Big Bang ?

[Goswell]

Tavallaan ymmärrän Gossun mielipidettä BB:stä varsin hyvin. Itse mieltäisin herkemmin jonkun sellaisen asetelman, jossa tuo "alkupiste" ei ole ollut mikään maaginen superydin, tai sotkanmuna, joka olisi odotellut aikoja parempia. Mielekkäämpi vaihtoehto on esim. Higgsin kenttä, joka on romahtanut ja sellainen romahdus voi toki alkaa yhdestä "pisteestä". En myöskään allekirjoittaisi sitä, että neutronitähdestä syntyisi missään olosuhteissa mustaa aukkoa. Lähtisin siitä ajatuksesta, että mustat aukot ovat syntyneet kaikki tuon romahduksen seurauksena ja olisi eräänlainen kentän ominaisuus, eivätkä ne enää lisäänny. Neutronitähti voisi romahtaa jollekin "tiiviimmälle" tasolle, mutta en usko että se määritelmällisesti olisi vielä musta aukko. Tietenkin tuo higgsin(tai jonkun muun)kentän romahtamisesta alkaneet tapahtumat viittaavat siihen, että samankaltaisia tiloja, jota me kutsumme havaittavaksi osaksi maailmankaikkeutta, on mahdollisesti useita. Tietenkin se, että joku normi sukankuluttaja kyseenalaistaa yleistyneitä käsitteitä, voi nyppiä jotakuta asiasta enemmän kartalla olevaa, mutta pyytäisin silti huomioimaan, että kaikki edellä sanomani voi nykytieteen mukaankin olla varsin totta, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Eli meidän havaittavissa oleva maailmankaikkeus on osa isompaa "systeemiä", eikä millään tavoin kovin poikkeuksellinen. Että repikää vaikka sitten siitä.

Se on tuo Peter Higgsin mukaan nimetty hiukkanenkin vallan väärin ymmärretty, tai ei se itse hiukkanen vaan se kenttä.
Massaa oli hukassa ja se löytyi tuosta hiukkasesta, mutta se kenttä, ziizuz sentään, samaa höperehtimistä kuin monessa muussakin asiassa, eihän se toimi alkuunkaan koska nopeus jolla tuon kentän läpi liikutaan ei ole vakio dynaamisessa kaikkeudessa ja nopeudella jolla kentän suhteen liikutaan tulee olla merkitystä kentän vaikutukseen aineeseen, sitä ei ole.

Mitä tulee taas neutronitähtiin ja mustiin aukkoihin, pari juttua.

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-s ... koksi.html

https://tekniikanmaailma.fi/tahtitietei ... -olemassa/

Ts kyllä neutronitähti muuttuu mustaksi aukoksi kun sen massa lisääntyy ja kyllä niitä syntyy muutenkin lisää suurien tähtien räjähdyksissä.
Neutronitähti on epäonnistunut musta aukko, tavallaan, lisätään massaa niin muutos tapahtuu. musta aukko ja neutronitähti on ts samaa alkuperää, täysin sama tapaus mutta massan määrässä on vain eroa.

Tiedemiehillä ei ole hajuakaan mikä on musta aukko, saatana kaikki pitää tehdä itse jos hyvää haluaa.

Saa nyppiä ihan vapaasti, pitääkin nyppiä. Se arkijärjenkäyttö kun on sallittua myös tieteessä.

[Vän]

...jotakin uutisellista artikkelia pukkaa jopa BB - teoria haasteeksi?
https://www.popularmechanics.com/space/ ... ve-theory/

Kamalaa settiä, härän löysää ulostetta. Staattinen ei selitä aineen syntyä. Universumi voi vain laajeta tai supistua, staattinen tila ei pysy, ei kestä, ei toimi.
Väsynyt valo, ziizuz sentään, miksi valo sitten virkistyy kun se saapuu lähestyvästä lähteestä, samalailla se etenee avaruudessa pitkiä matkoja. Tiedetään että valo ei luovuta tippaakaan energiastaan ennen absorpoitumistaan.

Se sijaan tämän voi allekirjoittaa.

“No, the universe did not start as an exploding atom or anything,” Wilenchik says. “There’s no beginning and no end to the universe,” he says, disputing the primeval atom theory that Belgian priest, physicist, and astronomer Georges Lemaître first proposed in 1927."

Ei alkanut pisteestä vaan suunnattoman suuresta "pisteestä", ei räjähtänyt vaan alkoi laajeta ja jäähtyä ja jäähtymisen jatkuessa alkoi muodostua uudenlaista ainetta joista myöhemmin syntyi näkyvä universumi ihan kokolailla niin kuin on selitetty. Vain univerumeille on alku ja loppu, kaikkeus, niin, juuri se ääretön kokonaisuus jota universumi ei ole, sillä ei ole alkua eikä loppua, säilymislaki kiittää ja kumartaa.

Entäpä se valo, energiaerkale on jonkun suomalaisen keksimä nimi, siis "hiukkanen", ei aalto, aaltomuoto ilmentyy vasta hiukkasvuon vaikutuksesta, vaikka ammutaan harvakseltaan yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa, aaltomuoto kyllä ilmentyy, kysessä on hiukkasvuo, aika kun ei ole peluri koska sitä ei ole, ammu hitaasti tai nopeasti. lopputulos on sama.

Löpinän lopussa on vaihdettu sienet kokonaan toisiksi.

Ts, BB teoria on oikeassa lähes kaikessa, mutta se että se olisi kaiken alku ja ajattomasta olemattomasta lähtöisin, ei niin helvetti soikoon sitten mitenkään.

Kamalaa settiä tuo sinunkin selityksesi. Ei vastaa havaintoja eikä tunnettua fysiikkaa.

