Ilmastonmuutos

[Tonttu]

Onko järkeä ajaa bensa- tai diesel autolla?

On. Mutta ei ole järkeä tehdä ensin kalliilla menetelmällä sähköllä vetyä ja muuttaa se sitten taas sähköksi.

[Susa]

Onko järkeä ajaa bensa- tai diesel autolla?

On. Mutta ei ole järkeä tehdä ensin kalliilla menetelmällä sähköllä vetyä ja muuttaa se sitten taas sähköksi.

Sitä onkin tarkoitus tehdä edullisella tuulienergialla.
Vetyä voi varastoida paremmin kuin sähköä.
Siksi tehdään halvalla sähköllä vetyä, josta voidaan tehdä taas sähköä tarvittaessa.
Jopa kaukana sähköverkosta.

[Tonttu]

Juuri siksi ettei ole helppo nakki, tiedemiehet työskentelevät kuumeisesti.
Vedyn idea on "saasteeton polttoaine".
Siksi siinä on järkeä.

Ei ihan:
"Vety on ns. epäsuora kasvihuonekaasu. Vety reagoi erittäin herkästi ilmakehässä esiintyvien hydroksyyli-radikaalien (OH) kanssa. Hydroksyyliradikaalien väheneminen ilmakehässä vaikuttaa esimerkiksi metaanin pysyvyyteen. Toinen seuraus vedyn reagoinnista hydroksyyliradikaalien kanssa on se, että reaktiotuotteena syntyvä protoni (H) reagoi ilmakehän hapen kanssa muodostaen peroksidiradikaalin (HO2), joka johtaa typpioksidien (NOx) määrän kasvuun ilmakehässä. Vedyn karkaaminen ilmaan siis nostaa ilmakehän metaani- ja typen oksidipitoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen."

[Ertsu]

Onko esimerkiksi mitään järkeä tehdä polttokennoon perustuvaa vetyautoa. Ensin tehdään sähköllä vetyä, joka siirretään kalliilla järjestelmällä sinne auton säiliöön ja sitten se vety muutetaan taas uudelleen sähköksi käytettäväksi auton sähkömoottorissa. Hölmöläisten hommaa.

Onko järkeä ajaa bensa- tai diesel autolla?

On. Bensa ja dieselauto tuottavat lämpöä matkustamoon pakkasella ja Suomessa sitä tarvitaan yli puolet vuodesta.

[Susa]

Juuri siksi ettei ole helppo nakki, tiedemiehet työskentelevät kuumeisesti.
Vedyn idea on "saasteeton polttoaine".
Siksi siinä on järkeä.

Ei ihan:
"Vety on ns. epäsuora kasvihuonekaasu. Vety reagoi erittäin herkästi ilmakehässä esiintyvien hydroksyyli-radikaalien (OH) kanssa. Hydroksyyliradikaalien väheneminen ilmakehässä vaikuttaa esimerkiksi metaanin pysyvyyteen. Toinen seuraus vedyn reagoinnista hydroksyyliradikaalien kanssa on se, että reaktiotuotteena syntyvä protoni (H) reagoi ilmakehän hapen kanssa muodostaen peroksidiradikaalin (HO2), joka johtaa typpioksidien (NOx) määrän kasvuun ilmakehässä. Vedyn karkaaminen ilmaan siis nostaa ilmakehän metaani- ja typen oksidipitoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen."

Niin jos vetyä karkaa ilmaan.
Vetykäyttöisestä polttokennosta tai polttomoottorista tulee päästöinä divetyoksidia.
Sen haitat ovat korroosion lisääntyminen, mahdolliset sähköviat ja suurina määrinä tukahduttava.
Koska tapana on halkoa hiuksia, niin myönnettäköön että polttomoottorista tulee kyllä moottoriöljyn takia saasteitakin.

[Tonttu]

Onko esimerkiksi mitään järkeä tehdä polttokennoon perustuvaa vetyautoa. Ensin tehdään sähköllä vetyä, joka siirretään kalliilla järjestelmällä sinne auton säiliöön ja sitten se vety muutetaan taas uudelleen sähköksi käytettäväksi auton sähkömoottorissa. Hölmöläisten hommaa.

