MaaKuun sidos?

[Kontra]

Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi.

Ei ihmiskeho tässä yhteydessä aiheuta merkittävässä määrin minkäänlaista vastavoimaa. Jos meillä on pohjaton kuilu maan keskipisteeseen, ei putoamisliikettä pysäytä mikään. Normaalisti maanpinta estää meitä putomasta maapallon ytimeen.

Kyllä tämä yhtälö toimii maanpinnallakin. Eli Gossun gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman maan suhteen, kuin maan gravitaatio Gossun suhteen. (Sanoin väärin tuossa edellä, kun en muistanut tätä yhtälöä.)
m2xg1 = m1xg2

Tilanne kun seison maan pinnalla tai kun kuu kiertää maata on kaksi täysin eri asiaa, tuossa maan pinnalla minä painan maata yhtä paljon jalkapohjillani kuin maa painaa jalkapohjiani, kuun vapaana pudotessa kiertoradallaan tuo ei päde. Kuten sanoin, gravitaatiolle massa on merkityksetön, höyhen ja vasara kiihtyy samalla lailla, joten tuo sinun yhtälö menettää merkityksensä koska m ei merkitse mitään.

Tuokin on merkityksetöntä millaisen voiman kuun gravitaatio aiheuttaa maahan, massa on edelleen merkityksetön gravitaatiolle, ainut mikä merkitsee on se kiihtyvyys jonka gravitaatio tuottaa vaikutettavaan. Kuu kiihtyy rajusti verrattuna maan kiihtyvyyteen ja erilaisen kiihtyvyyden saa aikaan vain eri voimakkuuden omaava gravikenttä.

Voi sinua toivotonta toopea.
Kun maanpinta estää sinua uppoamasta maahan, vastaavasti Kuun rataliike estää sitä putoamasta Maahan.

[asdf]

Ei ihmiskeho tässä yhteydessä aiheuta merkittävässä määrin minkäänlaista vastavoimaa. Jos meillä on pohjaton kuilu maan keskipisteeseen, ei putoamisliikettä pysäytä mikään. Normaalisti maanpinta estää meitä putomasta maapallon ytimeen.

Kyllä tämä yhtälö toimii maanpinnallakin. Eli Gossun gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman maan suhteen, kuin maan gravitaatio Gossun suhteen. (Sanoin väärin tuossa edellä, kun en muistanut tätä yhtälöä.)
m2xg1 = m1xg2

Tilanne kun seison maan pinnalla tai kun kuu kiertää maata on kaksi täysin eri asiaa, tuossa maan pinnalla minä painan maata yhtä paljon jalkapohjillani kuin maa painaa jalkapohjiani, kuun vapaana pudotessa kiertoradallaan tuo ei päde. Kuten sanoin, gravitaatiolle massa on merkityksetön, höyhen ja vasara kiihtyy samalla lailla, joten tuo sinun yhtälö menettää merkityksensä koska m ei merkitse mitään.

Tuokin on merkityksetöntä millaisen voiman kuun gravitaatio aiheuttaa maahan, massa on edelleen merkityksetön gravitaatiolle, ainut mikä merkitsee on se kiihtyvyys jonka gravitaatio tuottaa vaikutettavaan. Kuu kiihtyy rajusti verrattuna maan kiihtyvyyteen ja erilaisen kiihtyvyyden saa aikaan vain eri voimakkuuden omaava gravikenttä.

Maan ympärille mahtuu enemmän eetteripyörteitä kuin Kuun, kuten kuvasta havaitset, tämä aiheuttaa Maan suuremman gravitaation.
Harmillisesti paperin reuna tuli vastaan niin että jätin Maahan kohdistuvan työntävän voiman pois.

Kyllä mä näkisin, että tässä ollaan tieteen ytimessä.

[Kontra]

Gossu

Gavitaation kappaleeseen synnyttämä voima F = mg

Ja sinä olet sitä mieltä, ettei massalla ole mitään tekemistä gravitaation tuottamassa voimassa.
Eli että höyheneen ja kilon rautakuulaan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman?

[Goswell]

Gossu

Gavitaation kappaleeseen synnyttämä voima F = mg

Ja sinä olet sitä mieltä, ettei massalla ole mitään tekemistä gravitaation tuottamassa voimassa.
Eli että höyheneen ja kilon rautakuulaan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman?