Sekoitat termejä. Universumi on sama asia kuin kaikkeus. Sitten sellainen universumi, jota sinä tarkoitat, ei ala eikä lopu koskaan. Se vain laajenee ja sitten osa materiasta ja energiasta puristuu takaisin kokoon mustaan aukkoon ja sitten laajenee taas. Se on olemassa ikuisesti, siis universumikin. Kaiken lisäksi eri mustista aukoista perisin oleva materia sekoittuu mallissasi jonkin verran. Eli sinun universumi ei edes ole yhdestä ja samasta mustasta aukosta lähtöisin, vaan osa on vaeltanut paikalle jostain kauempaa. Sinun universumi käsitteesi on epämääräinen ja sekava, ja koska se poikkeaa paljon siitä, mitä universumilla tavallisesti tarkoitetaan, se sekoittaa kaikki muutkin. Ehkä se on juuri sinun tarkoituksesikin? Puhua niin sekavia, että kukaan ei pysty täysin kumoamaan höpinöitäsi, koska ei saa kiinni, mitä itse asiassa tarkoitat.

[Goswell]

...jotakin uutisellista artikkelia pukkaa jopa BB - teoria haasteeksi?
https://www.popularmechanics.com/space/ ... ve-theory/

Kamalaa settiä, härän löysää ulostetta. Staattinen ei selitä aineen syntyä. Universumi voi vain laajeta tai supistua, staattinen tila ei pysy, ei kestä, ei toimi.
Väsynyt valo, ziizuz sentään, miksi valo sitten virkistyy kun se saapuu lähestyvästä lähteestä, samalailla se etenee avaruudessa pitkiä matkoja. Tiedetään että valo ei luovuta tippaakaan energiastaan ennen absorpoitumistaan.

Se sijaan tämän voi allekirjoittaa.

“No, the universe did not start as an exploding atom or anything,” Wilenchik says. “There’s no beginning and no end to the universe,” he says, disputing the primeval atom theory that Belgian priest, physicist, and astronomer Georges Lemaître first proposed in 1927."

Ei alkanut pisteestä vaan suunnattoman suuresta "pisteestä", ei räjähtänyt vaan alkoi laajeta ja jäähtyä ja jäähtymisen jatkuessa alkoi muodostua uudenlaista ainetta joista myöhemmin syntyi näkyvä universumi ihan kokolailla niin kuin on selitetty. Vain univerumeille on alku ja loppu, kaikkeus, niin, juuri se ääretön kokonaisuus jota universumi ei ole, sillä ei ole alkua eikä loppua, säilymislaki kiittää ja kumartaa.

Entäpä se valo, energiaerkale on jonkun suomalaisen keksimä nimi, siis "hiukkanen", ei aalto, aaltomuoto ilmentyy vasta hiukkasvuon vaikutuksesta, vaikka ammutaan harvakseltaan yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa, aaltomuoto kyllä ilmentyy, kysessä on hiukkasvuo, aika kun ei ole peluri koska sitä ei ole, ammu hitaasti tai nopeasti. lopputulos on sama.

Löpinän lopussa on vaihdettu sienet kokonaan toisiksi.

Ts, BB teoria on oikeassa lähes kaikessa, mutta se että se olisi kaiken alku ja ajattomasta olemattomasta lähtöisin, ei niin helvetti soikoon sitten mitenkään.

Kamalaa settiä tuo sinunkin selityksesi. Ei vastaa havaintoja eikä tunnettua fysiikkaa.

Sekoitat termejä. Universumi on sama asia kuin kaikkeus. Sitten sellainen universumi, jota sinä tarkoitat, ei ala eikä lopu koskaan. Se vain laajenee ja sitten osa materiasta ja energiasta puristuu takaisin kokoon mustaan aukkoon ja sitten laajenee taas. Se on olemassa ikuisesti, siis universumikin. Kaiken lisäksi eri mustista aukoista perisin oleva materia sekoittuu mallissasi jonkin verran. Eli sinun universumi ei edes ole yhdestä ja samasta mustasta aukosta lähtöisin, vaan osa on vaeltanut paikalle jostain kauempaa. Sinun universumi käsitteesi on epämääräinen ja sekava, ja koska se poikkeaa paljon siitä, mitä universumilla tavallisesti tarkoitetaan, se sekoittaa kaikki muutkin. Ehkä se on juuri sinun tarkoituksesikin? Puhua niin sekavia, että kukaan ei pysty täysin kumoamaan höpinöitäsi, koska ei saa kiinni, mitä itse asiassa tarkoitat.

Kyllä se fysiikkaa vastaa mutta ei tutkijoiden fysiikan tulkintaa.

Olen selittänyt sinulle kädestä pitäe mitä tarkoitan kaikkeudella ja mitä universumilla, eikö se riitä.
UniversuMIT tuottaa kaikki mustia aukkoja, se on pysyvin muoto ainetta, se mahdollistaa valtavat aikaikkunat mustien aukkojen vaeltaa kaikkeudessa, etenkin kun multiversumikaikkeudessa energia ei lopu vaikka aina yksi universumi laajenee loputtomiin, tuo juuri mahdollistaa kaikkeuden ikuisen toiminnan.

Kun mustia aukkoja on universumissa valtavan paljon niin kaikkeudessa niitä vasta vallan helvetisti onkin ja gravitaation toimesta ne löytävät toisiaan ja kasvavat, on luonnollista että jossakin kohtaa ne saavuttavat sellainen koon että fysiikka astuu kuvaan ja muuttaa mustan aukon olomuotoa, se faasimuutos. Koska vuorovaikutukset riippuu aineen olomuodosta, on luonnollista olettaa että gravitaatio ei ole poikkeus, etenkin kun se on alkanut myös BB teoriassa.
Kaikki universumimme mustat aukot olivat vaeltaneet tähän kohtaan kaikkeutta, yksi niistä oli riittävän suuri synnyttääkseen tämän universumin, loput keräsivät kertymäkiekkonsa yhden VALTAVAN suuren hajonneen mustan aukon vapauttamasta aineesta, ja näin galaksit syntyivät välittömästi alkutapahtuman jälkeen pitäen sisällään "liian suuria" mustia aukkoja eli homma meni täysin toisin kuin BB selittää jonka mukaan ensin syntyi suuret tähdet ja niistä syntyi uusia mustia aukkoja jotka kasvoivat mystisesti valtaviksi hetkessä, kumpi on luonnollisempi selitys?

