Ertsu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:33
Se on poliitikon uskottavuuden tae, että osaa kirjoittaa tuhannen sanan sepustuksia mistä tahansa aiheesta.
Nyt taitaa olla poliitikon pärjäämisen edellytys kirjoittaa muutaman rivin kommentteja someen. Ei kukaan äänestäjä lue tuhannen sanan sepustuksia, tai anakin aivan liian harva enää lukee.
Ennen sanottiin, että poliitikon täytyy kyetä puhumaan vakuuttavasti ainakin 20 minuuttia, ilman että sanoo yhtään mitään.
Ertsu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:33
Se on poliitikon uskottavuuden tae, että osaa kirjoittaa tuhannen sanan sepustuksia mistä tahansa aiheesta.
Nyt taitaa olla poliitikon pärjäämisen edellytys kirjoittaa muutaman rivin kommentteja someen. Ei kukaan äänestäjä lue tuhannen sanan sepustuksia, tai anakin aivan liian harva enää lukee.
Ennen sanottiin, että poliitikon täytyy kyetä puhumaan vakuuttavasti ainakin 20 minuuttia, ilman että sanoo yhtään mitään.
Kyllä ja toi pätee myös kirjoitettuihin sepustuksiin.
Naturalisti kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:13Arktisen merijään pinta-ala on laskenut noin 13 % vuosikymmenessä syyskuun miniminä, mikä on vakava indikaattori ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.
Ertsu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:43
Kyllä ja toi pätee myös kirjoitettuihin sepustuksiin.
Se on muuttunut. Eivät nykyajan kärsimättömät ihmiset jaksa kuunnella, kun vanha pukuäijä puhuu telkkarissa tärkeän näköisenä paskaa puoli tuntia. Nykyään pärjätäkseen on tykitettävä nasevia onelinereitä ja twiittejä. 160 merkkiä on absoluuttinen maksimi. No, se valitettavasti näkyy poliitiikassa aivovammaisena tempoiluna ja oman hetkellisen edun ajamisena.
Naturalisti kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:13Arktisen merijään pinta-ala on laskenut noin 13 % vuosikymmenessä syyskuun miniminä, mikä on vakava indikaattori ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.
Tieteellisiä julkaisuja syistä, miksi merijääala on vähentynyt ja miksi se ei ole enää vähene löytyy tukuttain.
Olet tämän asian kertonut täällä useampaan kertaan samoin kuin minäkin mutta aina on sama laulu vastassa.
Mitä taas tulee siihen merijään paksuuteen niin DMI muutti mallinnustaan kun vanha mallinnus alkoikin näyttämään liian hyviä lukemia jokunen vuosi sitten ja tadaa, taas näyttää siltä että merijää vain ohenee. Jostain kumman syystä se ohuempi merijään ei sulakaan sen paremmin kuin se paksumpikaan.
Tämä on valitettavan yleistä näissä ns ilmastotieteissä. Jos olemassa oleva aikasarja ei näytäkään haluttua lopputulosta niin sitten tehdään uusi joka näyttää.
Justis kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:02
Pohjoisen merijään minimit on mitä ilmeisimmin nähty jos nyt ei aivan mitään poikkeuksellista tapahdu säiden puolesta. Jos nyt oikein katsoin niin 7. pienin lukema olisi tulossa että melko hyvin ne jäät ovat kestäneet tämänkin lämpöisen vuoden ja 12 vuotta vanha ennätys säilyy edelleen. Saa nyt sitten nähdä mitä tuleva talvi tuo tullessaan mutta kulunut jäävuosi oli kokonaisuudessaan ihan kohtuullinen.
Käsittääkseni ilmastotieteilijät toteaisivat tähän, että yhden vuoden arktisen merijään minimitason käyttö argumentointiin voi johtaa harhaan. Ilmastotieteessä tärkeää on tarkastella pidemmän aikavälin trendejä, eikä pelkästään yksittäisiä vuosia. Vaikka kulunut vuosi ei ole saavuttanut uutta pohjaa, on pohjoisen merijään väheneminen ollut selvä ja jatkuva trendi viime vuosikymmeninä.
