Ei ole, liike-energia ei ole aika-avaruuden tensori. Liike-energia on fysiikan käsite, joka liittyy kappaleen liikkeeseen ja nopeuteen.
MaaKuun sidos?
Re: MaaKuun sidos?
Jos kiven vaikutus maahan on käytännössä nolla, maan vaikutus kiveen on yhtäsuuri - käytännössä nolla.Goswell kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 16:59Jaa, tiedäppä tuota, mukavaahan näitä on pohdiskella vaikka tulos ei aina hyvä olisikaan. Homma nyt vain niin että jos kuun radalla olisi jossakin pikku kivi, se etenee samalla nopeudella kuin kuu ja pitää korkeutensa kuin kuu. Kaksi täysin eri kokoista massaa kiihtyy samalla lailla kohti maata, pikku kiven vaikutus maahan on käytännössä nolla.Kontra kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 16:17Ihmisillä on mitä ihmeellisempiä riippuvuuksia. Sinulla on hyvin erikoinen riippuvuus: halu saattaa itsesi naurunalaiseksi.Goswell kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 15:56Tuo kaavassasi oleva m on merkityksetön koska massa on merkityksetön vapaana putoavalle kappaleelle. Se tulee merkittäväksi vasta silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys estetään.Kontra kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 15:46
Taas kerran osoitat, millainen mestari olet sekottamaan pääsi yksinkertaisella ilmiöllä käsittämättömäksi hölynpölyksi.
Vain gossufysiikka tuntee ilmiöt gravitaation voima, ja gravitaation symmetrinen voima?
Minähän sanoin, että gravitatiot ovat yhtä suuret vain lähellä Kuuta olevassa pisteessä, johtuen suuresta massarrosta.
Gravitaatio ei ole voima, mutta se aiheuttaa sen vaikutuspiirissä olevaan massaan voiman mg.
Maan gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren vetävän voiman Kuuhun, kuin Kuun gravitaatio auheuttaa Maahan. Jos noin ei olisi, Kuu ja Maa eivät kiertäisi radoillaan Maan ja Kuun yhteistä painopistettä. Kuu kiertää samalla Maan ympäri pienemmän massansa vuoksi.
Re: MaaKuun sidos?
Niin, mutta se kivi kuitenkin kiihtyy kaiken aikaa kohti maata aivan samoin kuin kuu. Eli kuten sanoin, massa on merkityksetön gravitaatiolle, siellä missä se vaikuttaa toiseen entiteettiin, hidasta massaa ei ole, tai ei synny, miten se nyt pitää ilmaista.Kontra kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 21:39Jos kiven vaikutus maahan on käytännössä nolla, maan vaikutus kiveen on yhtäsuuri - käytännössä nolla.Goswell kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 16:59Jaa, tiedäppä tuota, mukavaahan näitä on pohdiskella vaikka tulos ei aina hyvä olisikaan. Homma nyt vain niin että jos kuun radalla olisi jossakin pikku kivi, se etenee samalla nopeudella kuin kuu ja pitää korkeutensa kuin kuu. Kaksi täysin eri kokoista massaa kiihtyy samalla lailla kohti maata, pikku kiven vaikutus maahan on käytännössä nolla.
Ei tähän minusta ole kuin yksi ratkaisu, maan voimakkaampi gravikenttä kiihdyttää kiveä siinä kuin kuutakin samalla lailla, mutta kiven olematon gravikenttä ei kiihdytä maata.
Minun mielestä noin.
Re: MaaKuun sidos?
Katso se Newtonin gravitaatiokaava. Ja sitten mielellään vielä mitä on gravitaatiopotentiaali.
Re: MaaKuun sidos?
F1:n on selvästikin oltava erisuuri kuin F2:n esim tuossa maa/kuu systeemissä, koska muuten kiihtyvyydet olisi samat ja se nyt vaan ei käy monestakin syystä johtuen, tuo kaava pätee vain kun poistetaan gravitaatio ja säkitetään kohteet, jolloin ei enään voi puhua gravitaatiosta, tuolloin voimat on symmetriset eli F1=F2 koska maan suuri massa kokee pienen kiihtyvyyden ja kuun pieni massa kokee suuren kiihtyvyyden, F=ma.
