Tervapaperi kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 17:30
Tajusin hiljattain että kappaleen inertia ja paino ovat pohjimmiltaan sama asia. Kappaleen lepotilainen sijainti etenee ajassa kohti maapalloa aika-avaruuden kaareutumisen vuoksi. Kappale periaatteessa pysyy paikallaan, mutta tuo paikka avaruudessa siirtyy kohti maapalloa ja kappale sen mukana. Tällöin jos tuota yritetään estää, joudutaan kappaletta työntämään aktiivisesti pois päin maapallosta. Tilanne on käytännössä sama, kuin sitä kappaletta kiihdytettäisiin tasaisesti tietyllä voimalla, ja tarvittavaa voimaa määrittää.. inertia. Paino on siis vain toinen ilmaus inertialle. Mindblow!
Paino ja paine ovat tavallisen tukivoiman nimityksiä.
Käytännöllinen toinen ilmaus inertialle on itse asiassa paikallinen sidoksellinen energiatiheys tai tuttavallisemmin massa.
Tervapaperi kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 17:30
Tajusin hiljattain että kappaleen inertia ja paino ovat pohjimmiltaan sama asia. Kappaleen lepotilainen sijainti etenee ajassa kohti maapalloa aika-avaruuden kaareutumisen vuoksi. Kappale periaatteessa pysyy paikallaan, mutta tuo paikka avaruudessa siirtyy kohti maapalloa ja kappale sen mukana. Tällöin jos tuota yritetään estää, joudutaan kappaletta työntämään aktiivisesti pois päin maapallosta. Tilanne on käytännössä sama, kuin sitä kappaletta kiihdytettäisiin tasaisesti tietyllä voimalla, ja tarvittavaa voimaa määrittää.. inertia. Paino on siis vain toinen ilmaus inertialle. Mindblow!
Niinpä, siitä se aukeaa, hitauspaino ja paino on täysin samaa, vain eritavalla tuotettu.
Goswell kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 14:06
Missä minimissä, tasapainossa se on. Laittapas vety ja antivety yhteen, on kuule minimissä naurussa pitelemistä,
Vetyatomi on systeeminä energiaminimissä ja pysyy siinä maailman tappiin, jos sitä ei viritetä ulkoisella energialla. Jos paikalle tuodaan antimateriaa tai vaikka tavallisia atomeja, niin energiatilat muuttuvat eikä se ole enää vetyatomi ja hakeutuu uudenlaiseen energiaminimiin uudessa systeemissä, joka voi olla vaikkapa vetymolekyyli (jos lähentelijä oli toinen vetyatomi) tai suurienergisiä fotoneja ja hiukkasia (jos paikalle saapuu antimateriaa).
Goswell kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 14:06
Missä minimissä, tasapainossa se on. Laittapas vety ja antivety yhteen, on kuule minimissä naurussa pitelemistä,
Vetyatomi on systeeminä energiaminimissä ja pysyy siinä maailman tappiin, jos sitä ei viritetä ulkoisella energialla. Jos paikalle tuodaan antimateriaa tai vaikka tavallisia atomeja, niin energiatilat muuttuvat eikä se ole enää vetyatomi ja hakeutuu uudenlaiseen energiaminimiin uudessa systeemissä, joka voi olla vaikkapa vetymolekyyli (jos lähentelijä oli toinen vetyatomi) tai suurienergisiä fotoneja ja hiukkasia (jos paikalle saapuu antimateriaa).
Totta, huvittaa vain tuo energiaminimi, varsinainen minimi, tasapainotila kuvaa paremmin asiaa.
Goswell kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 19:51
Totta, huvittaa vain tuo energiaminimi, varsinainen minimi, tasapainotila kuvaa paremmin asiaa.
No se varmaan johtuu siitä, että sinulla on joku kummallinen väärinkäsitys siitä mitä energia on. Fysiikassa se on selvä asia (ainakin vetyatomitasolla). Protonin ja elektronin muodostamalla systeemillä on tietyt mahdolliset energiatilat, joihin liittyy tietty kokonaisenergia, ja tietyllä tilalla energia on pienempi kuin millään muulla. Se on vetyatomin perustila.
Tasapainosta puhutaan silloin, jos systeemissä on keskenään kilpailevia prosesseja, jotka vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin, ja ne ovat yhtä vahvoja jolloin nettomuutosta ei tapahdu.
