apetteri kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 11:45
Kaikenlaisen lämmön siirrinratkaisut hiekkapaalin sisällä kuitenkin maksaa. Esim. suljetun systeemin ilmankierrätys vaatii kuitenkin teräsputkilta seinävahvuutta, ja omaksi iloksi rakennellessa aletaan kohta puhumaan tuhansien eurojen investoinnista, ja kun oma aika lapsiperseessä on niin rajallista, ei viitti törsätä mihinkää hiiliteräsputkii jotka sit jää pihan perälle ruostumaan.
Juu, kannattaa satsata sen verran, että saa rosteriputkea.
Niin jää sitten lapsille jotain käyttökelpoista vielä perinnöksi.
Ymmärtääkseni suljetuissa systeemeissä ei ole merkittävää ruostumisvaaraa.
Mä meinasin niitä pihalle jääviä putkia.
Ei kai sillä kuivassa hiekassa mikään ruostu, ainakaan jos muistaa aina välillä laittaa vastuksia kuumaksi.
Jostain motonetin diy pakoputken/pakosarjan osista tollanen tekis melko pienillä kustannuksilla ja ilman putken taivuttimia.
Mut ihan vaan peltilaatikko missä on hiekkaa ja lämmitysvastus ja termostaatti vois toimia varaavana säteilylämmittimenä eli patterina.
Pitäis melkein testata ja mitata sitä miten lämpö etenee hiekassa. Varmasti sopivalla hiekkamäärällä ja lämpötilalla toimis patterina ihan sellaisenaan.
KultaKikkare kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 15:36
Kyllähän se varmasti toimisi myös. Yhdessä kakluunissa on tosi huono veto, ei viitsi lämmittää enää edes savukaasuimurin kanssa kun tulee käryt huoneeseen.
Ellei sitä saa korjattua kohtuu kustannuksilla ajattelin muuttaa sähkölämmitteiseksi.
Mietin että laittaisi vaan korkeita pilarikiukaan vastuksia 3kpl tulipesästä.ylös hormiin.
Kuinkahan noi kiuasvastukset sietää tyhjänä lämmitystä, siis ilman kiviä tai jotain materiaalia johon vastuksen lämpö siirtyy?
Ainakin on paloturvallinen tila jos jotain menee pieleen.
Täällä on 50+ vuoden ajalta kokemusta tuosta. Montakos muuria tai uunia on enimmillään ollut tuollaisia kahdessa rakennuksessa. Odotas. Ainakin 12. Vai 15? Mutta enivei. Siinä on ollut kaakeliuunia, sitten mallia "kunnon kivikasa" jotain 3 * 3 metriä ja kolme metriä korkea ja vanha leivinuuni hella yhdistelmä jossa kiveä on abouttiarallaa 5 x 5 metriä kertaa kolme metriä. Kaakeliuunitkaan mitään pieniä ole olleet ja korkeutta sen 3+ metriä. Lämmitys yösähköllä, päivällä ei lämmitystä. Kiviin on varautunut yön aikana aika paljon energiaa, en ole koskaan laskenut mutta jonkun verran. Uuneissa on ollut aina 3 vastusta ja kolmivaihevirralla ja 10 amppeerin sulakkeiden takana jokainen vastus erikseen mutta ei se 2,5 kW ole ollut per vastus. Pääsulakkeet eivät olisi kestäneet. Aikanaan on saanut tuohon uunikäyttöön tarkoitettuja vastuksia, ovat tuossa käytössä kestäneet 20+ vuotta. Mutta hormiin? Ei hormiin. Vastukset tulipesään.
Niin ja lisäyksenä. Että täälläpäin (TM) yösähkö oli aikanaan lähes ilmaista. Oli todella halpaa tuollainen lämmitys, että yöllä vastukset punaisina ladattiin kivikasat täyteen energiaa ja se sitten lämmitti talon päivisin. Nykyisin tuo päivä- ja yösähkön hintaero on marginaalinen tai olematon.