Onko järkeä ajaa bensa- tai diesel autolla? Ensin pitää sijoittaa rahaa öljylähteiden etsimiseen. Sitten se öljy pitää porata esiin usein varsin hankalissa olosuhteissa. Öljy pitää kuljettaa putkissa tai tankkareissa jalostettavaksi. Vuodot putkissa ja onnettomuudet merellä ovat saastuttaneet valtavasti. Sen jälkeen öljy pitää jalostaa kalliissa jalostamoissa ja siirtää jalostustuote jakeluasemille. Kun se poltetaan moottorissa, ilmaan pääsee ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ja ilmaa saastuttavia epäpuhtauksia. Lisäksi ne valtavat voitot, mitä bisneksessä pyörii menevät lähes kaikki ulkomaille.
Hölmöläisten hommaa...varsinkin kun on kyse rajallisista luonnonvaroista ja ilmastovaikutuksesta...todella hölmöä.

Onhan siinä järkeä. Ethän sinäkään pääsisi sähköautollasi ajelemaan asfalttiteitä jos ei öljyä olisi porattu ja jalostettu.
"Tislatessa raakaöljystä eroaa muun muassa bensiiniä, etaani- ja butaanikaasua, petrolia, dieselöljyä, raskasta polttoöljyä ja bitumia. Kevyempiä jalosteita, kuten bensiiniä ei voida toistaiseksi muuttaa raskaammiksi, kuten lentopetroliksi. Siksi pelkän bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä öljyn kulutusta, vaan samaan aikaan kun luovutaan bensiinistä, pitäisi etsiä vaihtoehtoja myös polttoöljyn käytölle, öljypohjaisille muoveille, teiden asfaltoinnille ja lentämiselle. Esimerkiksi lentopetrolia saa raakaöljystä maksimissaan 10 prosenttia."

Ja aika moni muu tuote olisi jäänyt valmistamatta: "Hiilivedyt ovat orgaanisen kemian perusraaka-aineita. Hiilivetyjä ovat muun muassa eteeni, propeeni, bentseeni ja hydroksibentseeni fenoli. Hiilivedyistä voidaan edelleen valmistaa lukemattomia uusia yhdisteitä. Niitä käytetään muun muassa reaktioiden lähtöaineina, liuottimina sekä esimerkiksi muovien, maalien ja lääkkeiden raaka-aineina. Orgaanisia hiiliyhdisteitä tunnetaan yli 10 miljoonaa. Niiden valmistuksessa ovat yli 90-prosenttisesti lähtöaineina öljy, maakaasu ja kivihiili."

[Tonttu]

Juuri siksi ettei ole helppo nakki, tiedemiehet työskentelevät kuumeisesti.
Vedyn idea on "saasteeton polttoaine".
Siksi siinä on järkeä.

Ei ihan:
"Vety on ns. epäsuora kasvihuonekaasu. Vety reagoi erittäin herkästi ilmakehässä esiintyvien hydroksyyli-radikaalien (OH) kanssa. Hydroksyyliradikaalien väheneminen ilmakehässä vaikuttaa esimerkiksi metaanin pysyvyyteen. Toinen seuraus vedyn reagoinnista hydroksyyliradikaalien kanssa on se, että reaktiotuotteena syntyvä protoni (H) reagoi ilmakehän hapen kanssa muodostaen peroksidiradikaalin (HO2), joka johtaa typpioksidien (NOx) määrän kasvuun ilmakehässä. Vedyn karkaaminen ilmaan siis nostaa ilmakehän metaani- ja typen oksidipitoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen."

Niin jos vetyä karkaa ilmaan.
Vetykäyttöisestä polttokennosta tai polttomoottorista tulee päästöinä divetyoksidia.
Sen haitat ovat korroosion lisääntyminen, mahdolliset sähköviat ja suurina määrinä tukahduttava.
Koska tapana on halkoa hiuksia, niin myönnettäköön että polttomoottorista tulee kyllä moottoriöljyn takia saasteitakin.

Jos vedyn käyttö lisääntyy niin kyllä sitä tulee karkaamaan myös ilmaan suurempia määriä. Lisäksi voi vetyauton tankkaaminenkin olla jännää puuhaa kun ei tiedä koska posahtaa

[Märkäruuti]

On. Bensa ja dieselauto tuottavat lämpöä matkustamoon pakkasella ja Suomessa sitä tarvitaan yli puolet vuodesta.

