verkon vakautus tarvitsisi ilmeisesti usean kymmenen tuuligeneraattorin parven. Tämä taas vaatisi vahvan kantaverkon ja älykkään algoritmin ohjaamaan toimintaa. Aurinkosähkökenttien osalta tarvittaisiin ymmärtääkseni jonkinlainen superkondensaattoreilla toteutettu sähkövarasto.

Tuuligeneraattoreilla toteutettua verkon taajuuden vakautusta on käsitelty esimerkiksi linkissä: https://ietresearch.onlinelibrary.wiley ... .2017.0370

[Susa]

Taajuusmuuntajien kautta tuleva keinotekoisen inertian pitää erikseen kytkeytyä verkkoon.

Kyllä ne taajuusmuuttajat toimivat koko ajan verkkoon tahdistettuina ja puolijohdelaitteen säätö tapahtuu millisekunneissa. En jaksa laskea ja noin perstuntumalta isolla tuuliroottorilla on jonkinlainen pyörimisenergia, mutta jostain syystä tuota ei käytännössä voida hyödyntää. Ehkä se johtuu tuosta jo mainitusta mekaanisten värähtelyjen vaikutuksesta suuriin lapoihin. "Umpirautainen" generaattorin roottori sietää paremmin rynkytystä. Tai sitten se tuulivoimaloiden erikoinen generaattorityyppi tuottaa jotain ongelmia säädössä.

Tarkoitin keinotekoisella inertialla juurikin akustoja, ne eivät ole sähköverkkoon kytkettynä koko ajan.
Pahimmassa tapauksessa ne eivät edes pysty kytkeytymään verkkoon häiriötilanteessa.

Erittäin matalan inertian
tilanteessa ja suuren tuotantoyksikön poistuessa yhtäkkisesti verkosta on kuitenkin mah-
dollista, että taajuus laskee liikaa. Tällöin inertiavaste rajoittaa taajuuden muutosno-
peutta vähemmän aikaa, jolloin primäärisen vasteen käynnistymisen täytyy olla nope-
ampi. Verkosta tulee erittäin epästabiili, jos primäärinen vaste ei vaikuta järjestelmään
oikea-aikaisesti ja on mahdollista, että suuntaajat eivät pysy kytkeytyneinä verkkoon.

Tuulivoimalan roottorilla on toki oma inertiansa, mutta se on eri asia kuin noiden perinteisten voimaloiden.
Tuulivoimalasta saadaan sitä keinotekoista inertiaa inverttereiden kautta, mutta ei sitä "mekaanista inertiaa".

Tuolta voi lukea sähköverkon inertiasta ne joita asia kiinnostaa.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y
https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/vai ... attoreina/

[Brainwashed]

Sähkökatkosten aiheuttaneet syyt uhkaavat jäädä selvittämättömiksi, mikä on kyllä WTF tason juttu. Olisivat edes todenneet että olivat ihmisen aiheuttamat/ilmastonmuutoksen takia, niin arki voisi palautua takaisin uomiinsa siltä osin.
Totuus liian hapokasta paljastaa 95%...

Uu-u, salaliittoa pukkaa!

[Neutroni]

Tarkoitin keinotekoisella inertialla juurikin akustoja, ne eivät ole sähköverkkoon kytkettynä koko ajan.
Pahimmassa tapauksessa ne eivät edes pysty kytkeytymään verkkoon häiriötilanteessa.

Akuston ongelma on se, että akuilla on rajattu purkuteho. Tuota inertiaa tarvitaan tilanteessa, jossa sanotaan Olkiluoto 3 putoaa pois verkosta. Se jättää 1600 MW:n tuotantovajeen. Siinä vaiheessa se 1600 MW otetaan pyörivien roottorien energiasta. Se riittää muutamaksi sekunniksi, mutta niiden sekuntien aikana saadaan pyörivän varavoiman kattiloiden ja turbiinien urku auki ja vesivoimaloiden luukut täysin auki.

Akuston energiakapasiteetti voi olla paljon suurempi kuin inertiaenergia, mutta niiden purkuteho on pienempi ja ne eivät vain pysty taikomaan sitä 1.6 GW mistään. Tuohon käyttöön on käsittääkseni olemassa jotain superkondensaattorilaitoksia, mutta en tiedä kuinka kypsää tekniikkaa se on tai onko niitä käytössä Suomen sähköverkossa.