Massa on merkityksetön gravitaatiolle, se että tuo laittamasi kaava silti tavallaan toimii johtuu siitä maan suurempi gravitaatio kiihdyttää kuuta voimakkaasti ja se vastaa tuota säkitystilannetta täysin hitaanmassan (potentiaalienergia jota tuossa ei edes ole) kautta laskien, hitaanmassan kautta jota gravitaatio ei edes tuota vaikutettavaan kappaleeseen ja vaikutettava massakin on merkityksetön.
Potentiaalienergia taas on vain kiihtyvyyden luoma hitaanmassan ilmentymä, mitä korkeammalta kappaleen pudotat tai kiihdytät sen ulkoisella voimalla erilaisiin kohtaamisnopeuksiin, saat sitä suuremman hitaanmassan ilmentymän mitä suurempi on törmäysnopeus eli mitä suurempi kiihtyvyys koetaan, pätee myös siihen moukarin pyörittämiseen narun päässä, silloin ei tosin törmätä vaan vedetään, F=ma.
Nyt alkaa mennä yläpään koppa vielä pahemmin solmuun, menen nukkumaan.
Minun mielestä noin.
Re: MaaKuun sidos?
Mutta voittiko Newton koskaan Nobelia? Ei niin, mutta Gossupa voittaa. Kuten Ollikin.
Mene mene tekel upharsin.
Re: MaaKuun sidos?
Sinun ongelmasi on siinä, että yrität ratkaista omilla aivoillasi fysiikan kysymyksiä, jotka sinua paljon älykkäämmät aivot ovat ratkaisseet jo satoja vuosia sitten.Goswell kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 23:52F1:n on selvästikin oltava erisuuri kuin F2:n esim tuossa maa/kuu systeemissä, koska muuten kiihtyvyydet olisi samat ja se nyt vaan ei käy monestakin syystä johtuen, tuo kaava pätee vain kun poistetaan gravitaatio ja säkitetään kohteet, jolloin ei enään voi puhua gravitaatiosta, tuolloin voimat on symmetriset eli F1=F2 koska maan suuri massa kokee pienen kiihtyvyyden ja kuun pieni massa kokee suuren kiihtyvyyden, F=ma.
Massa on merkityksetön gravitaatiolle, se että tuo laittamasi kaava silti tavallaan toimii johtuu siitä maan suurempi gravitaatio kiihdyttää kuuta voimakkaasti ja se vastaa tuota säkitystilannetta täysin hitaanmassan (potentiaalienergia jota tuossa ei edes ole) kautta laskien, hitaanmassan kautta jota gravitaatio ei edes tuota vaikutettavaan kappaleeseen ja vaikutettava massakin on merkityksetön.
Potentiaalienergia taas on vain kiihtyvyyden luoma hitaanmassan ilmentymä, mitä korkeammalta kappaleen pudotat tai kiihdytät sen ulkoisella voimalla erilaisiin kohtaamisnopeuksiin, saat sitä suuremman hitaanmassan ilmentymän mitä suurempi on törmäysnopeus eli mitä suurempi kiihtyvyys koetaan, pätee myös siihen moukarin pyörittämiseen narun päässä, silloin ei tosin törmätä vaan vedetään, F=ma.
Nyt alkaa mennä yläpään koppa vielä pahemmin solmuun, menen nukkumaan.
Tuossa kiihtyvyysvertailussasi ei ole mitään järkeä. Liikemäärien vertailussa sen sijaan voisi olla jotain tolkkua. Ja olettaisinkin Kuun ja Maan liikemäärät toistensa vaikutuksesta samoiksi.
-
Heikki Rinnemaa
- Reactions:
- Viestit: 83
- Liittynyt: 24 Touko 2023, 23:01
Re: MaaKuun sidos?
