Re: Jeesuksen jumaluus
Lähetetty: 18 Huhti 2025, 21:56
Jaa, olisikohan sittenkään noin. Olen aika varma, että olet tässäkin asiassa väärässä, ja tunnustavat kristitytkin ovat eri mieltä kanssasi.
Tuo on mormonismin näkemys asiasta. Ei kuulu kristinuskon perussanomiin. Liittyneekö kristinuskoon ollenkaan.
Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
Tämä on sellainen asia, jota rivikristityt eivät useinkaan ole ajatelleet loppuun asti, koska kouluopetus jotenkin esittelee ankaran Vanhan Testamentin Isän, ja lempeän Uuden Testamentin Pojan, mutta kaikki asiaan perehtyneet teologit tunnustavat, että tämä on se Uuden Testamentin käsitys yksiselitteisesti, ja alkuseurakunnan opetus. Esim. Joh. ev. alussa Jeesus on Luoja. Ja se on muissakin kohdissa hyvin selkeästi. Myös ylipapille Jeesus vastaa: "Minä olen.." Jolloin ylipappi repäisee vaatteensa.
Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta. Kysymällä Jumalalta mitä tehdä, miten suhtautua. Kaikille tulee vaikeuksia ja ongelmia. Sairautta ja vanhuus monelle ja kuolema kaikille. Kysymys on siitä, miten niihin suhtautuu.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
Siis onko sitä pelättävää vai ei? Tuosta nimittäin ei saa selvää vastausta.OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:49Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
...
Uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen, että joutuu hylätyksi, ettei pelastukaan.
Kuten aina sinun kanssa, vastaus oli jo siinä edellä. Mikä se oli?ID10T kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:34Siis onko sitä pelättävää vai ei? Tuosta nimittäin ei saa selvää vastausta.OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:49Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
...
Uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen, että joutuu hylätyksi, ettei pelastukaan.
Ensin sanot, ettei ole mitään pelättävää, ja kohta perään, että uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen. Kumpi siis pitää paikkansa?OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:41Kuten aina sinun kanssa, vastaus oli jo siinä edellä. Mikä se oli?ID10T kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:34Siis onko sitä pelättävää vai ei? Tuosta nimittäin ei saa selvää vastausta.OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:49Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
...
Uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen, että joutuu hylätyksi, ettei pelastukaan.
Ratkaisu on siinä sanottu: Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon.ID10T kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 10:27Ensin sanot, ettei ole mitään pelättävää, ja kohta perään, että uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen. Kumpi siis pitää paikkansa?OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:41Kuten aina sinun kanssa, vastaus oli jo siinä edellä. Mikä se oli?ID10T kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:34Siis onko sitä pelättävää vai ei? Tuosta nimittäin ei saa selvää vastausta.OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:49Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
...
Uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen, että joutuu hylätyksi, ettei pelastukaan.
Tarkoititko Mika Waltaria?OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 13:31Ratkaisu on siinä sanottu: Täydellinen rakkaus karkoittaa kaiken pelon.ID10T kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 10:27Ensin sanot, ettei ole mitään pelättävää, ja kohta perään, että uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen. Kumpi siis pitää paikkansa?OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:41Kuten aina sinun kanssa, vastaus oli jo siinä edellä. Mikä se oli?ID10T kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 09:34Siis onko sitä pelättävää vai ei? Tuosta nimittäin ei saa selvää vastausta.OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:49Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
...
Uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen, että joutuu hylätyksi, ettei pelastukaan.
Pitää siis vaan rakastaa Jumalaa yli kaiken, ja lähimmäistä kuten itseään ja kaikki mitä siihen liittyy, niin kaikki pelko katoaa, myös uskovaisen kadotukseen joutumisen pelko.
Mikä Waltarikin sanoo, että älkää pelätkö. Rakkauden vaan säilytätte sydämessänne.
Kyllähän sitä kaikenlaisia vakuutteluja riittää, mutta ei tartte olla niin herkkäuskoinen, että tuollaisen sanoman ottais täydestä. Ihmiselle kuitenkin on annettu järki ja päättelytaito ja siitä on hyötyä. Kadotukseen joutuminen... ei sellaista ole, luulottelua vailla faktaa!OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:49Täydellinen rakkaus poistaa tuon pelon. Sanotaan Kirjoituksissa. Ei ole enää mitään pelättävää, jos lapsen lailla uskoo kuollessaan menevänsä rakastavan Isänsä luo, ja tässä elämässä kaikissa vaikeuksissa saa avun rukoilemalla ja/tai seurakunnalta. Kysymällä Jumalalta mitä tehdä, miten suhtautua. Kaikille tulee vaikeuksia ja ongelmia. Sairautta ja vanhuus monelle ja kuolema kaikille. Kysymys on siitä, miten niihin suhtautuu.marjatta1 kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 07:06Entäpä, jos Jumalakin on vain ihmisen keksimä olento johon jotkut haluavat turvautua?
"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."
Bertrand Russell 3.6.192
Uskovaisen pelko on kadotukseen joutuminen, että joutuu hylätyksi, ettei pelastukaan. Sitä on syytäkin pelätä, että pysyy kaidalla polulla, noudattaa evankeliumia parhaansa mukaan, ja aina tekee parannuksen langettuaan tai huomattuaan tehneensä jotain väärin.
Näin asia minusta on kristinuskon mukaan. Saa olla eri mieltä tietysti. Vapaa maa.
En usko sinua. Olen aika varma, että kaikki teologit eivät ajattele noin kuin sinä. Sanotaanhan jo uskontunnustuksessa:OlliS kirjoitti: ↑19 Huhti 2025, 08:35Tämä on sellainen asia, jota rivikristityt eivät useinkaan ole ajatelleet loppuun asti, koska kouluopetus jotenkin esittelee ankaran Vanhan Testamentin Isän, ja lempeän Uuden Testamentin Pojan, mutta kaikki asiaan perehtyneet teologit tunnustavat, että tämä on se Uuden Testamentin käsitys yksiselitteisesti, ja alkuseurakunnan opetus. Esim. Joh. ev. alussa Jeesus on Luoja. Ja se on muissakin kohdissa hyvin selkeästi. Myös ylipapille Jeesus vastaa: "Minä olen.." Jolloin ylipappi repäisee vaatteensa.
Alkuseurakunnan tunnuslause oli: Jeesus on Herra!
Vain Jehovan todistajat ovat unitaareja, Isä-Jumala yksin on Jumala, Jeesus oli vain ihminen. Samoin tietysti juutalaiset ja Islam. Ja ateistit, koska Jumalaa ei ole.