Arktisen merijään pinta-ala on laskenut noin 13 % vuosikymmenessä syyskuun miniminä, mikä on vakava indikaattori ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Vuoden vaihtelut voivat johtua luonnollisista sääilmiöistä, kuten El Niñosta, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa, jossa merijää on menettämässä paksuuttaan ja laajuuttaan pitkällä aikavälillä.
Lisäksi arktisen merijään osalta yksi tärkeä seikka on se, että vaikka laajuus säilyisi tai jopa kasvaisi jonain vuonna, jään paksuus on vähentynyt dramaattisesti. Ohut jää on hauraampaa ja sulamiselle alttiimpaa tulevina vuosina, joten kokonaiskuva on huolestuttava.
Lopuksi talviset sääolosuhteet tai yksittäiset vuodet eivät muuta ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin trendejä. Tätä taustaa vasten yksittäisen vuoden "kohtuullinen" tilanne ei kumoa tai lievennä ilmaston lämpenemisen vaikutuksia pohjoisilla alueilla.
Onneksi merijään paksuuden ja pinta-alan vähenemisestä ei ole mitään haittaa. Se vähentää jäänmurtajien toiminta-aikaa ja siten säästää kustannuksia. Jos sää Naturalisti tähtäät poliitikoksi, niin sun pitäisi opetella kirjoittamaan tuhannen sanan sepustuksia. Se on poliitikon uskottavuuden tae, että osaa kirjoittaa tuhannen sanan sepustuksia mistä tahansa aiheesta.
No, kyllähän se on lohdullista kuulla, että merijään väheneminen onkin vain jäänmurtajien unelmatilanne! Ilmastotutkijat ympäri maailmaa ovat varmasti hukanneet aikaa pohtiessaan Arktisen alueen sulamisen vakavuutta, kun todellinen ongelma on jäänmurtajien käyttöasteen vähentyminen.
Ja totta kai, jos tähtään poliitikoksi, pitäisi tosiaan keskittyä sepustamaan tuhannen sanan verran jäänmurtajista, sen sijaan että puhuisi vaikkapa ilmastonmuutoksen monimutkaisista vaikutuksista ekosysteemeihin ja ihmisiin. Eihän merijään sulamisella ole mitään merkitystä napa-alueiden eläimille tai merivirtojen muutoksille, kunhan vain saamme budjettikurissa pysyvät jäänmurtajat, eikö niin?
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Justis kirjoitti: ↑23 Syys 2024, 11:33
Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.
Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?
Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?
Energian varastointi on se mihin pitäisi investoida. Siinä vetytalous olisi toistaiseksi etevimmältä vaikuttava tapa. Jos ns. ylijäämätuulta ja -aurinkoa varastoitaisiin vetykaasuna niin miksi sillä olisi mitään merkitystä mikä on vedyn tuottamisen hyötysuhde koska ainakin se olisi parempi kuin olla tuottamatta yhtään mitään..
Hyvä nosto: energian varastointi, vetytalous ja sen valtava kehitys potentiaali Suomelle! Siihen panostamalla voisimme hyötyä merkittävästi paitsi energian varastointiin ja siihen perustuvaan jatkojalostukseen lisäksi myös siihen kehitettävän teknologian viennistä.
Ylijäämätuulen ja -auringon hyödyntäminen vedyn tuotannossa mahdollistaa energian tasaisemman jakelun ja varmistaa, että uusiutuvasta energiasta saadaan maksimaalinen hyöty. Hyötysuhde ei ole tässä se kriittisin tekijä, vaan se, että energiaa ei jätetä hyödyntämättä.
Kun tarkastellaan Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä, vetytalous voi toimia keskeisenä ajurina, mikä edistää korkean jalostusasteen teollisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia vientiin. Synteettiset polttoaineet ja muut vetyyn perustuvat energiaratkaisut voisivat vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Suomi voisi tulla tärkeäksi toimijaksi Euroopassa näiden teknologioiden kehittämisessä.