Universumi on aina yhdestä alkutapahtumasta alkava kokonaisuus, kaikkeus on se mikä pitää sisällään kaikki universumit, jokaikisen niistä ja niiden jo sammuneiden ja tuhoutuneiden jäänteistä.

[Vän]

...jotakin uutisellista artikkelia pukkaa jopa BB - teoria haasteeksi?
https://www.popularmechanics.com/space/ ... ve-theory/

Kamalaa settiä, härän löysää ulostetta. Staattinen ei selitä aineen syntyä. Universumi voi vain laajeta tai supistua, staattinen tila ei pysy, ei kestä, ei toimi.
Väsynyt valo, ziizuz sentään, miksi valo sitten virkistyy kun se saapuu lähestyvästä lähteestä, samalailla se etenee avaruudessa pitkiä matkoja. Tiedetään että valo ei luovuta tippaakaan energiastaan ennen absorpoitumistaan.

Se sijaan tämän voi allekirjoittaa.

“No, the universe did not start as an exploding atom or anything,” Wilenchik says. “There’s no beginning and no end to the universe,” he says, disputing the primeval atom theory that Belgian priest, physicist, and astronomer Georges Lemaître first proposed in 1927."

Ei alkanut pisteestä vaan suunnattoman suuresta "pisteestä", ei räjähtänyt vaan alkoi laajeta ja jäähtyä ja jäähtymisen jatkuessa alkoi muodostua uudenlaista ainetta joista myöhemmin syntyi näkyvä universumi ihan kokolailla niin kuin on selitetty. Vain univerumeille on alku ja loppu, kaikkeus, niin, juuri se ääretön kokonaisuus jota universumi ei ole, sillä ei ole alkua eikä loppua, säilymislaki kiittää ja kumartaa.

Entäpä se valo, energiaerkale on jonkun suomalaisen keksimä nimi, siis "hiukkanen", ei aalto, aaltomuoto ilmentyy vasta hiukkasvuon vaikutuksesta, vaikka ammutaan harvakseltaan yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa, aaltomuoto kyllä ilmentyy, kysessä on hiukkasvuo, aika kun ei ole peluri koska sitä ei ole, ammu hitaasti tai nopeasti. lopputulos on sama.

Löpinän lopussa on vaihdettu sienet kokonaan toisiksi.

Ts, BB teoria on oikeassa lähes kaikessa, mutta se että se olisi kaiken alku ja ajattomasta olemattomasta lähtöisin, ei niin helvetti soikoon sitten mitenkään.

Kamalaa settiä tuo sinunkin selityksesi. Ei vastaa havaintoja eikä tunnettua fysiikkaa.

Sekoitat termejä. Universumi on sama asia kuin kaikkeus. Sitten sellainen universumi, jota sinä tarkoitat, ei ala eikä lopu koskaan. Se vain laajenee ja sitten osa materiasta ja energiasta puristuu takaisin kokoon mustaan aukkoon ja sitten laajenee taas. Se on olemassa ikuisesti, siis universumikin. Kaiken lisäksi eri mustista aukoista perisin oleva materia sekoittuu mallissasi jonkin verran. Eli sinun universumi ei edes ole yhdestä ja samasta mustasta aukosta lähtöisin, vaan osa on vaeltanut paikalle jostain kauempaa. Sinun universumi käsitteesi on epämääräinen ja sekava, ja koska se poikkeaa paljon siitä, mitä universumilla tavallisesti tarkoitetaan, se sekoittaa kaikki muutkin. Ehkä se on juuri sinun tarkoituksesikin? Puhua niin sekavia, että kukaan ei pysty täysin kumoamaan höpinöitäsi, koska ei saa kiinni, mitä itse asiassa tarkoitat.

Kyllä se fysiikkaa vastaa mutta ei tutkijoiden fysiikan tulkintaa.

Olen selittänyt sinulle kädestä pitäe mitä tarkoitan kaikkeudella ja mitä universumilla, eikö se riitä.
UniversuMIT tuottaa kaikki mustia aukkoja, se on pysyvin muoto ainetta, se mahdollistaa valtavat aikaikkunat mustien aukkojen vaeltaa kaikkeudessa, etenkin kun multiversumikaikkeudessa energia ei lopu vaikka aina yksi universumi laajenee loputtomiin, tuo juuri mahdollistaa kaikkeuden ikuisen toiminnan.

Kun mustia aukkoja on universumissa valtavan paljon niin kaikkeudessa niitä vasta vallan helvetisti onkin ja gravitaation toimesta ne löytävät toisiaan ja kasvavat, on luonnollista että jossakin kohtaa ne saavuttavat sellainen koon että fysiikka astuu kuvaan ja muuttaa mustan aukon olomuotoa, se faasimuutos. Koska vuorovaikutukset riippuu aineen olomuodosta, on luonnollista olettaa että gravitaatio ei ole poikkeus, etenkin kun se on alkanut myös BB teoriassa.
Kaikki universumimme mustat aukot olivat vaeltaneet tähän kohtaan kaikkeutta, yksi niistä oli riittävän suuri synnyttääkseen tämän universumin, loput keräsivät kertymäkiekkonsa yhden VALTAVAN suuren hajonneen mustan aukon vapauttamasta aineesta, ja näin galaksit syntyivät välittömästi alkutapahtuman jälkeen pitäen sisällään "liian suuria" mustia aukkoja eli homma meni täysin toisin kuin BB selittää jonka mukaan ensin syntyi suuret tähdet ja niistä syntyi uusia mustia aukkoja jotka kasvoivat mystisesti valtaviksi hetkessä, kumpi on luonnollisempi selitys?

Universumi on aina yhdestä alkutapahtumasta alkava kokonaisuus, kaikkeus on se mikä pitää sisällään kaikki universumit, jokaikisen niistä ja niiden jo sammuneiden ja tuhoutuneiden jäänteistä.

