Filosofían määritelmä

[asdf]

Ei siis koske Jumalaa.

Millähän oikeudella Olli antaa Jumalalle vapaudu-vankilasta-kortin? Että kun asioita tutkitaan tieteellisesti, Jumalan kohdalla ei tarvitse noudattaa tieteellistä menetelmää?

[OlliS]

Jumalan kohdalla on noudatettu tieteellistä menetelmää ja tulos on, ettei tiedetä onko Jumalaa vai ei. Kaikki todistukset Jumalan olemassaolon puolesta on kumottu, ja kaikki todistukset Jumalan olemattomuuden puolesta on kumottu.

[ID10T]

Jumalan kohdalla on noudatettu tieteellistä menetelmää ja tulos on, ettei tiedetä onko Jumalaa vai ei.

Ei jumalan kohdalla voi noudattaa tieteellistä menetelmää. Silti tulos on juuri tuo, ei tiedetä. Mutta voidaan päätellä, kuten elämä muualla. Tässä tapauksessa vaan mikään ei puhu jumalan olemassaolon puolesta.

Kaikki todistukset Jumalan olemassaolon puolesta on kumottu, ja kaikki todistukset Jumalan olemattomuuden puolesta on kumottu.

Eli eiköhän asia kannata sivuuttaa tieteessä, kuten tähänkin asti.

[OlliS]

Filosofía on tiede, joka kokoaa kaikkien eri tieteiden tulokset maailmankuvaksi, ja ikuisten filosofisten kysymysten pohdinnan avulla liittää maailmankuvan erilaisiin maailmankatsomuksiin ja yrittää tehdä valinnan niiden välillä.

Jolloin tulokseksi saadaan käytännössä vain erilaisia maailmankatsomuksia, filosofioita, eikä yhtä ainoaa oikeaa filosofiaa.

Jolloin filosofia ei myöskään ole pelkkää tiedettä muuta kuin juuri tuon kokoavan maailmankuvan kohdalla.

Filosofia yhdistää totuuteen pyrkimiseen myös hyvyyteen pyrkimisen, etiikan ja politiikan, ja kauneuteen pyrkimisen, taiteen.

Maailmankatsomuksiin kuuluu myös uskonnot.

[OlliS]

Jumalan kohdalla on noudatettu tieteellistä menetelmää ja tulos on, ettei tiedetä onko Jumalaa vai ei.

Ei jumalan kohdalla voi noudattaa tieteellistä menetelmää. Silti tulos on juuri tuo, ei tiedetä. Mutta voidaan päätellä, kuten elämä muualla. Tässä tapauksessa vaan mikään ei puhu jumalan olemassaolon puolesta.

Kaikki todistukset Jumalan olemassaolon puolesta on kumottu, ja kaikki todistukset Jumalan olemattomuuden puolesta on kumottu.

Eli eiköhän asia kannata sivuuttaa tieteessä, kuten tähänkin asti.

Yhtä hyvin voidaan päätellä, että Jumala on olemassa. Eli kumpaakaan ei voi päätellä, vain se, ettei tiedetä, vielä. Tutkimusta jatketaan koko ajan. Teorioita asiasta tehdään ja testataan.

[Neutroni]

Yhtä hyvin voidaan päätellä, että Jumala on olemassa. Eli kumpaakaan ei voi päätellä, vain se, ettei tiedetä, vielä. Tutkimusta jatketaan koko ajan. Teorioita asiasta tehdään ja testataan.

Ei voida. Mikä tahansa rationaalinen päättelyketju johtaa aina siihen, että jumalien olemassaolossa ei ole mitään järkeä ja ne ovat vain ihmisten valheita tai harhaisia kokemuksia. Jos ei monen tuhannen vuoden aikana ole löytynyt yhtään objektiivista todistetta minkään jumalan puolesta, vaikka niitä on etsitty suurvaltojen resursseilla, ei todellakaan ole kuin yksi rationaalinen johtopäätös. Kaikki muu on puhdasta hihhulisoopaa.

[ID10T]

Filosofía on tiede, joka kokoaa kaikkien eri tieteiden tulokset maailmankuvaksi

Kyllä jokainen kokoaa sen maailmankuvansa itse, ei siihen filosofiaa tarvita.

ja ikuisten filosofisten kysymysten pohdinnan avulla liittää maailmankuvan erilaisiin maailmankatsomuksiin ja yrittää tehdä valinnan niiden välillä.

Tämänkin tekee jokainen itse.

Jolloin filosofia ei myöskään ole pelkkää tiedettä muuta kuin juuri tuon kokoavan maailmankuvan kohdalla.