Tuulivoimalan roottorilla on toki oma inertiansa, mutta se on eri asia kuin noiden perinteisten voimaloiden.
Tuulivoimalasta saadaan sitä keinotekoista inertiaa inverttereiden kautta, mutta ei sitä "mekaanista inertiaa".

Tuulivoimalan roottorilla on joku inertia, mutta se on tehoon nähden pienempi kuin nopeasti pyörivillä turbogeneraattoreilla. Mekaanisuudella ei ole tuossa merkitystä, vaan huipputeholla. Jos saat jostain sen 1,6 GW ja suuntaat sen verkkoon, homma toimii.

[Susa]

Vuonna 2014 järjestettiin VALVE-sähköhäiriöharjoitus Suomen Lapissa. Ei mennyt ihan kuin Strömsöössä.

Fingrid: Sähköjen palauttaminen koko Suomeen veisi vuorokausia

Tiistaina järjestetty mittava Valve 2014 -sähköhäiriöharjoitus on puhuttanut paljon vielä keskiviikkonakin. Suomen kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin valvomopäällikkö sanoo harjoituksen osoittaneen, että aiemmat oletukset ovat olleet liian optimistisia. Suomi selviäisi omin voimin, mutta aikaa se ottaisi.

https://yle.fi/a/3-7489328

Tai oikeastaan aloitettiin harjoitus joka sitten jouduttiin keskeyttämään.

Harjoitus jouduttiin Rovaniemen osalta keskeyttämään, koska katkos venyi liian pitkäksi eikä sähköjä saatu palautettua vesivoiman avulla suunnitellussa aikataulussa.

En ymmärrä, miksi jotkut tahot yrittävät luikerrella vastuustaan tuleviin katkoihin varautumisessa. Suurin vastuu on tietysti suurimman voimalaitoksen operaattorilla.

Roosterin kommentista saa sellaisen kuvan, että kyseinen harjoitus olisi epäonnistunut.
Harjoitusta pidetään kokonaisuudessaan onnistuneena, vaikka se päätettiinkin keskeyttää.
Keskeytys tehtiin vain sen vuoksi, että luvatun sähkökatkon pituus olisi tullut luvattua pidemmäksi ja aiheuttanut sähkönkäyttäjille lisää harmia.
Ihmiset ei olisi nähneet tekkariohjelmia eivätkä olisi voineet surffata netissä.

https://www.slideshare.net/slideshow/valve2014/42344602

[Neutroni]

En ymmärrä, miksi jotkut tahot yrittävät luikerrella vastuustaan tuleviin katkoihin varautumisessa. Suurin vastuu on tietysti suurimman voimalaitoksen operaattorilla.

Tietenkin firmat voittoa tavoitellessaan ja viranomaiset helppoa elämää tavoitellessaan. Mutta tuossa ei ole järjen häivää. Ei suurimman voimalaitoksen operaattori voi sille mitään, jos joku tekninen syy edellyttää laitoksen pikasulkua ja alasajoa. Verkon omistajalla pitäisi olla vastuu pitää pyörivää voimaa valmiudessa tarpeeksi. No, Suomessa kaikki yli 10 k€:n kuukausituloja nauttivien ns. vastuu on nykyään luonteeltaan poliittista, joten emme voi kun odottaa koska sähköverkko kaatuu ja sitten vaan ihmetellään peukku suussa, että kuinka nyt näin kävi. No helvetti käyhän noin, jos tehdään sähköverkosta liikemiesten kuppauskeskus. Jokainen sen tietää ja ne, joilla ei ole hillotolppaa saavat sanoakin sen ääneen.

[Susa]

Tarkoitin keinotekoisella inertialla juurikin akustoja, ne eivät ole sähköverkkoon kytkettynä koko ajan.
Pahimmassa tapauksessa ne eivät edes pysty kytkeytymään verkkoon häiriötilanteessa.

Akuston ongelma on se, että akuilla on rajattu purkuteho. Tuota inertiaa tarvitaan tilanteessa, jossa sanotaan Olkiluoto 3 putoaa pois verkosta. Se jättää 1600 MW:n tuotantovajeen. Siinä vaiheessa se 1600 MW otetaan pyörivien roottorien energiasta. Se riittää muutamaksi sekunniksi, mutta niiden sekuntien aikana saadaan pyörivän varavoiman kattiloiden ja turbiinien urku auki ja vesivoimaloiden luukut täysin auki.