Newtonin kaavalla kyllä laskee vetovoimia jne. Se ei anna vastausta kysymykseen, mitä vetovoima on.
Ei kaksi rautakuulaa avaruudessa vedä toisiaan puoleensa. Kuten ei pöydän pinnallakaan tai vedessä. Niissä ei siis ole mitään rautakuulahiukkasten välistä vetovoimaa eikä työntövoimaa.
Kuvan mukaiset kuulat voi vetää toisiaan vain silloin jos niitä työntää jokin toisiaan kohtaan.
Moukarinheittäjä kuvastaa mielestäni tätä kokonaisuutta hyvin. Jos maapallo on se moukarinheittäjä ja kuu moukarin kuula ja vaijeri sidos. Mikäli moukarinheittäjä löysää vaijerin kahvasta, kuula lentää poispäin, sidos katkeaa. Koska kuu ei lennä pois, sidos maan ja kuun välillä on olemassa.
No, moukarinheittäjän täytyy ottaa pyörimisnopeus itselleen ja kuulalle jostakin? Mistä. Alustasta. Ilman alustaa jalat voi tsepata vaikka kuinka kauan eikä tapahdu mitään. Maapallon jalat ottaa pyörimisnopeuden jostakin, mistä?
Tuli mieleen että moukarinheittäjän kuulan voimien laskeminen koko liikeprosessin aikan, alustasta paikallaan ja pyöriminen ja lentäminen ja sitten pysähtyminen ruohikolle kertoo hyvin se miten kuulan (joka on koko matkan samanlainen) sen liikevoima, eli törmäysvoima, muuttuu.
Kuulan vauhtihan lähtee hidastumaan heti kun se irtoaa kädestä.
Pyörimisen aikana kun vaijerisidos on olemassa, pyörittämisen ylläpitoon tarvitaan koko ajan voimaa.
Se mikä kuun vaijerissa on mielenkiintoista,,no monen muun asian lisäksi;
- mikä aiheuttaa vaijerin venymisen ja supistumisen n.27vrk rytmissä.
- mikä pitää tämän vaijerisidoksen vaijerina eli miten se aineellisesti toimii
- mistä ja miten maapallon jalat ottaa se pyörittämisvoiman jotta jaksaa pyörittää itseään ja kuuta ja sitä vaijeria
Onneksi en osaa pyöritellä matemaattisia kaavoja,,niin voin asiaa pohtia ilman numeroiden painolastia.
Re: MaaKuun sidos?
Tämä on hienoa tällä palstalla, että fysiikan viimeisimmät löydöt voi lukea täältä ensimmäisenä.Heikki Rinnemaa kirjoitti: ↑12 Elo 2023, 07:41
Newtonin kaavalla kyllä laskee vetovoimia jne. Se ei anna vastausta kysymykseen, mitä vetovoima on.
Ei kaksi rautakuulaa avaruudessa vedä toisiaan puoleensa. Kuten ei pöydän pinnallakaan tai vedessä. Niissä ei siis ole mitään rautakuulahiukkasten välistä vetovoimaa eikä työntövoimaa.
Kuvan mukaiset kuulat voi vetää toisiaan vain silloin jos niitä työntää jokin toisiaan kohtaan.
Moukarinheittäjä kuvastaa mielestäni tätä kokonaisuutta hyvin. Jos maapallo on se moukarinheittäjä ja kuu moukarin kuula ja vaijeri sidos. Mikäli moukarinheittäjä löysää vaijerin kahvasta, kuula lentää poispäin, sidos katkeaa. Koska kuu ei lennä pois, sidos maan ja kuun välillä on olemassa.
No, moukarinheittäjän täytyy ottaa pyörimisnopeus itselleen ja kuulalle jostakin? Mistä. Alustasta. Ilman alustaa jalat voi tsepata vaikka kuinka kauan eikä tapahdu mitään. Maapallon jalat ottaa pyörimisnopeuden jostakin, mistä?