Suomen uusi komissaari Henna Virkkunen tulee toimimaan tärkeässä roolissa EU:n digitalisaatio- ja teollisuuspolitiikan edistämisessä. Hän voi olla avainhenkilö siinä, miten Suomi ja muut EU-maat kehittävät ja tukevat vetyteknologian infrastruktuuria. Draghin raportti korostaa tarvetta suurille investoinneille ja julkisen sekä yksityisen sektorin tiiviille yhteistyölle, mikä parantaisi EU:n ja Suomen kilpailukykyä globaalisti. Virkkusen komissaaritehtävässä nämä kysymykset ovat keskeisiä, kun EU pyrkii olemaan johtava toimija ilmastoneutraalin teollisuuden alalla ja vetytalouden kehittäminen on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite.
Tämä kehityssuunta ei ainoastaan paranna EU:n ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä, vaan se myös luo uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia – molemmat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden talouskasvulle ja vihreän siirtymän toteuttamiselle.
Vetytalous ei ole ratkaisu. Vedyn tekeminen, kuljetus ja varastointi on kallista, erittäin hankalaa ja siinä on monia ongelmia.
Ne on pelkkiä hidasteita. Tälläkin hetkellä näihin miettii ratkaisuja joku joukko tiedemiehiä joista jokainen on fiksumpi kuin koko palstan puupäät yhteensä.
"Tie epäonnistumisiin on katettu hyvillä yrityksillä"
Ertsu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:43
Kyllä ja toi pätee myös kirjoitettuihin sepustuksiin.
Se on muuttunut. Eivät nykyajan kärsimättömät ihmiset jaksa kuunnella, kun vanha pukuäijä puhuu telkkarissa tärkeän näköisenä paskaa puoli tuntia. Nykyään pärjätäkseen on tykitettävä nasevia onelinereitä ja twiittejä. 160 merkkiä on absoluuttinen maksimi. No, se valitettavasti näkyy poliitiikassa aivovammaisena tempoiluna ja oman hetkellisen edun ajamisena.
Joo, sääliksi käy niitä poliitikkoja, jotka ihan oikeasti yrittävät vaikuttaa asioihin faktapohjalta, kun äänestäjät näyttävät olevan niin helposti mantrojaan laukovien ja nettimeemejään levittävien denialistijengien huijattavissa.
Sitä minä kuitenkin kauhiasti ihmettelen, että uskooko nämä denialismin saarnamiehet ihan oikeasti itse siihen mitä saarnaavat, vai mikä ihmeen motiivi heillä on. Onko denialismi ihan oikeasti uskontoon vertautuva ilmiö?
Viimeksi muokannut Naturalisti, 24 Syys 2024, 18:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Justis kirjoitti: ↑23 Syys 2024, 11:33
Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.
Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?
Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?
Energian varastointi on se mihin pitäisi investoida. Siinä vetytalous olisi toistaiseksi etevimmältä vaikuttava tapa. Jos ns. ylijäämätuulta ja -aurinkoa varastoitaisiin vetykaasuna niin miksi sillä olisi mitään merkitystä mikä on vedyn tuottamisen hyötysuhde koska ainakin se olisi parempi kuin olla tuottamatta yhtään mitään..
Hyvä nosto: energian varastointi, vetytalous ja sen valtava kehitys potentiaali Suomelle! Siihen panostamalla voisimme hyötyä merkittävästi paitsi energian varastointiin ja siihen perustuvaan jatkojalostukseen lisäksi myös siihen kehitettävän teknologian viennistä.
Ylijäämätuulen ja -auringon hyödyntäminen vedyn tuotannossa mahdollistaa energian tasaisemman jakelun ja varmistaa, että uusiutuvasta energiasta saadaan maksimaalinen hyöty. Hyötysuhde ei ole tässä se kriittisin tekijä, vaan se, että energiaa ei jätetä hyödyntämättä.
Kun tarkastellaan Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä, vetytalous voi toimia keskeisenä ajurina, mikä edistää korkean jalostusasteen teollisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia vientiin. Synteettiset polttoaineet ja muut vetyyn perustuvat energiaratkaisut voisivat vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Suomi voisi tulla tärkeäksi toimijaksi Euroopassa näiden teknologioiden kehittämisessä.