Akuston energiakapasiteetti voi olla paljon suurempi kuin inertiaenergia, mutta niiden purkuteho on pienempi ja ne eivät vain pysty taikomaan sitä 1.6 GW mistään. Tuohon käyttöön on käsittääkseni olemassa jotain superkondensaattorilaitoksia, mutta en tiedä kuinka kypsää tekniikkaa se on tai onko niitä käytössä Suomen sähköverkossa.

Tuulivoimalan roottorilla on toki oma inertiansa, mutta se on eri asia kuin noiden perinteisten voimaloiden.
Tuulivoimalasta saadaan sitä keinotekoista inertiaa inverttereiden kautta, mutta ei sitä "mekaanista inertiaa".

Tuulivoimalan roottorilla on joku inertia, mutta se on tehoon nähden pienempi kuin nopeasti pyörivillä turbogeneraattoreilla. Mekaanisuudella ei ole tuossa merkitystä, vaan huipputeholla. Jos saat jostain sen 1,6 GW ja suuntaat sen verkkoon, homma toimii.

Mekaanisuus on juuri sitä inertiaa. Inertia voidaan korvata keinotekoisella inertialla, eli syöttämällä sähköä verkkoon vaikkapa akustoista.
Kondensaattoreista sun muista keinotekoisen inertian lähteenä voit lukea aiemmin antamastani linkistä.

[Neutroni]

Roosterin kommentista saa sellaisen kuvan, että kyseinen harjoitus olisi epäonnistunut.
Harjoitusta pidetään kokonaisuudessaan onnistuneena, vaikka se päätettiinkin keskeyttää.

Tuo kuvaa juuri sitä miten tärkeimmissäkin strtategisissa asioissa niin sanottu vastuut ovat poliittista vastuuta. Vaikka harjoitus menee päin helvettiä, taputellaan vaan toisia selkään ja kehutaan kilvan toimittajille kuinka hyvin meni, ja jaetaan kabinetin puolella tuhdit bonukset kaikille. Jos hommassa olisi oikeaa vastuuta, muutama iso johtajanketku ja voimalan johtaja olisi tiilenpäitä lukemassa, iso joukko kaikenlaisia pikkukekkuleita monon kuva takalistolla TE-keskuksen jonossa, monta firmaa sosialisoitu, koska markkinatalous ei toimi strategisesti tärkeän infrastruktuurin ylläpidossa, ja mietittäisiin uusin voimin virkavastuun raskas taakka harteilla miten homma järjestetään niin, että seuraavassa harjoituksessa kaikki sujuu sekunnilleen kuin 70-luvulla junan vessassa.

[Susa]

Neutronilla on aika outo käsitys harjoituksista.

[Neutroni]

Neutronilla on aika outo käsitys harjoituksista.

Juu, vakava ja vastuullinen virkatoiminta, jonka tarkoitus on yleisen hyvinvoinnin ylläpitäminen eikä pikavoittojen kahmiminen tai poliittisten vouhotusten toteuttaminen, on varmasti todella outoa nykyajan turmelemien huithapelien mielestä. En minä tietenkään odota koskaan pääseväni sellaiseen maailmaan, jossa se toteutuu missään muodossa.

[ROOSTER]

Inertiaa voidaan lisätä lisäämällä pyörivää massaa järjestelmään.

...Kalajoen Jylkän sähköaseman ympäristöön on rakenteilla ja tuotannossa 2 300 megawattia tuulivoimatuotantoa. Fingrid varmistaa kantaverkon käyttövarmuutta ja tuulivoiman käyttövarmaa toimintaa alueella rakentamalla Jylkän sähköasemalle synkronikompensaattorin eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.

https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/ti ... annikolla/

Ymmärrän tämän niin, että moottori pyörii verkkovirralla "tyhjää" ja ryhtyy liike-energiansa voimalla hetkeksi generaattoriksi ja inertianlähteeksi jos taajuus verkossa laskee.

Silti olisi suuri SYNTI jättää uusia tapoja hyödyntämättä.