Ei riitä. Sinun tapasi käyttää universumi käsitettä sekoittaa aina, vaikka tietäisi, mitä sinä tarkoitat sillä. Se on vähän sama kuin kutsuisin Muskia aina Trumpiksi. Molemmat ovat toki USA:n presidenttejä, mutta sekaisin siinä menee, vaikka selittäisin, että kun sanon Trump tarkoitan Muskia.

Sinun universumi ei ole yhdestä tapahtumasta alkunsa saanut kokonaisuus. Itsekin selität, että meidän havaittavassa universumissa on mustia aukkoja, pimeää ainetta ja muuta materiaa, jotka ovat saaneet alkunsa jostain muusta tapahtumasta kaukana meistä ajassa ja paikassa. Eli jonkun muun mustan aukon laajentumisessa. Eli meidän havaittava universumi ei koostu pelkästään meidän universumin alussa syntyneestä materiasta, vaan siinä on muualta tullutta materiaa myös ja paljon. Kaikki sinun selityksesi törmäävät tällaisiin epämääräisyyksiin ja ristiriitoihin ja sitten selität ne jollain ad hoc selityksellä, joka törmää taas uusiin epämääräisyyksiin ja ristiriitoihin ja näin eteenpäin ad nauseam.

[Vän]

Tavallaan ymmärrän Gossun mielipidettä BB:stä varsin hyvin. Itse mieltäisin herkemmin jonkun sellaisen asetelman, jossa tuo "alkupiste" ei ole ollut mikään maaginen superydin, tai sotkanmuna, joka olisi odotellut aikoja parempia. Mielekkäämpi vaihtoehto on esim. Higgsin kenttä, joka on romahtanut ja sellainen romahdus voi toki alkaa yhdestä "pisteestä". En myöskään allekirjoittaisi sitä, että neutronitähdestä syntyisi missään olosuhteissa mustaa aukkoa. Lähtisin siitä ajatuksesta, että mustat aukot ovat syntyneet kaikki tuon romahduksen seurauksena ja olisi eräänlainen kentän ominaisuus, eivätkä ne enää lisäänny. Neutronitähti voisi romahtaa jollekin "tiiviimmälle" tasolle, mutta en usko että se määritelmällisesti olisi vielä musta aukko. Tietenkin tuo higgsin(tai jonkun muun)kentän romahtamisesta alkaneet tapahtumat viittaavat siihen, että samankaltaisia tiloja, jota me kutsumme havaittavaksi osaksi maailmankaikkeutta, on mahdollisesti useita. Tietenkin se, että joku normi sukankuluttaja kyseenalaistaa yleistyneitä käsitteitä, voi nyppiä jotakuta asiasta enemmän kartalla olevaa, mutta pyytäisin silti huomioimaan, että kaikki edellä sanomani voi nykytieteen mukaankin olla varsin totta, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Eli meidän havaittavissa oleva maailmankaikkeus on osa isompaa "systeemiä", eikä millään tavoin kovin poikkeuksellinen. Että repikää vaikka sitten siitä.

Se on tuo Peter Higgsin mukaan nimetty hiukkanenkin vallan väärin ymmärretty, tai ei se itse hiukkanen vaan se kenttä.
Massaa oli hukassa ja se löytyi tuosta hiukkasesta, mutta se kenttä, ziizuz sentään, samaa höperehtimistä kuin monessa muussakin asiassa, eihän se toimi alkuunkaan koska nopeus jolla tuon kentän läpi liikutaan ei ole vakio dynaamisessa kaikkeudessa ja nopeudella jolla kentän suhteen liikutaan tulee olla merkitystä kentän vaikutukseen aineeseen, sitä ei ole.

Mitä tulee taas neutronitähtiin ja mustiin aukkoihin, pari juttua.

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-s ... koksi.html

https://tekniikanmaailma.fi/tahtitietei ... -olemassa/

Ts kyllä neutronitähti muuttuu mustaksi aukoksi kun sen massa lisääntyy ja kyllä niitä syntyy muutenkin lisää suurien tähtien räjähdyksissä.
Neutronitähti on epäonnistunut musta aukko, tavallaan, lisätään massaa niin muutos tapahtuu. musta aukko ja neutronitähti on ts samaa alkuperää, täysin sama tapaus mutta massan määrässä on vain eroa.

Tiedemiehillä ei ole hajuakaan mikä on musta aukko, saatana kaikki pitää tehdä itse jos hyvää haluaa.

Saa nyppiä ihan vapaasti, pitääkin nyppiä. Se arkijärjenkäyttö kun on sallittua myös tieteessä.

Vaikuttaisi tosiaan, että olet ymmärtänyt Higgsin hiukkasen ja kentän väärin myös. Massa ei varsinaisesti ollut hukassa, vaan hiukkasfysiikan standardimallissa ei ollut selitystä sille, miksi hiukkaset saavat massan. Higgsin kenttä selittää sen. Higgsin bosonin löytyminen vahvisti Higgsin kentän olemassaolon.

En ymmärrä, miksi mielestäsi Higgsin kentän pitäisi vaikuttaa eri tavalla eri nopeuksilla liikkuviin hiukkasiin? Lepomassahan on koordinaatistoinvariantti.

[Jäärä]

Tavallaan ymmärrän Gossun mielipidettä BB:stä varsin hyvin. Itse mieltäisin herkemmin jonkun sellaisen asetelman, jossa tuo "alkupiste" ei ole ollut mikään maaginen superydin, tai sotkanmuna, joka olisi odotellut aikoja parempia. Mielekkäämpi vaihtoehto on esim. Higgsin kenttä, joka on romahtanut ja sellainen romahdus voi toki alkaa yhdestä "pisteestä". En myöskään allekirjoittaisi sitä, että neutronitähdestä syntyisi missään olosuhteissa mustaa aukkoa. Lähtisin siitä ajatuksesta, että mustat aukot ovat syntyneet kaikki tuon romahduksen seurauksena ja olisi eräänlainen kentän ominaisuus, eivätkä ne enää lisäänny. Neutronitähti voisi romahtaa jollekin "tiiviimmälle" tasolle, mutta en usko että se määritelmällisesti olisi vielä musta aukko. Tietenkin tuo higgsin(tai jonkun muun)kentän romahtamisesta alkaneet tapahtumat viittaavat siihen, että samankaltaisia tiloja, jota me kutsumme havaittavaksi osaksi maailmankaikkeutta, on mahdollisesti useita. Tietenkin se, että joku normi sukankuluttaja kyseenalaistaa yleistyneitä käsitteitä, voi nyppiä jotakuta asiasta enemmän kartalla olevaa, mutta pyytäisin silti huomioimaan, että kaikki edellä sanomani voi nykytieteen mukaankin olla varsin totta, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Eli meidän havaittavissa oleva maailmankaikkeus on osa isompaa "systeemiä", eikä millään tavoin kovin poikkeuksellinen. Että repikää vaikka sitten siitä.