Esim. sinun maailmankuvasi on kaikkea muuta kuin tieteellinen.

Filosofia yhdistää totuuteen pyrkimiseen myös hyvyyteen pyrkimisen, etiikan ja politiikan, ja kauneuteen pyrkimisen, taiteen.

Turhaan ulkoistat näitäkään. Jokainen päättää itse, minkä kokee hyväksi, kauniiksi tai poliittisesti oikeamieliseksi.

Maailmankatsomuksiin kuuluu myös uskonnot.

Joillakin kuuluu, joillakin ei. Sama koskee taikauskoa ja okkultismia.

[ID10T]

Jumalan kohdalla on noudatettu tieteellistä menetelmää ja tulos on, ettei tiedetä onko Jumalaa vai ei.

Ei jumalan kohdalla voi noudattaa tieteellistä menetelmää. Silti tulos on juuri tuo, ei tiedetä. Mutta voidaan päätellä, kuten elämä muualla. Tässä tapauksessa vaan mikään ei puhu jumalan olemassaolon puolesta.

Kaikki todistukset Jumalan olemassaolon puolesta on kumottu, ja kaikki todistukset Jumalan olemattomuuden puolesta on kumottu.

Eli eiköhän asia kannata sivuuttaa tieteessä, kuten tähänkin asti.

Yhtä hyvin voidaan päätellä, että Jumala on olemassa. Eli kumpaakaan ei voi päätellä, vain se, ettei tiedetä, vielä. Tutkimusta jatketaan koko ajan. Teorioita asiasta tehdään ja testataan.

Miksi ihmeessä elämä muualla voitaisiin päätellä lähes varmasti, mutta samalla logiikalla jumalan olemattomuutta ei voida päätellä?

[Naturalisti]

Jumalan kohdalla on noudatettu tieteellistä menetelmää ja tulos on, ettei tiedetä onko Jumalaa vai ei. Kaikki todistukset Jumalan olemassaolon puolesta on kumottu, ja kaikki todistukset Jumalan olemattomuuden puolesta on kumottu.

Tämä asia on käyty läpi jo vaikka kuinka monta kertaa. Varmistaakseni, että esitän näkemykseni riittävän täsmällisesti kysyin asiaa ChatGPT:ltä näin:

Voinko siis sanoa näin: "Kun teisti väittää, että jumala on olemassa, on todistustaakka hänellä eli teistin on myös todistettava väitteensä. Kun ateisti epäilee teistin väitettä, ei siitä tule hänelle todistustaakkaa, eli ateistin ei tarvitse todistaa Jumalan olemattomuutta."?

Sain tällaisen vastauksen:

Kyllä, tuo lause tiivistää hyvin väittelyn dynamiikan. Teistillä, joka väittää Jumalan olemassaolosta, on todistustaakka esittää väitteensä tueksi. Ateistin ei tarvitse todistaa Jumalan olemattomuutta, ellei hän tee aktiivista väitettä siitä. Ateisti voi epäillä teistin väitettä ilman tarvetta todistaa Jumalan olemattomuutta.

Eikö tämän asian valvominen jo riitä. Ateistin ei tarvitse todistaa teistin väitettä vääräksi. Teistillä Jumalan olemassaolon väittäjänä on todistustaakka.

Olen myös esittänyt, miten ihmisten uskonnolliset uskomukset voidaan selittää materialistisesti aivojen prosessien käynnissä olemisena.

Uskomukset eli mielen representaatiot voivat olla näin olemassa mielten materiaalisina prosesseina, joten – toisin kuin väität – kyseessä ei ole subjektiivinen idealismi, vaan (esimerkiksi myös kognitiivisen neurotieteen omaksuma) epäsuora realismi. Et ole kyennyt osoittamaan tätä väitettä vääräksi etkä esittämään mitään teoriaa siitä, miten Jumala voisi olla olemassa.

[Naturalisti]

No, en nyt varsinaisesti ole edes määrittelemässä sitä mitä filosofia on, vaan vastustamassa tämän tiedepalstan keskusteluissa sitä roolia, mikä filosofialle tieteiden kunkkuna halutaan antaa...

Miten itse määrittelisit filosofian?

Hyvä että tarkensit. Nyt olen itse taas samalla kartalla mistä keskustellaan.

Minulle filosofia on elämän isojen kysymysten pohtimista ja jäsentämistä. Ja se sisältää loogisen päättelyn moraalin yms. lisäksi pohdintoja esimerkiksi jumalista, tiedosta, tietämisestä ja metafysiikasta.
Erittyisesti näiden ilmiöiden luonteesta, ja mitä ne voisivat ilmiöinä olla, ja millä erilaisilla tavoilla ne voidaa käsittää.
Sanoisi että itselleni filosofia on ihmisenä olemisen ymmärtämistä. Minulle.
Siihen en ota kantaa, mitä filosofia on tiedeinstituution näkökulmasta.