Synti-hanke ja sitä vahvista investointihanke kartoittavat synteettisen inertian mahdollisuuksia

Kaakkois-Suomen ja Tampereen ammattikorkeakoulujen toteuttamassa Synti – Synteettisen inertian ratkaisut hajautetuissa sähköverkoissa -hankkeessa tutkitaan luonnollisen inertian korvaamista keinotekoisella, synteettisellä inertialla. Tutkittavina vaihtoehtoina ovat muun muassa energiavarastot tai ohjatut sarjakondensaattorit (SVC – Static Var Compensator).

https://www.xamk.fi/hanke/synti-synteet ... verkoissa/

Sähköverkko on kuin puutarha, sitä pitää koko ajan hoitaa ja torjua tuholaisia sekä ottaa uusia kasveja tuotantoon. Parhaimmillaan lopputulos on kaunis ja toimiva, hoitamattomana ränsistyy hetkessä.

[Vanha jäärä]

...
Kyllä ne taajuusmuuttajat toimivat koko ajan verkkoon tahdistettuina ja puolijohdelaitteen säätö tapahtuu millisekunneissa. En jaksa laskea ja noin perstuntumalta isolla tuuliroottorilla on jonkinlainen pyörimisenergia, mutta jostain syystä tuota ei käytännössä voida hyödyntää. Ehkä se johtuu tuosta jo mainitusta mekaanisten värähtelyjen vaikutuksesta suuriin lapoihin. "Umpirautainen" generaattorin roottori sietää paremmin rynkytystä. Tai sitten se tuulivoimaloiden erikoinen generaattorityyppi tuottaa jotain ongelmia säädössä.

Selvittelin tässä lisää asiaa, ja tuuligeneraattoreissa on toinenkin syy siihen, miksi synteettistä inertiaa ei suosita. Generaattorin vaihteisto ja siipen säätökoneistot rasittuvat nopeissa muutoksissa ja tarvitsevat merkittävästi enemmän huoltoa, eli jokseenkin sama syy kuin siipienkin osalta. Tietysti, jos synteettinen inertia olisi paremmin otettu huomioon tuuligeneraattorin suunnittelussa, niin ongelmia olisi vähemmän. Mutta tämä tietenkin maksaa, ja nekin rahat pannaan mieluummin uusinvestointeihin tai jaetaan osakkeenomistajille, etenkin kun viranomaiset eivät vaadi tuulivoimalta tiettyä määrää synteettistä inertiaa. Lisäksi tuulivoimantuottajat eivät joudu edes korvausvelvollisiksi syntyneistä verkon stabiilisuusongelmista.

Tosin tämä ei ole mikään uusi asia, sillä vesivoimaloiden turbiinien säätökoneistojen huollontarve kasvoi, kun tuulivoimaloiden määrä lisääntyi.

[Neutroni]

Ymmärrän tämän niin, että moottori pyörii verkkovirralla "tyhjää" ja ryhtyy liike-energiansa voimalla hetkeksi generaattoriksi ja inertianlähteeksi jos taajuus verkossa laskee.

Kuinkakohan kallista olisi käyttää esim. romutettavien hiilivoimaloiden generaattoreita tuollaisina sähkövarastoina.

[Vanha jäärä]

...
Ihmiset ei olisi nähneet tekkariohjelmia eivätkä olisi voineet surffata netissä.
...

Täydet pakastimet sulavat tai asunnon lämpötilat lähestyvät nollaa, puhelimen akku ja tukiaseman varavoima tyhjinä, ettei asiasta voi edes kenelläkään ilmoittaa, niin onpa todella riemukasta. Saati sitten jos sairauskohtaus yllättää.

[ROOSTER]

Ymmärrän tämän niin, että moottori pyörii verkkovirralla "tyhjää" ja ryhtyy liike-energiansa voimalla hetkeksi generaattoriksi ja inertianlähteeksi jos taajuus verkossa laskee.

Kuinkakohan kallista olisi käyttää esim. romutettavien hiilivoimaloiden generaattoreita tuollaisina sähkövarastoina.

Jos vielä jätettäisiin generaattori niille sijoilleen, sähköverkkohan siellä on jo olemassa, niin melko pienet kulut uusperustantaan verrattuna.

Seuraavaksi halvinta on tietysti tilata tarvittavia osia Puolasta:

Noin 190 000 kiloa painava laite matkaa Puolan Wroclawista laivalla Raahen satamaan. Satamasta matka jatkuu erikoiskuljetusrekan kyydissä Jylkän sähköasemalle Kalajoelle. Vaikuttavan näköinen kuljetus on harvinainen näky suomalaisilla maanteillä, ensimmäinen laatuaan: Suomen ensimmäisen synkronikompensaattorin ensimmäinen pääkomponentti, staattori, on saapunut.

https://www.fingridlehti.fi/suomen-ensi ... hatgpt.com