Se on tuo Peter Higgsin mukaan nimetty hiukkanenkin vallan väärin ymmärretty, tai ei se itse hiukkanen vaan se kenttä.
Massaa oli hukassa ja se löytyi tuosta hiukkasesta, mutta se kenttä, ziizuz sentään, samaa höperehtimistä kuin monessa muussakin asiassa, eihän se toimi alkuunkaan koska nopeus jolla tuon kentän läpi liikutaan ei ole vakio dynaamisessa kaikkeudessa ja nopeudella jolla kentän suhteen liikutaan tulee olla merkitystä kentän vaikutukseen aineeseen, sitä ei ole.

Mitä tulee taas neutronitähtiin ja mustiin aukkoihin, pari juttua.

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-s ... koksi.html

https://tekniikanmaailma.fi/tahtitietei ... -olemassa/

Ts kyllä neutronitähti muuttuu mustaksi aukoksi kun sen massa lisääntyy ja kyllä niitä syntyy muutenkin lisää suurien tähtien räjähdyksissä.
Neutronitähti on epäonnistunut musta aukko, tavallaan, lisätään massaa niin muutos tapahtuu. musta aukko ja neutronitähti on ts samaa alkuperää, täysin sama tapaus mutta massan määrässä on vain eroa.

Tiedemiehillä ei ole hajuakaan mikä on musta aukko, saatana kaikki pitää tehdä itse jos hyvää haluaa.

Saa nyppiä ihan vapaasti, pitääkin nyppiä. Se arkijärjenkäyttö kun on sallittua myös tieteessä.

No se mustaksi aukoksi muuttuminen nyt on vielä vähän pistettä vaille. Ymmärrän, että sille on vankka konsensus olemassa, mutta sellainen tapahtuma olisi hyvä saada todistetuksi luonnossa. Ymmärrettävästi havaintohistoriamme on niin tuore, ettei sellaista ole ehkä senkään vuoksi havaittu. Korjatkaa jos olen väärässä havainnon suhteen. Muissa päätelmissä voin toki olla väärässä jo ihan puhtaasti tietämättömyyttäni. Emme myöskään tiedä gravitaation lopullista luonnetta kun mennään ihan sinne äärirajoille, samoin kuin sitä, voiko pimeällä aineella, tai jollain toistaiseksi tuntemattomalla kentällä olla osuutensa prosessissa, joka kenties jopa estäisi mustan aukon syntymisen neutronitähdistä. Toivottavasti saisimme todistettua sellaisen tapahtuman vielä joskus, niin se kyllä toisi varmuuden asialle.
Musta aukko on tavallaan hyvin tuntematon elementti. Se on matemaattinen konstruktio, johon myös noilla neutronitähtien romahtamismalleilla on päädytty. Ehkä mua liikaa häiritsee tässä se, että jostain kerrotaan tulevan jotain, jota emme kuitenkaan tarkasti tiedä, mitä se jotain on, emmekä käsittääkseni ole sellaista luonnossa vielä päässeet todistamaan.

[Neutroni]

No se mustaksi aukoksi muuttuminen nyt on vielä vähän pistettä vaille. Ymmärrän, että sille on vankka konsensus olemassa, mutta sellainen tapahtuma olisi hyvä saada todistetuksi luonnossa. Ymmärrettävästi havaintohistoriamme on niin tuore, ettei sellaista ole ehkä senkään vuoksi havaittu. Korjatkaa jos olen väärässä havainnon suhteen.

Se riippuu mitä tarkoitat havainnolla. Mustien aukkojen muodostumisesta ja törmäilystä on paljon dataa, joka on yhteensopivaa suhteellisuusteorian kanssa. Supernovaräjähdyksiä, mustia aukkoja osana vuorovaikuttavia tähtijärjestelmiä, gravitaatioaaltohavaintoja törmäyksistä jne. Mutta jos sinulle kelpaa vain se, että tapahtuma tapahtuu omien silmiesi edessä, sitten niitä ei ole havaittu. Ja jos joskus havaitaan, niin kukaan ei jää jäljelle kertomaan siitä, koska nuo ovat varsin energeettisiä tapahtumia.

Musta aukko on tavallaan hyvin tuntematon elementti. Se on matemaattinen konstruktio, johon myös noilla neutronitähtien romahtamismalleilla on päädytty. Ehkä mua liikaa häiritsee tässä se, että jostain kerrotaan tulevan jotain, jota emme kuitenkaan tarkasti tiedä, mitä se jotain on, emmekä käsittääkseni ole sellaista luonnossa vielä päässeet todistamaan.

Mustat aukot ovat arkipäiväistyneet viime vuosikymmeninä aika lailla, kun niitä on löytynyt kaiken kokoisia ja niiden on todettu aiheuttaneen paljon hämminkiä hyvin varhaisesta universumista alkaen. Ei mustia aukkoja kohtaan ole käsittääkseni merkittviä epäilyjä tiedeyhteisössä sen suhteen, että ne ovat selkeästi täysin erilaisia fysikaalisia olioita kuin neutronitähdet. Siitä on sitten enemmän parran pärstelyä millaisia ne mustat aukot ovat. Se on kohtalaisen varmaa tietoa, että neutronitähteä koossa pitävä voima romahtaa, kun tähti kasvaa riittävän isoksi, mutta meidän tuntema fysiikka ei anna mitään vihjettä mitä sitten tapahtuu. Mikään tuntemamme luonnonlaki ei estä enää romahdusta missään vaiheessa.