Suomen uusi komissaari Henna Virkkunen tulee toimimaan tärkeässä roolissa EU:n digitalisaatio- ja teollisuuspolitiikan edistämisessä. Hän voi olla avainhenkilö siinä, miten Suomi ja muut EU-maat kehittävät ja tukevat vetyteknologian infrastruktuuria. Draghin raportti korostaa tarvetta suurille investoinneille ja julkisen sekä yksityisen sektorin tiiviille yhteistyölle, mikä parantaisi EU:n ja Suomen kilpailukykyä globaalisti. Virkkusen komissaaritehtävässä nämä kysymykset ovat keskeisiä, kun EU pyrkii olemaan johtava toimija ilmastoneutraalin teollisuuden alalla ja vetytalouden kehittäminen on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite.
Tämä kehityssuunta ei ainoastaan paranna EU:n ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä, vaan se myös luo uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia – molemmat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden talouskasvulle ja vihreän siirtymän toteuttamiselle.
Vetytalous ei ole ratkaisu. Vedyn tekeminen, kuljetus ja varastointi on kallista, erittäin hankalaa ja siinä on monia ongelmia.
Ne on pelkkiä hidasteita. Tälläkin hetkellä näihin miettii ratkaisuja joku joukko tiedemiehiä joista jokainen on fiksumpi kuin koko palstan puupäät yhteensä.
"Vedyn reaktiivisuuden vuoksi vetyä ei esiinny luonnossa puhtaana aineena, vaan ainoastaan yhdisteinä. Vedyn ominaisuuksista myös aiheutuvat sen aiheuttamat suurimmat riskit eli palo- ja räjähdysvaarat. Pienen atomikokonsa vuoksi vety vuotaa herkästi ja voi aiheuttaa haurastumista tunkeutuessaan materiaaliin. Reaktiivisuus puolestaan aiheuttaa sen, että vety muodostaa räjähtävän ilma-kaasuseoksen jo pienenä pitoisuutena. Syttyminen on todennäköisempää ja räjähdysten painevaikutukset ovat suurempia verrattuna muihin yleisesti käytössä oleviin palaviin yhdisteisiin."
"Vedyn varastointi on haasteellista sen ominaisuuksien vuoksi. Normaalioloissa vety on kaasumainen ja sen energiatiheys on ainoastaan 3 Wh/l. Normaalissa ilmanpaineessa ja lämpötilassa 1 kg vetykaasua vaatii 11 m3:n varastointitilavuuden. Tästä syystä vedyn varastointi suuressa mittakaavassa vaatii suuren varastointitiheyden ollakseen kannattavaa. "
Ertsu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 15:43
Kyllä ja toi pätee myös kirjoitettuihin sepustuksiin.
Se on muuttunut. Eivät nykyajan kärsimättömät ihmiset jaksa kuunnella, kun vanha pukuäijä puhuu telkkarissa tärkeän näköisenä paskaa puoli tuntia. Nykyään pärjätäkseen on tykitettävä nasevia onelinereitä ja twiittejä. 160 merkkiä on absoluuttinen maksimi. No, se valitettavasti näkyy poliitiikassa aivovammaisena tempoiluna ja oman hetkellisen edun ajamisena.
Joo, sääliksi käy niitä poliitikkoja, jotka ihan oikeasti yrittävät vaikuttaa asioihin faktapohjalta, kun äänestäjät näyttävät olevan niin helposti mantrojaan laukovien ja nettimeemejään levittävien denialistijengien huijattavissa.
Sitä minä kuitenkin kauhiasti ihmettelen, että uskooko nämä denialismin saarnamiehet ihan oikeasti itse siihen mitä saarnaavat, vai mikä ihmeen motiivi heillä on. Onko denialismi ihan oikeasti uskontoon vertautuva ilmiö?
Minä ihmettelen uskotko sinä ihan oikeasti itse siihen mitä saarnaat ja mikä on sinun motiivisi?
Tonttu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 18:15
Ne sinun "tiedemiehesi" ei yleensä ymmärrä käytännön hommista juuri mitään. Lue nyt vaikka tuo ensin: https://tukes.fi/vedyn-kasittelyn-ja-va ... aisuuksien
Siellä oli ihan ensimmäisenä
Johdanto
Vetyä teollisuuskemikaalina on tuotettu ja käytetty jo pitkään, mutta uutta on vedyn käyttö liikennepolttoaineena, energiantuotantoon ja vedyn laajamittainen varastointi. Vedyn tuotanto ja käyttö lisääntyy hiilineutraalin energian tarpeen myötä kiihtyvällä vauhdilla maailmanlaajuisesti.