Goswell kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 14:06
Missä minimissä, tasapainossa se on. Laittapas vety ja antivety yhteen, on kuule minimissä naurussa pitelemistä,
Vetyatomi on systeeminä energiaminimissä ja pysyy siinä maailman tappiin, jos sitä ei viritetä ulkoisella energialla. Jos paikalle tuodaan antimateriaa tai vaikka tavallisia atomeja, niin energiatilat muuttuvat eikä se ole enää vetyatomi ja hakeutuu uudenlaiseen energiaminimiin uudessa systeemissä, joka voi olla vaikkapa vetymolekyyli (jos lähentelijä oli toinen vetyatomi) tai suurienergisiä fotoneja ja hiukkasia (jos paikalle saapuu antimateriaa).
Totta, huvittaa vain tuo energiaminimi, varsinainen minimi, tasapainotila kuvaa paremmin asiaa.
Olisi siinä nauru raikunut jos G. olisi opiskellut fysiikkaa.
Goswell kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 14:06
Missä minimissä, tasapainossa se on. Laittapas vety ja antivety yhteen, on kuule minimissä naurussa pitelemistä,
Vetyatomi on systeeminä energiaminimissä ja pysyy siinä maailman tappiin, jos sitä ei viritetä ulkoisella energialla. Jos paikalle tuodaan antimateriaa tai vaikka tavallisia atomeja, niin energiatilat muuttuvat eikä se ole enää vetyatomi ja hakeutuu uudenlaiseen energiaminimiin uudessa systeemissä, joka voi olla vaikkapa vetymolekyyli (jos lähentelijä oli toinen vetyatomi) tai suurienergisiä fotoneja ja hiukkasia (jos paikalle saapuu antimateriaa).
Totta, huvittaa vain tuo energiaminimi, varsinainen minimi, tasapainotila kuvaa paremmin asiaa.
Olisi siinä nauru raikunut jos G. olisi opiskellut fysiikkaa.
Goswell kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 20:00
No tämä jääräpää ei suostu uskomaan tilannetta jossa eri varaukset kiertelevät toisiaan ilman vuorovaikutusta joka pitää ne erillään.
Klassinen idea toisiaan kiertävistä varauksista ei ole pätevä tilanteen kuvaus kvanttimaailmassa. Elektronit ovat elektrokentän viritystiloja, jotka delokalisoituvat ytimen ympärille.
Wisti kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 20:21
Mites Goswell taivaankappaleet? Ne kiertelevättoisiaan. Mikä voima pitää erillään?
Onkos niillä varaus. Ratanopeus pitää ne erillään, pysäytä ratanopeus, sumppu on valmis. Gravitaatio pitää ne yhdessä ja ratanopeus erillään tasapaino.
Goswell kirjoitti: ↑21 Maalis 2024, 20:00
No tämä jääräpää ei suostu uskomaan tilannetta jossa eri varaukset kiertelevät toisiaan ilman vuorovaikutusta joka pitää ne erillään.
Klassinen idea toisiaan kiertävistä varauksista ei ole pätevä tilanteen kuvaus kvanttimaailmassa. Elektronit ovat elektrokentän viritystiloja, jotka delokalisoituvat ytimen ympärille.
Et sinä tuolla muuta asiaa mihinkään, kenttien viritystila kuvaa kiertävää elektronia, sillä on varaus, mikä muuttuu, ei mikään klassiseen nähden.
Ostetaan 20m lavuaarin tulpan ketjua, laitetaan ämpäriin ja nostetaan korkealla, tempaistaan ketjun toisesta päästä joka on ylinnä ämpärissä ja lasketaan se putoamaan alas, tapahtuu ihme, ketjun kaari nousee korkealle ämpärinreunan ylle josta putoaa alas. Mikä voima nostaa ketjun jos ei hitausvoima?
Tilanne on sama jos ajetaan autolla tiukkaan kaarteeseen, irtonaiset tavarat lentää ulkokurvin puolelle, eli ketjun suunnanmuutos aiheuttaa ulkokurvin suuntaan voiman joka nostaa ketjun leijumaan kaarteessa.
Ostetaan 20m lavuaarin tulpan ketjua, laitetaan ämpäriin ja nostetaan korkealla, tempaistaan ketjun toisesta päästä joka on ylinnä ämpärissä ja lasketaan se putoamaan alas, tapahtuu ihme, ketjun kaari nousee korkealle ämpärinreunan ylle josta putoaa alas. Mikä voima nostaa ketjun jos ei hitausvoima?
Tilanne on sama jos ajetaan autolla tiukkaan kaarteeseen, irtonaiset tavarat lentää ulkokurvin puolelle, eli ketjun suunnanmuutos aiheuttaa ulkokurvin suuntaan voiman joka nostaa ketjun leijumaan kaarteessa.