Gravitaatio on yhdensuuntainen voima (jos sitä voimaksi voi kutsua tuolloin), eli maan voimakkaampi gravitaatio vaikuttaa esimerkissä vain kuuhun ja kuun heikompi gravitaatio vain maahan, kummassakin gravikentässä massa kuin massa saa saman kiihtyvyyden, se kiihtyvyys on tässä asiassa se ydinjuttu, kummassakin kentässä vaikutettava massa on selvästikin merkityksetön, höyhen ja vasarakoe kuussa ja on se tehty maassakin.
Jos gravitaation voima olisi symmetrinen, molemmat kiihtyisi samalla lailla, asia mitä ei tapahdu. Sillä taas mitä saadaan jos lasketaan vaikutettavan massan määrä gravikentän voimakkuuden kanssa ei ole mitään merkitystä mihinkään, eli kuun heikompi gravitaatio vaikuttaa suurempaan massaan ja päinvastoin, saadaan symmetria laskennalliseen voimaan, tuo sama tulos tulee siitä massan ja kiihtyvyyden tulosta eli F=ma kun säkitetään molemmat ja sammutetaan molempien gravitaatiot.

[Keijona]

Tavallaan aika merkityksellinen pointti, että gravitaatio on yksisuuntainen voima. Joten anti-gravitaatiota tai vastavoimaa ei ole ainakaan vielä keksitty. Tai tavallaan gravitaatiolle on lukuisia vastavoimia, joiden avulla sitten on kuun ja puuhunkin menty.

[Kontra]

Gossu

Gavitaation kappaleeseen synnyttämä voima F = mg

Ja sinä olet sitä mieltä, ettei massalla ole mitään tekemistä gravitaation tuottamassa voimassa.
Eli että höyheneen ja kilon rautakuulaan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman?

Gravitaatio on yhdensuuntainen voima (jos sitä voimaksi voi kutsua tuolloin), eli maan voimakkaampi gravitaatio vaikuttaa esimerkissä vain kuuhun ja kuun heikompi gravitaatio vain maahan, kummassakin gravikentässä massa kuin massa saa saman kiihtyvyyden, se kiihtyvyys on tässä asiassa se ydinjuttu, kummassakin kentässä vaikutettava massa on selvästikin merkityksetön, höyhen ja vasarakoe kuussa ja on se tehty maassakin.
Jos gravitaation voima olisi symmetrinen, molemmat kiihtyisi samalla lailla, asia mitä ei tapahdu. Sillä taas mitä saadaan jos lasketaan vaikutettavan massan määrä gravikentän voimakkuuden kanssa ei ole mitään merkitystä mihinkään, eli kuun heikompi gravitaatio vaikuttaa suurempaan massaan ja päinvastoin, saadaan symmetria laskennalliseen voimaan, tuo sama tulos tulee siitä massan ja kiihtyvyyden tulosta eli F=ma kun säkitetään molemmat ja sammutetaan molempien gravitaatiot.

Taas kerran osoitat, millainen mestari olet sekottamaan pääsi yksinkertaisella ilmiöllä käsittämättömäksi hölynpölyksi.

Vain gossufysiikka tuntee ilmiöt gravitaation voima, ja gravitaation symmetrinen voima?

Minähän sanoin, että gravitatiot ovat yhtä suuret vain lähellä Kuuta olevassa pisteessä, johtuen suuresta massarrosta.

Gravitaatio ei ole voima, mutta se aiheuttaa sen vaikutuspiirissä olevaan massaan voiman mg.
Maan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren vetävän voiman Kuuhun, kuin Kuun gravitaatio auheuttaa Maahan. Jos noin ei olisi, Kuu ja Maa eivät kiertäisi radoillaan Maan ja Kuun yhteistä painopistettä. Kuu kiertää samalla Maan ympäri pienemmän massansa vuoksi.

[Goswell]

Gossu

Gavitaation kappaleeseen synnyttämä voima F = mg

Ja sinä olet sitä mieltä, ettei massalla ole mitään tekemistä gravitaation tuottamassa voimassa.
Eli että höyheneen ja kilon rautakuulaan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman?