Ei. Akusta saman lämmön saa paljon paremmalla hyötysuhteella. Polttomoottorin tuottamasta lämmöstä suurin osa menee harakoille. 2 kW lämmitin lämmittää jo melko mukavasti ja kun sähköauton akku voi hyvinkin olla 80 kWh, niin läämityksen vaikutus ajkilometreihin on aika pieni.

[Märkäruuti]

Ethän sinäkään pääsisi sähköautollasi ajelemaan asfalttiteitä jos ei öljyä olisi porattu ja jalostettu.

Asfaltissa on se hyvä puoli, että hiili on siinä ja pysyy. Enkä usko, että asfaltille olisi mahdotonta kehittää korvaavaa tuotetta.
Mielestäni raakaöljyö voi käyttää eri tuotteiden valmistukseen, mutta ei polttaa niiden tuotteiden mukana.
Ilmastonmuutos on todellinen ongelma, vaikka denialistit sen pyrkivät kiistämään.

Ps. Joko huomasit, ettei postaamani käyrä ollut Mannin jääkiekkomaila? Et ainakaan myöntänyt mokaasi.

[Tonttu]

Mielestäni raakaöljyö voi käyttää eri tuotteiden valmistukseen, mutta ei polttaa niiden tuotteiden mukana.
Ilmastonmuutos on todellinen ongelma, vaikka denialistit sen pyrkivät kiistämään.

No pitäisikö se "sivutuotteena" tullut bensiini ja dieselöljy haudata maahan?

[Susa]

Juuri siksi ettei ole helppo nakki, tiedemiehet työskentelevät kuumeisesti.
Vedyn idea on "saasteeton polttoaine".
Siksi siinä on järkeä.

Ei ihan:
"Vety on ns. epäsuora kasvihuonekaasu. Vety reagoi erittäin herkästi ilmakehässä esiintyvien hydroksyyli-radikaalien (OH) kanssa. Hydroksyyliradikaalien väheneminen ilmakehässä vaikuttaa esimerkiksi metaanin pysyvyyteen. Toinen seuraus vedyn reagoinnista hydroksyyliradikaalien kanssa on se, että reaktiotuotteena syntyvä protoni (H) reagoi ilmakehän hapen kanssa muodostaen peroksidiradikaalin (HO2), joka johtaa typpioksidien (NOx) määrän kasvuun ilmakehässä. Vedyn karkaaminen ilmaan siis nostaa ilmakehän metaani- ja typen oksidipitoisuutta ja sitä kautta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen."

Niin jos vetyä karkaa ilmaan.
Vetykäyttöisestä polttokennosta tai polttomoottorista tulee päästöinä divetyoksidia.
Sen haitat ovat korroosion lisääntyminen, mahdolliset sähköviat ja suurina määrinä tukahduttava.
Koska tapana on halkoa hiuksia, niin myönnettäköön että polttomoottorista tulee kyllä moottoriöljyn takia saasteitakin.

Jos vedyn käyttö lisääntyy niin kyllä sitä tulee karkaamaan myös ilmaan suurempia määriä. Lisäksi voi vetyauton tankkaaminenkin olla jännää puuhaa kun ei tiedä koska posahtaa

Onko niitä montakin posahtanut?
En muista koskaan kuulleeni.

[Tauko]

Ethän sinäkään pääsisi sähköautollasi ajelemaan asfalttiteitä jos ei öljyä olisi porattu ja jalostettu.

Asfaltissa on se hyvä puoli, että hiili on siinä ja pysyy. Enkä usko, että asfaltille olisi mahdotonta kehittää korvaavaa tuotetta.

Saksassa ensimmäiset autobahnit rakennettiin betonilaatoista ja eteläisessä Saksassa materiaali on vieläkin käytössä.
Ei se kyllä yhtä miellyttävä päällyste ole kuin asfaltti.

Mielestäni raakaöljyö voi käyttää eri tuotteiden valmistukseen, mutta ei polttaa niiden tuotteiden mukana.
Ilmastonmuutos on todellinen ongelma, vaikka denialistit sen pyrkivät kiistämään.