Suomessa edetään vedyn tuotantolaitosten, jakeluverkoston ja jakeluasemien suunnittelussa ja tämän myötä on tullut ilmi tarve kerätä yhteen menettelyitä ja linjauksia vedyn turvalliselle tuotannolle ja jakelulle. Tässä oppaassa esitellään vedyn tuotanto-, siirto- ja jakelumuotoja ja turvallisia ratkaisuja näiden toteuttamiseen.
Tonttu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 18:15
Ne sinun "tiedemiehesi" ei yleensä ymmärrä käytännön hommista juuri mitään. Lue nyt vaikka tuo ensin: https://tukes.fi/vedyn-kasittelyn-ja-va ... aisuuksien
Siellä oli ihan ensimmäisenä
Johdanto
Vetyä teollisuuskemikaalina on tuotettu ja käytetty jo pitkään, mutta uutta on vedyn käyttö liikennepolttoaineena, energiantuotantoon ja vedyn laajamittainen varastointi. Vedyn tuotanto ja käyttö lisääntyy hiilineutraalin energian tarpeen myötä kiihtyvällä vauhdilla maailmanlaajuisesti.
Suomessa edetään vedyn tuotantolaitosten, jakeluverkoston ja jakeluasemien suunnittelussa ja tämän myötä on tullut ilmi tarve kerätä yhteen menettelyitä ja linjauksia vedyn turvalliselle tuotannolle ja jakelulle. Tässä oppaassa esitellään vedyn tuotanto-, siirto- ja jakelumuotoja ja turvallisia ratkaisuja näiden toteuttamiseen.
Niin? Lue vähän pidemmälle. Huomaat, että ei ole helppo nakki ja tulee kalliiksi. Onko esimerkiksi mitään järkeä tehdä polttokennoon perustuvaa vetyautoa. Ensin tehdään sähköllä vetyä, joka siirretään kalliilla järjestelmällä sinne auton säiliöön ja sitten se vety muutetaan taas uudelleen sähköksi käytettäväksi auton sähkömoottorissa. Hölmöläisten hommaa.
Tonttu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 18:36
Onko esimerkiksi mitään järkeä tehdä polttokennoon perustuvaa vetyautoa. Ensin tehdään sähköllä vetyä, joka siirretään kalliilla järjestelmällä sinne auton säiliöön ja sitten se vety muutetaan taas uudelleen sähköksi käytettäväksi auton sähkömoottorissa. Hölmöläisten hommaa.
Onko järkeä ajaa bensa- tai diesel autolla? Ensin pitää sijoittaa rahaa öljylähteiden etsimiseen. Sitten se öljy pitää porata esiin usein varsin hankalissa olosuhteissa. Öljy pitää kuljettaa putkissa tai tankkareissa jalostettavaksi. Vuodot putkissa ja onnettomuudet merellä ovat saastuttaneet valtavasti. Sen jälkeen öljy pitää jalostaa kalliissa jalostamoissa ja siirtää jalostustuote jakeluasemille. Kun se poltetaan moottorissa, ilmaan pääsee ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ja ilmaa saastuttavia epäpuhtauksia. Lisäksi ne valtavat voitot, mitä bisneksessä pyörii menevät lähes kaikki ulkomaille.
Hölmöläisten hommaa...varsinkin kun on kyse rajallisista luonnonvaroista ja ilmastovaikutuksesta...todella hölmöä.
Tonttu kirjoitti: ↑24 Syys 2024, 18:36
Niin? Lue vähän pidemmälle. Huomaat, että ei ole helppo nakki ja tulee kalliiksi. Onko esimerkiksi mitään järkeä tehdä polttokennoon perustuvaa vetyautoa. Ensin tehdään sähköllä vetyä, joka siirretään kalliilla järjestelmällä sinne auton säiliöön ja sitten se vety muutetaan taas uudelleen sähköksi käytettäväksi auton sähkömoottorissa. Hölmöläisten hommaa.
Juuri siksi ettei ole helppo nakki, tiedemiehet työskentelevät kuumeisesti.
Vedyn idea on "saasteeton polttoaine".
Siksi siinä on järkeä.