[Jäärä]

No se mustaksi aukoksi muuttuminen nyt on vielä vähän pistettä vaille. Ymmärrän, että sille on vankka konsensus olemassa, mutta sellainen tapahtuma olisi hyvä saada todistetuksi luonnossa. Ymmärrettävästi havaintohistoriamme on niin tuore, ettei sellaista ole ehkä senkään vuoksi havaittu. Korjatkaa jos olen väärässä havainnon suhteen.

Se riippuu mitä tarkoitat havainnolla. Mustien aukkojen muodostumisesta ja törmäilystä on paljon dataa, joka on yhteensopivaa suhteellisuusteorian kanssa. Supernovaräjähdyksiä, mustia aukkoja osana vuorovaikuttavia tähtijärjestelmiä, gravitaatioaaltohavaintoja törmäyksistä jne. Mutta jos sinulle kelpaa vain se, että tapahtuma tapahtuu omien silmiesi edessä, sitten niitä ei ole havaittu. Ja jos joskus havaitaan, niin kukaan ei jää jäljelle kertomaan siitä, koska nuo ovat varsin energeettisiä tapahtumia.

Musta aukko on tavallaan hyvin tuntematon elementti. Se on matemaattinen konstruktio, johon myös noilla neutronitähtien romahtamismalleilla on päädytty. Ehkä mua liikaa häiritsee tässä se, että jostain kerrotaan tulevan jotain, jota emme kuitenkaan tarkasti tiedä, mitä se jotain on, emmekä käsittääkseni ole sellaista luonnossa vielä päässeet todistamaan.

Mustat aukot ovat arkipäiväistyneet viime vuosikymmeninä aika lailla, kun niitä on löytynyt kaiken kokoisia ja niiden on todettu aiheuttaneen paljon hämminkiä hyvin varhaisesta universumista alkaen. Ei mustia aukkoja kohtaan ole käsittääkseni merkittviä epäilyjä tiedeyhteisössä sen suhteen, että ne ovat selkeästi täysin erilaisia fysikaalisia olioita kuin neutronitähdet. Siitä on sitten enemmän parran pärstelyä millaisia ne mustat aukot ovat. Se on kohtalaisen varmaa tietoa, että neutronitähteä koossa pitävä voima romahtaa, kun tähti kasvaa riittävän isoksi, mutta meidän tuntema fysiikka ei anna mitään vihjettä mitä sitten tapahtuu. Mikään tuntemamme luonnonlaki ei estä enää romahdusta missään vaiheessa.

No siis olettamukseni nyt lähinnä oli se, että voisimme havaita kaikessa yksinkertaisuudessaan neutronitähden romahtamisen mustaksi aukoksi. Samoilla mekanismeilla kuin kosmoksen muitakin tapahtumia on tarkkailtu ja niistä dataa saatu. Kuten itsekin mainitset, niin se on kohtalaisen varmaa tietoa. Pisteellä i:n päälle hainkin lähinnä sitä, että se olisi varmaa tietoa. Mustasta aukosta olen ainakin kuullut väitettävän, että tuntemamme luonnonlait eivät ehkä päde siinä kohtaa ja missä kohtaa se raja sitten menee siinä neturoonitähden koossa pysymisen, romahtamisen ja lopputuleman välillä.

[Goswell]

No, kuten siellä jutussa oli, on havaittu neutronitähti joka on äärimmäisen lähellä mustan aukon muodostumista.
Neutroneista päästään kvarkkeihin sujuvasti ja luoja yksin tietää löytyykö sieltä vielä pienenpää rakennuspalikkaa joista kvarkit muodustuvat, kvarkit muuttuvat, mistä se johtuu?
Meidän tuntemat luonnonlait on opeteltu atomitavaran kanssa puuhatessa, lienee selvää että meidän luonnonlait ei toimi erittäin tiivissä kappaleissa joissa atomeja ei enään ole.
Neutrotähden ja mustan aukon ominaisuuksissa on yksi merkittävä ero, toinen säteilee sm-säteilyä josta sen olosuhteita voi mittailla ja toinen ei säteile ollenkaan, liekö muuta eroa olemassakaan.

[Neutroni]

Mustasta aukosta olen ainakin kuullut väitettävän, että tuntemamme luonnonlait eivät ehkä päde siinä kohtaa ja missä kohtaa se raja sitten menee siinä neturoonitähden koossa pysymisen, romahtamisen ja lopputuleman välillä.

Mustista aukoista pitää erottaa kaksi asiaa. Toinen on yleisen suhteellisuusteorian ennuste sille miltä asiat näyttävät tapahtumahorisontin ulkopuolelta havaittuna ja toinen on se, mitä aineelle tapahtuu tapahtumahorisontin sisällä. Tapahtumahorisontin ulkopuolisia asioita on havaittu hyvin tarkasti ja mitään ristiriitaa yleisen suhteellisuusteorian ennusteisiin ei ole löydetty. Kappaleet kiertävät mustia aukkoja juuri niin kuin pitääkin, hajoavat niiden ympärillä plasmaksi ja säteilevät juuri niin kuin pitääkin. Kaiken lisäksi mustien aukkoejn törmäyksistä havaittavat gravitaatioaaltosignaalit ovat sitä mitä pitääkin. Ja noita ei suinkaan havaita suhteellisuusteorian varmistamiseksi, vaan jonkin ristiriidan löytämiseksi, koska se olisi iso tieteellinen löytö ja helposti Nobelin arvoinen löytäjilleen.

Luonnonlakien rajat tulevat vastaan hyvän matkaa tapahtumahorisontin sisällä. Siellä on pakko tapahtua jotain meille tuntematonta, koska yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovat keskenään ristiriidassa. Mutta siitä ei välity tapahtumahorisontin läpi mitään ihmisen tuntemilla menetelmillä tällä puolella havaittavaa.