Tuli mieleen että moukarinheittäjän kuulan voimien laskeminen koko liikeprosessin aikan, alustasta paikallaan ja pyöriminen ja lentäminen ja sitten pysähtyminen ruohikolle kertoo hyvin se miten kuulan (joka on koko matkan samanlainen) sen liikevoima, eli törmäysvoima, muuttuu.
Kuulan vauhtihan lähtee hidastumaan heti kun se irtoaa kädestä.
Pyörimisen aikana kun vaijerisidos on olemassa, pyörittämisen ylläpitoon tarvitaan koko ajan voimaa.
Se mikä kuun vaijerissa on mielenkiintoista,,no monen muun asian lisäksi;
- mikä aiheuttaa vaijerin venymisen ja supistumisen n.27vrk rytmissä.
- mikä pitää tämän vaijerisidoksen vaijerina eli miten se aineellisesti toimii
- mistä ja miten maapallon jalat ottaa se pyörittämisvoiman jotta jaksaa pyörittää itseään ja kuuta ja sitä vaijeria
Onneksi en osaa pyöritellä matemaattisia kaavoja,,niin voin asiaa pohtia ilman numeroiden painolastia.![]()
Mene mene tekel upharsin.
Re: MaaKuun sidos?
Vähän otsikkoa liipaten, kun Tauko esitti tuon massojen välisen voiman yhtäklön, laskin aikoinaan voiman Maan ja Alfa Centaurin välillä.
F = G x m1 x m2 / r² , jossa G on yleinen gravitaatiovakio 6,67 x 10−11 Nm/kg²
Auringon massa m1 on 1,9891 × 1030 kg ja Alfa Centari A:n massa m2 on 1,1 x auringon massa.
Välimatka r = 300000 km/s x 3600 x 24 x 365 s x 4,36
= 3 x 105 x 3,6 x 103 x 2,4 x 10 x 3,65 x 102 x 4,36 km
= 412,5 x 1011 km = 4,125 x 1013 km = 4,125 x 1016 m
Gravitaatiovoima F = G x 1,9891 × 1030 kg x 1,1 x 1,9891 × 1030 kg / (4,125 x 1016 m)²
= 6,67 x 10−11 (Nm² / kg²) x 1,1 x 1,99² x 1060 kg² / (17,02 x 1032 m²)
= 6,67 x 1,1 x 1,99² x 1049 (Nm² / kg²) x kg² / (1,702 x 1033m²)
= (29,06 / 1,702) x 10^16 N = 17,07 x 10^16 N = 170700 x10^12 N = 170700 bilj. Newtonia
= 170700 x10^12 kgm/s^2 / 9,81 m/s^2 = 17400 x 10^12 kp = 17,4 biljoonaa tonnia.
Kun Alfa Centaurihan on kaksoistähti, joista suurempi A on massaltaan siis noin 1,1 x Aurigon massa ja pienempi B 0,907 x Auringon massa, yhteensä = 2,01 x Auringon massa.
Kokonaisgravitaatio on 2,01 x 17,4 x 10˄12 / 1,1 = 31,8 x 10˄12 = 31,8 biljoonaa tonnia
Lisäksi edellisten läheinen tähti Proxima Centauri, massaltaan 0,123 x Auringon massa, on etäisyydellä 4,22 valovuotta, joka sekin hiukan vielä lisää gravitaatiota.
Luulisi, että Aurinko ja Alfa Centauri lähenisivät toisiaan kiihtyvällä nopeudella, kun vetovoima niiden välillä on sentään melkoinen, mutta luultavasti muiden tähtien gravitaatio estää sen?
Se etenee nopeudella −22,3 km/s meidän suhteen.
.......
Etäisyys Alfa Centauriin
Melko konkreettisen kuvan etäisyyssuhteesta Alfa Centauriin saisi, kun vastaava matka 4,36 vv ajettaisiin autolla moottoritienopeudella 120 km/h. Aikaa kuluisi matkan taittamiseen noin 39 miljoonaa vuotta.