Ps. Joko huomasit, ettei postaamani käyrä ollut Mannin jääkiekkomaila? Et ainakaan myöntänyt mokaasi.

[AimoJortikka]

Saksassa ensimmäiset autobahnit rakennettiin betonilaatoista ja eteläisessä Saksassa materiaali on vieläkin käytössä.Ei se kyllä yhtä miellyttävä päällyste ole kuin asfaltti.

Ei ole ei. Kokemuksia Saksasta ja Suomesta. Onko niistä koeteistä mikään enää käytössä vai onko kaikki asfaltoitu? En ole pitkään aikaan ko pätkillä liikkunut.

[Tonttu]

Onko niitä montakin posahtanut?

Eihän niitä autoja ole suomessa kuin muutama. Saksassa kuulemma pari tuhatta. Eikä tule yleistymään koska jos samat kilometrit haluaa ajaa vedyllä ja akulla, tarvitaan vedyllä suunnilleen kolme kertaa enemmän tuulivoimaloita tuottamaan sähköä.

[Näinon0070]

Onko esimerkiksi mitään järkeä tehdä polttokennoon perustuvaa vetyautoa. Ensin tehdään sähköllä vetyä, joka siirretään kalliilla järjestelmällä sinne auton säiliöön ja sitten se vety muutetaan taas uudelleen sähköksi käytettäväksi auton sähkömoottorissa. Hölmöläisten hommaa.

Onko järkeä ajaa bensa- tai diesel autolla? Ensin pitää sijoittaa rahaa öljylähteiden etsimiseen. Sitten se öljy pitää porata esiin usein varsin hankalissa olosuhteissa. Öljy pitää kuljettaa putkissa tai tankkareissa jalostettavaksi. Vuodot putkissa ja onnettomuudet merellä ovat saastuttaneet valtavasti. Sen jälkeen öljy pitää jalostaa kalliissa jalostamoissa ja siirtää jalostustuote jakeluasemille. Kun se poltetaan moottorissa, ilmaan pääsee ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ja ilmaa saastuttavia epäpuhtauksia. Lisäksi ne valtavat voitot, mitä bisneksessä pyörii menevät lähes kaikki ulkomaille.
Hölmöläisten hommaa...varsinkin kun on kyse rajallisista luonnonvaroista ja ilmastovaikutuksesta...todella hölmöä.

Onhan siinä järkeä. Ethän sinäkään pääsisi sähköautollasi ajelemaan asfalttiteitä jos ei öljyä olisi porattu ja jalostettu.
"Tislatessa raakaöljystä eroaa muun muassa bensiiniä, etaani- ja butaanikaasua, petrolia, dieselöljyä, raskasta polttoöljyä ja bitumia. Kevyempiä jalosteita, kuten bensiiniä ei voida toistaiseksi muuttaa raskaammiksi, kuten lentopetroliksi. Siksi pelkän bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä öljyn kulutusta, vaan samaan aikaan kun luovutaan bensiinistä, pitäisi etsiä vaihtoehtoja myös polttoöljyn käytölle, öljypohjaisille muoveille, teiden asfaltoinnille ja lentämiselle. Esimerkiksi lentopetrolia saa raakaöljystä maksimissaan 10 prosenttia."

Ja aika moni muu tuote olisi jäänyt valmistamatta: "Hiilivedyt ovat orgaanisen kemian perusraaka-aineita. Hiilivetyjä ovat muun muassa eteeni, propeeni, bentseeni ja hydroksibentseeni fenoli. Hiilivedyistä voidaan edelleen valmistaa lukemattomia uusia yhdisteitä. Niitä käytetään muun muassa reaktioiden lähtöaineina, liuottimina sekä esimerkiksi muovien, maalien ja lääkkeiden raaka-aineina. Orgaanisia hiiliyhdisteitä tunnetaan yli 10 miljoonaa. Niiden valmistuksessa ovat yli 90-prosenttisesti lähtöaineina öljy, maakaasu ja kivihiili."

Mistäköhän ne Norjassa tulevaisuudessa tiet tekevät

https://www.hs.fi/talous/art-2000010670088.html