Viimeksi muokannut AimoJortikka, 23 Marras 2023, 17:08. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
Vesikiertoinen (lattia)lämmitys lienee paras tuollaisen veteen varastoidun lämmön hyödyntämiseen.
Meillä kiertoon lähtee mittarin mukaan yleensä n. 23 asteista vettä.
Kun lietesäiliön kuumentaisi kesällä auringolla kiehuvaksi, niin kai sillä muutaman viikon syksyllä lämmittäisi.
Sitten aina halvan pörssisähkön aikaan tietysti voisi säiliötä lisälämmittää.
Ja sitten lopputalvesta voisi ottaa kannen auki ja antaa vaikka naapurin lasten luistella siellä pientä korvausta vastaan.
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
Vesikiertoinen (lattia)lämmitys lienee paras tuollaisen veteen varastoidun lämmön hyödyntämiseen.
Meillä kiertoon lähtee mittarin mukaan yleensä n. 23 asteista vettä.
Kun lietesäiliön kuumentaisi kesällä auringolla kiehuvaksi, niin kai sillä muutaman viikon syksyllä lämmittäisi.
Sitten aina halvan pörssisähkön aikaan tietysti voisi säiliötä lisälämmittää.
Ja sitten lopputalvesta voisi ottaa kannen auki ja antaa vaikka naapurin lasten luistella siellä pientä korvausta vastaan.
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
Vesikiertoinen (lattia)lämmitys lienee paras tuollaisen veteen varastoidun lämmön hyödyntämiseen.
Meillä kiertoon lähtee mittarin mukaan yleensä n. 23 asteista vettä.
Kun lietesäiliön kuumentaisi kesällä auringolla kiehuvaksi, niin kai sillä muutaman viikon syksyllä lämmittäisi.
Sitten aina halvan pörssisähkön aikaan tietysti voisi säiliötä lisälämmittää.
Ja sitten lopputalvesta voisi ottaa kannen auki ja antaa vaikka naapurin lasten luistella siellä pientä korvausta vastaan.
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
Vesikiertoinen (lattia)lämmitys lienee paras tuollaisen veteen varastoidun lämmön hyödyntämiseen.
Meillä kiertoon lähtee mittarin mukaan yleensä n. 23 asteista vettä.
Kun lietesäiliön kuumentaisi kesällä auringolla kiehuvaksi, niin kai sillä muutaman viikon syksyllä lämmittäisi.
Sitten aina halvan pörssisähkön aikaan tietysti voisi säiliötä lisälämmittää.
Ja sitten lopputalvesta voisi ottaa kannen auki ja antaa vaikka naapurin lasten luistella siellä pientä korvausta vastaan.
34 m^2 ?
Täydellisesti eristetyllä häviöttömällä systeemillä.
Saattaa olla vaikea rakentaa tuollaista , mutta teoriassa siis toimisi?
Jostahin luin että karkeasti laskien veden lämmitykseen astetta kohden menee 1 kWh kuutiometriä kohden
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
Vesikiertoinen (lattia)lämmitys lienee paras tuollaisen veteen varastoidun lämmön hyödyntämiseen.
Meillä kiertoon lähtee mittarin mukaan yleensä n. 23 asteista vettä.
Kun lietesäiliön kuumentaisi kesällä auringolla kiehuvaksi, niin kai sillä muutaman viikon syksyllä lämmittäisi.
Sitten aina halvan pörssisähkön aikaan tietysti voisi säiliötä lisälämmittää.
Ja sitten lopputalvesta voisi ottaa kannen auki ja antaa vaikka naapurin lasten luistella siellä pientä korvausta vastaan.
34 m^2 ?
Täydellisesti eristetyllä häviöttömällä systeemillä.
Saattaa olla vaikea rakentaa tuollaista , mutta teoriassa siis toimisi?