No, hyvä pohditaan sitten elämän suuria kysymyksiä. Tehdään nyt sitten aluksi ne tarpeelliset metafyysiset oletukset ( joita itse pidän todellakin vain oletuksina, mutta ei takertua tässä vaiheessa siihen).

Ontologinen kanta: Kannatan ontologista realismia vain materiaslisen todellisuuden osalta: materiaalinen todellisuus on olemassa käsityksistämme riippumatta.

Epistemologinen eli tietoteoreettinen kanta: Kannatan epäsuoraa realismia. Emme koe todellisuutta naiivin suoran realismin mukaan vaan muodostamme siitä epäsuoran realismin mukaan representaatioita, joiden avulla ajattelemme. Käsityksemme on näin vain todellisuuden toiminnallisia malleja; ei itse todellisuutta.

Oletko lähtökohdista samaa mieltä? Ellet ole, niin miten lähtöoletuksia pitää mielestäsi tarkentaa?

Se miksi suhtaudun hieman kriittisesti naturalistiseen maailmakuvaan on, että minusta ajattelussa pitää mennä yli, jotta voidaa päästä kosketuksiin todellisuuden ääri-ilmiöiden kanssa. En kannatta naturalistista ennakkosensuuria tieteessä

.

Ei naturalismissa ole mitään ajattelun ennakkosensuuria. Se päinvastoin kritisoi kaikkia "ikuisia metafyysisiä oletuksia", joihin ajattelu pitäisi pakottaa. Myös niitä on oltava valmiita tarkistamaan, jos empiiriset kokemukset sitä edellyttävät.

Tarkoitan tällä sitä, että emme voi lähestyä vaikka metafyysiikan ja todellisuuden rajaa pelkästään naturalistisesta suunnasta, ja heti kun raja lähestyy, kavahdamme ja juoksemme karkuun. Mielestäni ajattelussa ja ideoissa on uskallettava mennä rajan yli, jotta konseptista ja ideoista voi todellisuudessa leikata tarpeettoman huuhaan pois.

Naturalismi torjuu vain hatusta vedetyt eli pelkästään uskoon perustuvat väitteet. Sen sijaan uskonnolliseen ajatteluun sitoutuneet ja/tai taipuvaiset ajattelijat näyttävät kavahtavan kaikkia ajatuksia, jotka voivat selittää dualistisen sielun materiaalisella mielellä.

En ymmärrä miksi tämä on ongelma filosofian sisällä, kun vaikkapa fysiikassa voi heitellä vapaasti ideoita olemattomista säikeistä ja hiukkasista, ja yrittää perustella niitä erilaisin menetelmin. Ja asiaa voidaan jopa tutkia ja pohtia paljonkin, ilman varsinaisia todisteita aiheesta.

Tässä on kyse siitä, että viimekäsessä kaikki käsityksemme ovat mielemme tuottamia representaatioita. Osalla niistä on vastine reaalitodellusuudessa ja osa on vain fiktioita ilman reaalitodellusuuden vastineita. Näitä jälkimmäisiä on kahta sorttia: 1. pelkkiä fiktioita, joihin voi vain uskoa tai olla uskomatta ja 2. hyödyllisiä fiktioita (kuten teoreettiset käsitteet ja matematiikka), jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ajattelun apuneuvoiksi empiiristen kokemusten efektiivisten teorioiden mallinnuksessa.

Minulla ei ole kiinnostusta aloittaa nyt väittelyä jumalan olemassa olosta, yllä oleva olkoon vain kuvaus siitä, että minusta ajattelun on saatava mennä "överiksi", muuten mitään kehitystä ei tapahdu.
Tämä on oma henkilökohtainen käsitykseni.
Mistä ylipäätään tulee tämä tieteen vakavamielisyys johon ei liity irrottelu ja revittely.

Ei tiede tietenkään kiellä mitään mielikuvitusleikkejä, mutta tietellisiksi teorioiksi voi hyväksyä vain empiirisesti ainakin periaatteessa testattavissa olevat teoriat.

Filosofia voisi olla tieteen jazz:ia, jonka sisällä on lupa kokeilla uutta. Joku paikka pitää olla, jossa ajatuksilla saa myös revitellä ja soittaa sooloa. Näen todella ankeana maailman jossa tätä mahdollisuutta ei olisi.