Gravitaatio on yhdensuuntainen voima (jos sitä voimaksi voi kutsua tuolloin), eli maan voimakkaampi gravitaatio vaikuttaa esimerkissä vain kuuhun ja kuun heikompi gravitaatio vain maahan, kummassakin gravikentässä massa kuin massa saa saman kiihtyvyyden, se kiihtyvyys on tässä asiassa se ydinjuttu, kummassakin kentässä vaikutettava massa on selvästikin merkityksetön, höyhen ja vasarakoe kuussa ja on se tehty maassakin.
Jos gravitaation voima olisi symmetrinen, molemmat kiihtyisi samalla lailla, asia mitä ei tapahdu. Sillä taas mitä saadaan jos lasketaan vaikutettavan massan määrä gravikentän voimakkuuden kanssa ei ole mitään merkitystä mihinkään, eli kuun heikompi gravitaatio vaikuttaa suurempaan massaan ja päinvastoin, saadaan symmetria laskennalliseen voimaan, tuo sama tulos tulee siitä massan ja kiihtyvyyden tulosta eli F=ma kun säkitetään molemmat ja sammutetaan molempien gravitaatiot.

Taas kerran osoitat, millainen mestari olet sekottamaan pääsi yksinkertaisella ilmiöllä käsittämättömäksi hölynpölyksi.

Vain gossufysiikka tuntee ilmiöt gravitaation voima, ja gravitaation symmetrinen voima?

Minähän sanoin, että gravitatiot ovat yhtä suuret vain lähellä Kuuta olevassa pisteessä, johtuen suuresta massarrosta.

Gravitaatio ei ole voima, mutta se aiheuttaa sen vaikutuspiirissä olevaan massaan voiman mg.
Maan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren vetävän voiman Kuuhun, kuin Kuun gravitaatio auheuttaa Maahan. Jos noin ei olisi, Kuu ja Maa eivät kiertäisi radoillaan Maan ja Kuun yhteistä painopistettä. Kuu kiertää samalla Maan ympäri pienemmän massansa vuoksi.

Tuo kaavassasi oleva m on merkityksetön koska massa on merkityksetön vapaana putoavalle kappaleelle. Se tulee merkittäväksi vasta silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään.

[Kontra]

Gossu

Gavitaation kappaleeseen synnyttämä voima F = mg

Ja sinä olet sitä mieltä, ettei massalla ole mitään tekemistä gravitaation tuottamassa voimassa.
Eli että höyheneen ja kilon rautakuulaan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman?

Gravitaatio on yhdensuuntainen voima (jos sitä voimaksi voi kutsua tuolloin), eli maan voimakkaampi gravitaatio vaikuttaa esimerkissä vain kuuhun ja kuun heikompi gravitaatio vain maahan, kummassakin gravikentässä massa kuin massa saa saman kiihtyvyyden, se kiihtyvyys on tässä asiassa se ydinjuttu, kummassakin kentässä vaikutettava massa on selvästikin merkityksetön, höyhen ja vasarakoe kuussa ja on se tehty maassakin.
Jos gravitaation voima olisi symmetrinen, molemmat kiihtyisi samalla lailla, asia mitä ei tapahdu. Sillä taas mitä saadaan jos lasketaan vaikutettavan massan määrä gravikentän voimakkuuden kanssa ei ole mitään merkitystä mihinkään, eli kuun heikompi gravitaatio vaikuttaa suurempaan massaan ja päinvastoin, saadaan symmetria laskennalliseen voimaan, tuo sama tulos tulee siitä massan ja kiihtyvyyden tulosta eli F=ma kun säkitetään molemmat ja sammutetaan molempien gravitaatiot.

Taas kerran osoitat, millainen mestari olet sekottamaan pääsi yksinkertaisella ilmiöllä käsittämättömäksi hölynpölyksi.

Vain gossufysiikka tuntee ilmiöt gravitaation voima, ja gravitaation symmetrinen voima?

Minähän sanoin, että gravitatiot ovat yhtä suuret vain lähellä Kuuta olevassa pisteessä, johtuen suuresta massarrosta.