[Jäärä]

Juu en minä mustien aukkojen olemassaoloa nyt sentään kehtaa epäillä. Mutta lähinnä se, että neutronitähtiä on havaittu ja niiden ”kokoonpano” mitä ilmeisemmin on tiedossa. Mutta jos mustan aukon, siis sen tapahtumahorisontin sisäpuolisesta tilasta ei ole tietoa ja voidaan arvailla, ettei tuntemamme fysiikka siellä päde, niin missä vaiheessa neutronitähden romahtamista se lakkaa pätemästä? Kun kerran olevinaan tiedetään, että se romahtaa mustaksi aukoksi, niin eikö se nykyfysiikan osaamisalue pääty sillä sekunnin miljardisosalla, kun romahdus alkaa? Ja kun tällaista romahdusta ei ole dokumentoitu, niin kyllä mä herkästi näkisin, että arvailujen varassa mennään. Neutronitähden romahtamistakaan vastaan en ole, mutta se, että siitä tulisi musta aukko, ei kuulosta niin sanotusti pomminvarmalta. Ennemminkin tulee mieleen, että mustien aukkojen syntymiselle on ollut tarve keksiä jokin ratkaisu ja tämä olisi ikään kuin loogisin vaihtoehto, eikä oikein muita ole edes tarjolla.

[Neutroni]

Juu en minä mustien aukkojen olemassaoloa nyt sentään kehtaa epäillä. Mutta lähinnä se, että neutronitähtiä on havaittu ja niiden ”kokoonpano” mitä ilmeisemmin on tiedossa. Mutta jos mustan aukon, siis sen tapahtumahorisontin sisäpuolisesta tilasta ei ole tietoa ja voidaan arvailla, ettei tuntemamme fysiikka siellä päde, niin missä vaiheessa neutronitähden romahtamista se lakkaa pätemästä? Kun kerran olevinaan tiedetään, että se romahtaa mustaksi aukoksi, niin eikö se nykyfysiikan osaamisalue pääty sillä sekunnin miljardisosalla, kun romahdus alkaa? Ja kun tällaista romahdusta ei ole dokumentoitu, niin kyllä mä herkästi näkisin, että arvailujen varassa mennään. Neutronitähden romahtamistakaan vastaan en ole, mutta se, että siitä tulisi musta aukko, ei kuulosta niin sanotusti pomminvarmalta. Ennemminkin tulee mieleen, että mustien aukkojen syntymiselle on ollut tarve keksiä jokin ratkaisu ja tämä olisi ikään kuin loogisin vaihtoehto, eikä oikein muita ole edes tarjolla.

Neutronitähti on objekti, jota gravitaatio puristaa kokoon ja degeneroituneen neutronikaasun (tai muiden fermionikaasujen riippuen mallista) paine vastustaa kokoonpuristumista. Degeneraatiopaine on kvanttimekaaninen ilmiö, joka johtuu siitä ettei fermioneja voi olla kuin yksi yhdessä kvattimekaanisessa tilassa. Normaalisti, jos jokin häiriö aiheuttaa paikallisen tihentymän, paine kasvaa enemmän kuin gravitaatio ja johtaa tihentymän harvenemiseen. Mutta se on peruskurssitason lasku, että jos tuollaisen tähden massa kasvaa, sen koko pienenee ja jossain vaiheessa tulee tilanne, jolloin tihentymän synty kasvattaa gravitaatiota enemmän kuin painetta ja sitten mennään. Se on epävarmaa mitä sitten tapahtuu.

Voi olla, että tuon jälkeen on vielä yksi stabiili tila, kvarkkitähti. Siinä neutronit ja muut baryonit ovat hajonneet ja tähti koostuu kvarkkigluoniplasmasta. Vahva vuorovaikutus on tuollaisilla tiheyksillä tavattoman vaikea laskettava, joten epävarmuus kvarkkitähtien olemassaolosta on suuri. Siinä tapauksessa kvarkkikaasun degeneraatiopaine vastustaa romahdusta. Mutta kaikilla fermioneilla tuo perusongelma on sama. Jos gravitaation sitoman systeemin massaa lisätään, aina tulee raja, jolloin kokoon puristaminen vapauttaa enemmän gravitaatiopotentiaalienergiaa kuin degeneraatiopaineen vastustaminen vaatii ja systeemi romahtaa.

Se tiedetään yleisestä suhteellisuusteoriasta, että pian neutroni- (tai kvarkki-) tähden tiheyden jälkeen gravitaatio tulee niin voimakkaaksi, että muodostuu tapahtumahorisontti. Se on mustan aukon määritelmä. Astronomiasta tiedetään, että mitään välimuotoa neutronitähden ja mustan aukon välillä ei ole havaittu, mutta neutronitähtiä ja mustia aukkoja on paljon. En näe edes mitään erityistä syytä epäillä, ettei neutronitähden romahtaminen johtaisi mustan aukon syntyyn. Se oli perustellumpaa silloin, kun mitään havaintoja tuollaisista ilmiöistä ei ollut ja kieltämättä tuollaiset objektit kuulostavat hieman äärimmäisiltä, jos ne perustuvat vain matemaattisiin laskuihin olosuhteista, joita ei voi millään tutkia.

Miksei se kelpaa havainnoksi, että raskaimpien tähtien supernovien jäjiltä ei jää havaittavaa kompaktiä tähteä (eli jää musta aukko, joka ei säteile, kun räjähdys heittää kaiken aineen pois sen ympäriltä) mutta kevyempien supernovien jäljiltä löytyy pulsareita (jotka ovat neutronitähtiä)?

[Stalker]

Ei muuten tiennyt tekoälykään , taitaa olla tyhmä.

______________________________________
Mustan aukon tapahtumahorisontin ulkopuolella fysiikka toimii vielä kuten ennenkin.

Mutta singulariteetissa tai hyvin lähellä sitä, me emme enää tiedä, mitä todella tapahtuu.