Kun et malta pitää kesälomaa, niin tutustupa Newtonin I lakiin.
Ennen muinoin se kuului: "Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liiketilaa, mikäli mikään voima ei siihen vaikuta".
Autossa irtonaiset tavarat pyrkivät jatkamaan sitä liiketilaa, mikä niillä on ollut. Vaikka ilmiön syy on tavaroiden inertia eli hitsaus, niihin ei vaikuta mikään voima.
Sama laki se ketjussakin käsittääkseni on kyseessä. Kun ketjun lenkki kiskaistaan ylös, se pyrkii jatkamaan sitä liikesuuntaa, joka sillä oli se irtautuessa alustalta - eli se ei suostu muuttamaan ylöspäin suuntautuvaa liikettä sovinnolla vaakasuuntaisiksi, ja siksi ketju irtautuu ämpärin reunasta. Mitään näennäistä hitausvoimaa ei siinäkään esiinny.
Ostetaan 20m lavuaarin tulpan ketjua, laitetaan ämpäriin ja nostetaan korkealla, tempaistaan ketjun toisesta päästä joka on ylinnä ämpärissä ja lasketaan se putoamaan alas, tapahtuu ihme, ketjun kaari nousee korkealle ämpärinreunan ylle josta putoaa alas. Mikä voima nostaa ketjun jos ei hitausvoima?
Tilanne on sama jos ajetaan autolla tiukkaan kaarteeseen, irtonaiset tavarat lentää ulkokurvin puolelle, eli ketjun suunnanmuutos aiheuttaa ulkokurvin suuntaan voiman joka nostaa ketjun leijumaan kaarteessa.
Kun et malta pitää kesälomaa, niin tutustupa Newtonin I lakiin.
Ennen muinoin se kuului: "Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liiketilaa, mikäli mikään voima ei siihen vaikuta".
Autossa irtonaiset tavarat pyrkivät jatkamaan sitä liiketilaa, mikä niillä on ollut. Vaikka ilmiön syy on tavaroiden inertia eli hitsaus, niihin ei vaikuta mikään voima.
Sama laki se ketjussakin käsittääkseni on kyseessä. Kun ketjun lenkki kiskaistaan ylös, se pyrkii jatkamaan sitä liikesuuntaa, joka sillä oli se irtautuessa alustalta - eli se ei suostu muuttamaan ylöspäin suuntautuvaa liikettä sovinnolla vaakasuuntaisiksi, ja siksi ketju irtautuu ämpärin reunasta. Mitään näennäistä hitausvoimaa ei siinäkään esiinny.
Kato, Kontrakin on vielä palstalla, hienoa.
Niin, autossa kojelaudan kappaleisiin vaikuttaa kitka, joku voima voittaa sen ja ne siirtyy ulkokaarteen puolelle. Tuossa ketjussa ei kitkaa ei kuitenkaan ole koska kaari on ilmassa ja tuo voima kykenee nostamaan ketjun molempien päiden massan irti ämpärin reunasta komeasti. Putoava pää on kaaren suhteen painavampi ja siksi ketju kiihtyy sitä suurempaan nopeuteen mitä pidemmäksi putoava pää kasvaa, tiettyyn rajaan asti toki. Mutta molammat ketjun kaaren kahta puolta vetää kaarta alas, silti se nousee ylös, irti ämpärin reunasta.
Tuossa on aivan selvästi kyse siitä hitaasta massasta, tarvitaan voimaa suunnan muutokseen ja koska sitä ei tuossa ulkopuolisena ole vaan ketjun paino on ainut suuntaa muuttava voima, ketjun massan hitaus kaarteessa ilmenee ketjun kohoamisena irti ämpärin reunasta.
Massan ominaisuuksiin kuuluu tuo voiman tarve liiketilan muutoksissa, massa ei ole köntti joka omaa ominaisuuksia vaan sitä kvanttipöhinää, ne ominaisuudet syntyy sieltä.
Niin se lomat, kylvöt sain eilen päätökseen, kylvökone putsattu ja varastossa, nyt on lomaa. Paikat kipeänä traktorilla kurvaamisesta ja pomppimisesta koneesta koneeseen.
Aamusella siirsin hevoskastanjan taimia isompiin astioihin, jos vaikka ensi vuonna tai syksyllä tökkäisi kasvupaikalleen ja kastelin samalla muita puuntaimia poteissaan.