Gravitaatio ei ole voima, mutta se aiheuttaa sen vaikutuspiirissä olevaan massaan voiman mg.
Maan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren vetävän voiman Kuuhun, kuin Kuun gravitaatio auheuttaa Maahan. Jos noin ei olisi, Kuu ja Maa eivät kiertäisi radoillaan Maan ja Kuun yhteistä painopistettä. Kuu kiertää samalla Maan ympäri pienemmän massansa vuoksi.

Tuo kaavassasi oleva m on merkityksetön koska massa on merkityksetön vapaana putoavalle kappaleelle. Se tulee merkittäväksi vasta silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään.

Ihmisillä on mitä ihmeellisempiä riippuvuuksia. Sinulla on hyvin erikoinen riippuvuus: halu saattaa itsesi naurunalaiseksi.

[Goswell]

Gravitaatio on yhdensuuntainen voima (jos sitä voimaksi voi kutsua tuolloin), eli maan voimakkaampi gravitaatio vaikuttaa esimerkissä vain kuuhun ja kuun heikompi gravitaatio vain maahan, kummassakin gravikentässä massa kuin massa saa saman kiihtyvyyden, se kiihtyvyys on tässä asiassa se ydinjuttu, kummassakin kentässä vaikutettava massa on selvästikin merkityksetön, höyhen ja vasarakoe kuussa ja on se tehty maassakin.
Jos gravitaation voima olisi symmetrinen, molemmat kiihtyisi samalla lailla, asia mitä ei tapahdu. Sillä taas mitä saadaan jos lasketaan vaikutettavan massan määrä gravikentän voimakkuuden kanssa ei ole mitään merkitystä mihinkään, eli kuun heikompi gravitaatio vaikuttaa suurempaan massaan ja päinvastoin, saadaan symmetria laskennalliseen voimaan, tuo sama tulos tulee siitä massan ja kiihtyvyyden tulosta eli F=ma kun säkitetään molemmat ja sammutetaan molempien gravitaatiot.

Taas kerran osoitat, millainen mestari olet sekottamaan pääsi yksinkertaisella ilmiöllä käsittämättömäksi hölynpölyksi.

Vain gossufysiikka tuntee ilmiöt gravitaation voima, ja gravitaation symmetrinen voima?

Minähän sanoin, että gravitatiot ovat yhtä suuret vain lähellä Kuuta olevassa pisteessä, johtuen suuresta massarrosta.

Gravitaatio ei ole voima, mutta se aiheuttaa sen vaikutuspiirissä olevaan massaan voiman mg.
Maan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren vetävän voiman Kuuhun, kuin Kuun gravitaatio auheuttaa Maahan. Jos noin ei olisi, Kuu ja Maa eivät kiertäisi radoillaan Maan ja Kuun yhteistä painopistettä. Kuu kiertää samalla Maan ympäri pienemmän massansa vuoksi.

Tuo kaavassasi oleva m on merkityksetön koska massa on merkityksetön vapaana putoavalle kappaleelle. Se tulee merkittäväksi vasta silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään.

Ihmisillä on mitä ihmeellisempiä riippuvuuksia. Sinulla on hyvin erikoinen riippuvuus: halu saattaa itsesi naurunalaiseksi.

Jaa, tiedäppä tuota, mukavaahan näitä on pohdiskella vaikka tulos ei aina hyvä olisikaan. Homma nyt vain niin että jos kuun radalla olisi jossakin pikku kivi, se etenee samalla nopeudella kuin kuu ja pitää korkeutensa kuin kuu. Kaksi täysin eri kokoista massaa kiihtyy samalla lailla kohti maata, pikku kiven vaikutus maahan on käytännössä nolla.

[Susa]

Tuo kaavassasi oleva m on merkityksetön koska massa on merkityksetön vapaana putoavalle kappaleelle. Se tulee merkittäväksi vasta silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään.

Onko kuu putoamassa niskaamme?
Vaikko maa kuuhun?
Vai mikä siellä nyt on putoamassa ja mihin?

[Goswell]

Tuo kaavassasi oleva m on merkityksetön koska massa on merkityksetön vapaana putoavalle kappaleelle. Se tulee merkittäväksi vasta silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään.

Onko kuu putoamassa niskaamme?
Vaikko maa kuuhun?
Vai mikä siellä nyt on putoamassa ja mihin?

Jännityksellä odotamme mikä putoaa mihin vai putoaako mikään mihinkään.