Valo kulkee vuodessa 300000 km/s x 3600 x 24 x 365 s
Auto kulkee vuodessa 120 km/h x 24 x 365 h
Auto kulkee 4,36 valovuodessa
300000 km/s x 3600 x 24 x 365 s x 4,36 / (120 km/h x 24 x 365 h)
= 300000 x 3600 x 4,36 / 120 = 39 240 000 v
Jos sama matka lennettäisiin matkustajakoneella 900 km/h, aikaa kuluisi noin 5,2 miljoonaa vuotta.
......
Jos epäilet laskujani, kannattaa tarkastaa.
F = G x m1 x m2 / r² , jossa G on yleinen gravitaatiovakio 6,67 x 10−11 Nm/kg²
Auringon massa m1 on 1,9891 × 1030 kg ja Alfa Centari A:n massa m2 on 1,1 x auringon massa.
Välimatka r = 300000 km/s x 3600 x 24 x 365 s x 4,36
= 3 x 105 x 3,6 x 103 x 2,4 x 10 x 3,65 x 102 x 4,36 km
= 412,5 x 1011 km = 4,125 x 1013 km = 4,125 x 1016 m
Gravitaatiovoima F = G x 1,9891 × 1030 kg x 1,1 x 1,9891 × 1030 kg / (4,125 x 1016 m)²
= 6,67 x 10−11 (Nm² / kg²) x 1,1 x 1,99² x 1060 kg² / (17,02 x 1032 m²)
= 6,67 x 1,1 x 1,99² x 1049 (Nm² / kg²) x kg² / (1,702 x 1033m²)
= (29,06 / 1,702) x 10^16 N = 17,07 x 10^16 N = 170700 x10^12 N = 170700 bilj. Newtonia
= 170700 x10^12 kgm/s^2 / 9,81 m/s^2 = 17400 x 10^12 kp = 17,4 biljoonaa tonnia.
Kun Alfa Centaurihan on kaksoistähti, joista suurempi A on massaltaan siis noin 1,1 x Aurigon massa ja pienempi B 0,907 x Auringon massa, yhteensä = 2,01 x Auringon massa.
Kokonaisgravitaatio on 2,01 x 17,4 x 10˄12 / 1,1 = 31,8 x 10˄12 = 31,8 biljoonaa tonnia
Lisäksi edellisten läheinen tähti Proxima Centauri, massaltaan 0,123 x Auringon massa, on etäisyydellä 4,22 valovuotta, joka sekin hiukan vielä lisää gravitaatiota.
Luulisi, että Aurinko ja Alfa Centauri lähenisivät toisiaan kiihtyvällä nopeudella, kun vetovoima niiden välillä on sentään melkoinen, mutta luultavasti muiden tähtien gravitaatio estää sen?
Se etenee nopeudella −22,3 km/s meidän suhteen.
.......
Etäisyys Alfa Centauriin
Melko konkreettisen kuvan etäisyyssuhteesta Alfa Centauriin saisi, kun vastaava matka 4,36 vv ajettaisiin autolla moottoritienopeudella 120 km/h. Aikaa kuluisi matkan taittamiseen noin 39 miljoonaa vuotta.
Valo kulkee vuodessa 300000 km/s x 3600 x 24 x 365 s
Auto kulkee vuodessa 120 km/h x 24 x 365 h
Auto kulkee 4,36 valovuodessa
300000 km/s x 3600 x 24 x 365 s x 4,36 / (120 km/h x 24 x 365 h)
= 300000 x 3600 x 4,36 / 120 = 39 240 000 v
Jos sama matka lennettäisiin matkustajakoneella 900 km/h, aikaa kuluisi noin 5,2 miljoonaa vuotta.
......
Jos epäilet laskujani, kannattaa tarkastaa.
Re: MaaKuun sidos?
En tiedä tästä aiheesta sen enempää, mutta kyllä aurinko on kuitenkin se, joka vaikuttaa joka asiaan enemmän kuin maa ja kuu yhteensä. Eli, väitän auringon olevan se merkittävämpi tekijä tässä ihmettelysi aiheessa.Heikki Rinnemaa kirjoitti:Toki ensin on parempi selvittää maa-kuun sidos, ennen kuin alkaa aurinkoa siihen prosessiin lisäämään.