On totta, että kaikenlaisen kokemuksellisuuden tutkimus on vielä kehittymätöntä. Luonnontieteellisten menetelmien käyttöä humanistisessa tieteissä vaikeuttaa sekin, ettei kukaan vielä tiedä sitä, miten aivot oikeastaan toimivat.

Reduktiivinen emergentismi on viitekehys, jonka avulla on mahdollista selittää miten kaikki mentaalinen on osa materiaalista todellisuutta.

[OlliS]

Yhtä hyvin voidaan päätellä, että Jumala on olemassa. Eli kumpaakaan ei voi päätellä, vain se, ettei tiedetä, vielä. Tutkimusta jatketaan koko ajan. Teorioita asiasta tehdään ja testataan.

Ei voida. Mikä tahansa rationaalinen päättelyketju johtaa aina siihen, että jumalien olemassaolossa ei ole mitään järkeä ja ne ovat vain ihmisten valheita tai harhaisia kokemuksia. Jos ei monen tuhannen vuoden aikana ole löytynyt yhtään objektiivista todistetta minkään jumalan puolesta, vaikka niitä on etsitty suurvaltojen resursseilla, ei todellakaan ole kuin yksi rationaalinen johtopäätös. Kaikki muu on puhdasta hihhulisoopaa.

Kyllä Jumalan olemassaolo on tieteellisesti ja filosofisesti täysin mahdollista, koska kerran asiaa ei tiedetä kummin päin se on. Tietysti ateistit ovat omaa mieltään, mutta niin ovat teistitkin.

Sitä paitsi Jumala on olemassa, minä ainakin olen saanut siitä tiedon, ja jokainen muukin voi saada.

Ateistit eivät ole yhtään paremmassa asemassa, vaikka aina väittävät niin. Teistinen kanta on aivan yhtä rationaalinen. Ihmisillä on käsityksiä Jumalasta, koska Jumala on olemassa.

[Neutroni]

Kyllä Jumalan olemassaolo on tieteellisesti ja filosofisesti täysin mahdollista, koska kerran asiaa ei tiedetä kummin päin se on. Tietysti ateistit ovat omaa mieltään, mutta niin ovat teistitkin.

Ihan samalla tavalla kuin Aku Ankan, Spagettihirviön ja Harry Potterin olemassaolo. Nekin ovat meemejä ihmisten mielissä ja niille on loogisesti konsistentit selitykset, miksi niitä ei voi havaita vaikka ne ovat olemassa mutta niistä ei ole mitään objektiivista todistetta.

Sitä paitsi Jumala on olemassa, minä ainakin olen saanut siitä tiedon, ja jokainen muukin voi saada.

Ei se ole tieto vaan harhakokemus. Tuo on yhtä hyvä peruste "tiedolle", kun puliukon näky kaapin takaa kurkaavasta peikosta, kun delirium alkaa vaivata parin viikon ryyppyputken jälkeen. Sekin on kokemus yksilön mielessä.

Ateistit eivät ole yhtään paremmassa asemassa, vaikka aina väittävät niin. Teistinen kanta on aivan yhtä rationaalinen. Ihmisillä on käsityksiä Jumalasta, koska Jumala on olemassa.

No tuolla rationaalisuuden tasolla Aku Ankka ja Harry Potterikin ovat olemassa. Ihmisillä on käsityksiä niistä ja varmaan joku on jossain hurahtanut uskomaankin, joten ne ovat olemassa. Varo Voldemortin pimeitä taikoja!

[ID10T]

Yhtä hyvin voidaan päätellä, että Jumala on olemassa. Eli kumpaakaan ei voi päätellä, vain se, ettei tiedetä, vielä. Tutkimusta jatketaan koko ajan. Teorioita asiasta tehdään ja testataan.

Ei voida. Mikä tahansa rationaalinen päättelyketju johtaa aina siihen, että jumalien olemassaolossa ei ole mitään järkeä ja ne ovat vain ihmisten valheita tai harhaisia kokemuksia. Jos ei monen tuhannen vuoden aikana ole löytynyt yhtään objektiivista todistetta minkään jumalan puolesta, vaikka niitä on etsitty suurvaltojen resursseilla, ei todellakaan ole kuin yksi rationaalinen johtopäätös. Kaikki muu on puhdasta hihhulisoopaa.

Kyllä Jumalan olemassaolo on tieteellisesti ja filosofisesti täysin mahdollista, koska kerran asiaa ei tiedetä kummin päin se on.