Se on yksi suurista ratkaisemattomista kysymyksistä modernissa fysiikassa.
_______________________________________________

[Goswell]

Tavallaan ymmärrän Gossun mielipidettä BB:stä varsin hyvin. Itse mieltäisin herkemmin jonkun sellaisen asetelman, jossa tuo "alkupiste" ei ole ollut mikään maaginen superydin, tai sotkanmuna, joka olisi odotellut aikoja parempia. Mielekkäämpi vaihtoehto on esim. Higgsin kenttä, joka on romahtanut ja sellainen romahdus voi toki alkaa yhdestä "pisteestä". En myöskään allekirjoittaisi sitä, että neutronitähdestä syntyisi missään olosuhteissa mustaa aukkoa. Lähtisin siitä ajatuksesta, että mustat aukot ovat syntyneet kaikki tuon romahduksen seurauksena ja olisi eräänlainen kentän ominaisuus, eivätkä ne enää lisäänny. Neutronitähti voisi romahtaa jollekin "tiiviimmälle" tasolle, mutta en usko että se määritelmällisesti olisi vielä musta aukko. Tietenkin tuo higgsin(tai jonkun muun)kentän romahtamisesta alkaneet tapahtumat viittaavat siihen, että samankaltaisia tiloja, jota me kutsumme havaittavaksi osaksi maailmankaikkeutta, on mahdollisesti useita. Tietenkin se, että joku normi sukankuluttaja kyseenalaistaa yleistyneitä käsitteitä, voi nyppiä jotakuta asiasta enemmän kartalla olevaa, mutta pyytäisin silti huomioimaan, että kaikki edellä sanomani voi nykytieteen mukaankin olla varsin totta, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Eli meidän havaittavissa oleva maailmankaikkeus on osa isompaa "systeemiä", eikä millään tavoin kovin poikkeuksellinen. Että repikää vaikka sitten siitä.

Se on tuo Peter Higgsin mukaan nimetty hiukkanenkin vallan väärin ymmärretty, tai ei se itse hiukkanen vaan se kenttä.
Massaa oli hukassa ja se löytyi tuosta hiukkasesta, mutta se kenttä, ziizuz sentään, samaa höperehtimistä kuin monessa muussakin asiassa, eihän se toimi alkuunkaan koska nopeus jolla tuon kentän läpi liikutaan ei ole vakio dynaamisessa kaikkeudessa ja nopeudella jolla kentän suhteen liikutaan tulee olla merkitystä kentän vaikutukseen aineeseen, sitä ei ole.

Mitä tulee taas neutronitähtiin ja mustiin aukkoihin, pari juttua.

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-s ... koksi.html

https://tekniikanmaailma.fi/tahtitietei ... -olemassa/

Ts kyllä neutronitähti muuttuu mustaksi aukoksi kun sen massa lisääntyy ja kyllä niitä syntyy muutenkin lisää suurien tähtien räjähdyksissä.
Neutronitähti on epäonnistunut musta aukko, tavallaan, lisätään massaa niin muutos tapahtuu. musta aukko ja neutronitähti on ts samaa alkuperää, täysin sama tapaus mutta massan määrässä on vain eroa.

Tiedemiehillä ei ole hajuakaan mikä on musta aukko, saatana kaikki pitää tehdä itse jos hyvää haluaa.

Saa nyppiä ihan vapaasti, pitääkin nyppiä. Se arkijärjenkäyttö kun on sallittua myös tieteessä.

Vaikuttaisi tosiaan, että olet ymmärtänyt Higgsin hiukkasen ja kentän väärin myös. Massa ei varsinaisesti ollut hukassa, vaan hiukkasfysiikan standardimallissa ei ollut selitystä sille, miksi hiukkaset saavat massan. Higgsin kenttä selittää sen. Higgsin bosonin löytyminen vahvisti Higgsin kentän olemassaolon.

En ymmärrä, miksi mielestäsi Higgsin kentän pitäisi vaikuttaa eri tavalla eri nopeuksilla liikkuviin hiukkasiin? Lepomassahan on koordinaatistoinvariantti.

Tottakait se vaikuttaa millä nopeudella kentässä liikutaan, sehän nyt on selvää koska kaikki on kvantittunutta. Varsinaista massaa ei ole millään hiukkasella, siis hidasta tai painavaa massaa, kaikki on pohjimmiltaan massattomia mutta kun hiukkasista alkaa syntyä sisäisesti sidottuja suurempia hiukkasia alkaa ominaisuuksia syntyä sisäisten sidoksien, lue vuorovaikutusten ja niissä eri tilanteissa tapahtuvien muutoksien takia. Higgsi oli vain yksi osa tuota kokonaisuutta, mitään kaiken kattavaa kenttää joka loisi massan ei tarvita.

Wiki.

"Mittabosonit ovat alkeishiukkasia eikä niillä siis ole omaa sisäistä rakennetta, ja ne toimivat fermioneiden välillä perusvuorovaikutusten välittäjinä. Hiukkasfysiikan standardimallin mukaisesti mittabosoneita ovat

gluoni, joka välittää vahvaa vuorovaikutusta
W- ja Z-bosonit, jotka välittävät heikkoa vuorovaikutusta
fotoni, joka välittää sähkömagneettista vuorovaikutusta

Myös gravitaatiovuorovaikutuksen hypoteettinen välittäjähiukkanen, gravitoni, on teorian mukaan bosoni, samoin kuin standardimallin ennustama Higgsin hiukkanen on bosoni. Standardimallin muut hiukkaset ovat fermioneja."

Miten saat Higgsin sisärakenteettomasta massattomasta hiukkasesta massaa muuten kuin sen vuorovaikutuksesta sisäisesti massassa?

[Goswell]

Ei muuten tiennyt tekoälykään , taitaa olla tyhmä.

______________________________________
Mustan aukon tapahtumahorisontin ulkopuolella fysiikka toimii vielä kuten ennenkin.

Mutta singulariteetissa tai hyvin lähellä sitä, me emme enää tiedä, mitä todella tapahtuu.

Se on yksi suurista ratkaisemattomista kysymyksistä modernissa fysiikassa.
_______________________________________________

Missä helvetin singulariteetissä, jo nyt on perkele, se on MATEMAATTINEN olio, ei kuulu kosmologiaan.