Jostahin luin että karkeasti laskien veden lämmitykseen astetta kohden menee 1 kWh kuutiometriä kohden
Juu, pieni laskuvirhe taas mahtui tähänkin näköjään.
Voidaan vähän tinkiä ja ehkä tyytyä 30 neliöön.
Vesikuution yhden asteen lämmitys vaatii n. 1,17 kWh
Jostain katsoin, että aurinkosäteilyä Suomessa saataisiin vuodessa 800-1000 kWh/m2. Joten käytin arvoa 900.
Pieni osa tuosta toki osuu ehkä lämmityskauden ulkopuolelle, eli vähän enempi kannattaa laittaa pinta-alaa, että riittää sitten kesän aikana saatava säteily eli ehkä 34 neliötä tarvitaan kuitenkin.
Ja sitten koska todellisuudessa eristys kuitenkin vähän vuotaa, niin tuplataan varoiksi 70:een ehkä vielä sen takia.
Tokihan vettä voi käyttää ja toimii siihen saakka kunnes on laskenut sisälämpötilaan. Muistaa vaan varoventtiilin ja ruosteenestoaineen putkiin. Toki myös ilmaus, jos suunnittelu ei anna myöten. Lämmityksen kanssa joutuu olemaan hieman tarkkana, jota voi helpottaa vettä sekoittamalla, ettei kiehu vastusten kohdalla, vaikka muualla olisikin viileämpää.
AimoJortikka kirjoitti: ↑23 Marras 2023, 16:59
Itse olen hiukan miettinyt sellaista, että toimisiko tuollainen isohko vesivaraaja? Minulla on 300 m3 tyhjäksi jäänyt lietesäiliö. Kylkiin styroksieristeet tai polyuretaanit ja päälle tosi hyvin eristetty kansi. Sisälle maalämpöpumpun keruuputkisto. Niin ja jotkut vastukset vai lämmittäisi muualla sähkökattilalla ja pumppaisi kiertovesipumpulla tuonne? Mutta ideana olisi siis lämmittää aina halvan sähkön aikaan tuo vesi mahdollisimman lämpimäksi ja sitten kun sähkö on kallista niin maalämpöpumpulla ottaa siitä lämpöä ulos. Toimisiko?
Kyllä tuo varmaan lämpösäilönä toimii. Tuleeko siinä sitten säästöä, on hankalampi miettiä.
Äkkiseltään tulee mieleen, että maalämpöpumppu on aika kallis hankinta ja sitten jos sitä pumppua käyttää kalliilla sähköllä ei se sitten sekään ilmaista lämpöä ole.
Ja yksi vaara on jos pidemmän aikaa käyttää systeemiä esimerkiksi, että päivittäin lataa sinne 50kWh energiaa ja ottaa ulos 100kWh, niin se säiliö jossain vaiheessa jäätyy.
Mutta lämpösäilönä varmaan ihan hyvä ja jos vielä joku 'helppo' tapa saada se lämpö käyttöön.
Vesikiertoinen (lattia)lämmitys lienee paras tuollaisen veteen varastoidun lämmön hyödyntämiseen.
Meillä kiertoon lähtee mittarin mukaan yleensä n. 23 asteista vettä.
Kun lietesäiliön kuumentaisi kesällä auringolla kiehuvaksi, niin kai sillä muutaman viikon syksyllä lämmittäisi.
Sitten aina halvan pörssisähkön aikaan tietysti voisi säiliötä lisälämmittää.
Ja sitten lopputalvesta voisi ottaa kannen auki ja antaa vaikka naapurin lasten luistella siellä pientä korvausta vastaan.
Joku keksijä kellarissaan voisi talven kehitellä tällaista https://ilmaisenergia.info/foorumi/thre ... tosta.251/
Jos ei aurinko kellariin sattuisi paistamaan, voisi testaukset suorittaa lämpöpuhaltimilla.
Keväämmällä voisi esittää dataloggerin tuloksia.