Jumalan määrittelyssä on paljon sisäisiä ristiriitoja, mutta tieteen kannalta olennaisin on ehkä se, että jumala on kaikkialla kaiken aikaa. Se ei ole loogisesti mitenkään mahdollista. Toinen ristiriita on hyvyyden ja kaikkivaltiuden yhdistelmä, mutta se on enemmän filosofinen ongelma.

Sitä paitsi Jumala on olemassa, minä ainakin olen saanut siitä tiedon, ja jokainen muukin voi saada.

Tämä on täysin epäolennaista tässä yhteydessä. Minäkin olen saanut spagettimonsterilta tiedon, että hän on olemassa.

Ateistit eivät ole yhtään paremmassa asemassa, vaikka aina väittävät niin. Teistinen kanta on aivan yhtä rationaalinen.

Teistinen kanta rationaalinen?

Ihmisillä on käsityksiä Jumalasta, koska Jumala on olemassa.

Ihmisillä on myös käsityksiä joulupukista ja Batmanista.

[OlliS]

Kyllä Jumalan olemassaolo on tieteellisesti ja filosofisesti täysin mahdollista, koska kerran asiaa ei tiedetä kummin päin se on. Tietysti ateistit ovat omaa mieltään, mutta niin ovat teistitkin.

Ihan samalla tavalla kuin Aku Ankan, Spagettihirviön ja Harry Potterin olemassaolo. Nekin ovat meemejä ihmisten mielissä ja niille on loogisesti konsistentit selitykset, miksi niitä ei voi havaita vaikka ne ovat olemassa mutta niistä ei ole mitään objektiivista todistetta.

Sitä paitsi Jumala on olemassa, minä ainakin olen saanut siitä tiedon, ja jokainen muukin voi saada.

Ei se ole tieto vaan harhakokemus. Tuo on yhtä hyvä peruste "tiedolle", kun puliukon näky kaapin takaa kurkaavasta peikosta, kun delirium alkaa vaivata parin viikon ryyppyputken jälkeen. Sekin on kokemus yksilön mielessä.

Ateistit eivät ole yhtään paremmassa asemassa, vaikka aina väittävät niin. Teistinen kanta on aivan yhtä rationaalinen. Ihmisillä on käsityksiä Jumalasta, koska Jumala on olemassa.

No tuolla rationaalisuuden tasolla Aku Ankka ja Harry Potterikin ovat olemassa. Ihmisillä on käsityksiä niistä ja varmaan joku on jossain hurahtanut uskomaankin, joten ne ovat olemassa. Varo Voldemortin pimeitä taikoja!

Spagettihirviöargumentti on kumottu siinä kuin Jumala- todistuksetkin. Tuo on käyty läpi sata kertaa. Ainoa, mikä todistuu, on agnostismi, pyöritellään me tätä asiaa miten pyöritellään.

[ID10T]

Kyllä Jumalan olemassaolo on tieteellisesti ja filosofisesti täysin mahdollista, koska kerran asiaa ei tiedetä kummin päin se on. Tietysti ateistit ovat omaa mieltään, mutta niin ovat teistitkin.

Ihan samalla tavalla kuin Aku Ankan, Spagettihirviön ja Harry Potterin olemassaolo. Nekin ovat meemejä ihmisten mielissä ja niille on loogisesti konsistentit selitykset, miksi niitä ei voi havaita vaikka ne ovat olemassa mutta niistä ei ole mitään objektiivista todistetta.

Sitä paitsi Jumala on olemassa, minä ainakin olen saanut siitä tiedon, ja jokainen muukin voi saada.

Ei se ole tieto vaan harhakokemus. Tuo on yhtä hyvä peruste "tiedolle", kun puliukon näky kaapin takaa kurkaavasta peikosta, kun delirium alkaa vaivata parin viikon ryyppyputken jälkeen. Sekin on kokemus yksilön mielessä.

Ateistit eivät ole yhtään paremmassa asemassa, vaikka aina väittävät niin. Teistinen kanta on aivan yhtä rationaalinen. Ihmisillä on käsityksiä Jumalasta, koska Jumala on olemassa.

No tuolla rationaalisuuden tasolla Aku Ankka ja Harry Potterikin ovat olemassa. Ihmisillä on käsityksiä niistä ja varmaan joku on jossain hurahtanut uskomaankin, joten ne ovat olemassa. Varo Voldemortin pimeitä taikoja!

Spagettihirviöargumentti on kumottu siinä kuin Jumala- todistuksetkin. Tuo on käyty läpi sata kertaa. Ainoa, mikä todistuu, on agnostismi, pyöritellään me tätä asiaa miten pyöritellään.

Mikset noudata tätä samaa logiikkaa puhuttaessa elämästä muualla? Sekään ei todistu pelkillä oletuksilla.