Kuu kiertää maata yhden kuukauden. Sen positio, ja varmasti myös olemus muuttuu koko ajan myös aurinkoon, ei pelkästään maahan nähden.
We can't solve problems by using the same kind of thinking we used when we created them.
Albert Einstein
Albert Einstein
Re: MaaKuun sidos?
Kyllä aurinko vaikuttaa vahvasti mutta tuo todistaa vain sen massariippumattomuuden, maa ja kuu kiltisti kiihtyy kohti aurinkoa yhtälailla valtavasta massaerosta huolimatta ja maa omalla suuremmalla gravitaatiolla kuuhun nähden pitää kuuta otteessaan.Pattinero kirjoitti: ↑12 Elo 2023, 08:04En tiedä tästä aiheesta sen enempää, mutta kyllä aurinko on kuitenkin se, joka vaikuttaa joka asiaan enemmän kuin maa ja kuu yhteensä. Eli, väitän auringon olevan se merkittävämpi tekijä tässä ihmettelysi aiheessa.Heikki Rinnemaa kirjoitti:Toki ensin on parempi selvittää maa-kuun sidos, ennen kuin alkaa aurinkoa siihen prosessiin lisäämään.
Kuu kiertää maata yhden kuukauden. Sen positio, ja varmasti myös olemus muuttuu koko ajan myös aurinkoon, ei pelkästään maahan nähden.
Minun mielestä noin.
Re: MaaKuun sidos?
Just kun saa selitettyä työntävän voiman vaikutuksen, aletaan väittämään vastaan.Goswell kirjoitti: ↑11 Elo 2023, 23:52F1:n on selvästikin oltava erisuuri kuin F2:n esim tuossa maa/kuu systeemissä, koska muuten kiihtyvyydet olisi samat ja se nyt vaan ei käy monestakin syystä johtuen, tuo kaava pätee vain kun poistetaan gravitaatio ja säkitetään kohteet, jolloin ei enään voi puhua gravitaatiosta, tuolloin voimat on symmetriset eli F1=F2 koska maan suuri massa kokee pienen kiihtyvyyden ja kuun pieni massa kokee suuren kiihtyvyyden, F=ma.
Massa on merkityksetön gravitaatiolle, se että tuo laittamasi kaava silti tavallaan toimii johtuu siitä maan suurempi gravitaatio kiihdyttää kuuta voimakkaasti ja se vastaa tuota säkitystilannetta täysin hitaanmassan (potentiaalienergia jota tuossa ei edes ole) kautta laskien, hitaanmassan kautta jota gravitaatio ei edes tuota vaikutettavaan kappaleeseen ja vaikutettava massakin on merkityksetön.
Potentiaalienergia taas on vain kiihtyvyyden luoma hitaanmassan ilmentymä, mitä korkeammalta kappaleen pudotat tai kiihdytät sen ulkoisella voimalla erilaisiin kohtaamisnopeuksiin, saat sitä suuremman hitaanmassan ilmentymän mitä suurempi on törmäysnopeus eli mitä suurempi kiihtyvyys koetaan, pätee myös siihen moukarin pyörittämiseen narun päässä, silloin ei tosin törmätä vaan vedetään, F=ma.
Nyt alkaa mennä yläpään koppa vielä pahemmin solmuun, menen nukkumaan.
Pyöritellään tätä korkeampaa matematiikkaa siten, että aletaan kaavasta F=ma josta vaikeiden pyöritysten kautta johdetaan a= F/m.
Oletetaan Kuuta Maata kohden työntäväksi voimaksi F ja päinvastoin, eli F=F tässä tapauksessa, mutta kun Maa painaa enemmän kuin Kuu, kiihtyy Kuu huomattavasti enemmän kuin Maa, jonka kiihtyvyys on mitätön. Käytännössä ne kiertävät yhteistä painopistettä, joka on Maan sisällä eli Kuu ei paljoa Maata hetkauta.