[Heikki Rinnemaa]

Liike-energia kumminkin säilyy.

Mitä on liike-energia?

Jos tuo kappale on paikallaan, ei ole liikettä, ei siis mitattavissa liikevoimaa=energiaa.
Kun tuo kappale on laitettu liikkeelle ja se liikkuu, niin se on täysin sama kappale, muuttumaton rakenteeltaan.
Silti siitä on mitattavissa liikevoima=energiaa.

Riippumatta kappaleen koosta tai painosta, liikkuessaan siitä voidaan mitata ja laskea liike-energia. Mutta kun se on paikallaan, se on saman kokoinen ja painoinen kuin liikkuessaan. Kappale itsessään ei siis sisällä mitään energiaa,voimaa, liikevoimaa, omatoimisesti.

Toisin sanoen kun lasketaan kappaleen massojen avulla voimia, niin silloin ei lasketa kappaleissa itsessään olevia voimia vaan kappaleen ulkopuolella olevia kappaleeseen kohdistuvia voimia.

Käsittääkseni jos kuu otettaisiin äkkiä pois paikaltaan niin siinä kuun kiertoradalla oleva liike jää olemaan. Eli se avaruusaineen virtaus sillä kohtaa. Toki, ollessaan paikalla se varmaan vaikuttaa tuohon virtaukseen myös jotenkin.
Kappaleeseen kohdistuu hidastuvuustekijöitä.

Ja jos kappale on kokonaan aineettomassa tilassa, se ei liiku ollenkaan. Koska siinä itsessään ei ole liikevoimaa.

Toki ei voi olla toisin, mutta silti.

[Goswell]

Haa, liike-energia mitä se on. No, kuten totesit, kun laitamme jotakin liikkeelle siinä ei ole varastoituneena yhtään mitään energiaa. Tämä on helppo todistaa, kun laitamme jotakin liikkeelle meidän suhteen, se pysähtyy jonkin toisen suhteen.
Liike-energian on oltava jotakin joka ilmentyy silloin kun kappale kokee kiihtyvyyttä. Kappale ei tarvitse energiaa liikkumiseen tyhjiössä, sen liikkeelle saaminen kuitenkin vaatii energiaa, kappaleeseen ei varastoidu mitään, vain sen suhteellinen nopeus muuttuu.
Kun kappaleen nopeutta taas muutetaan, saadaan hidasmassailmiöstä voimaa ulos kiihtyvyyden kautta, aivan kuten sitä on käytettävä kappaleen kiihdyttämiseen samasta syystä.

[Varaktori]

Jaaha eetteriteoriaakin pukkaa.

[Kontra]

Haa, liike-energia mitä se on. No, kuten totesit, kun laitamme jotakin liikkeelle siinä ei ole varastoituneena yhtään mitään energiaa. Tämä on helppo todistaa, kun laitamme jotakin liikkeelle meidän suhteen, se pysähtyy jonkin toisen suhteen.
Liike-energian on oltava jotakin joka ilmentyy silloin kun kappale kokee kiihtyvyyttä. Kappale ei tarvitse energiaa liikkumiseen tyhjiössä, sen liikkeelle saaminen kuitenkin vaatii energiaa, kappaleeseen ei varastoidu mitään, vain sen suhteellinen nopeus muuttuu.
Kun kappaleen nopeutta taas muutetaan, saadaan hidasmassailmiöstä voimaa ulos kiihtyvyyden kautta, aivan kuten sitä on käytettävä kappaleen kiihdyttämiseen samasta syystä.

Juu, gossufysiikassa noin.
Oikessa fysiikassa, riippuu siitä, mistä kappaleen liikettä tarkastellaan, onko sillä liike-energiaa.
Jos olet ottanut pubissa pari olutta liikaa, ja hyppäät auton rattiin, ja ruttaatkin autosi sähköpylvääseen, kyllä autollasi ja sulla on ollut melkoisesti liike-energiaa.
Jos sinivuokot huomaa sun autosi seilaavan tien laidalta toiselle, ja lähtevät perääsi, mutta eivät saa kiinni, vaan samalla nopeudella roikkuvat perässasi, sulla ei silloin ole juurikaan liike-energiaa sinivuokkojen suhteen.