Tyhmiä kysymyksiä fysiikasta

[Minimus Yahves]

Edes sivuaa ketjun aihetta:

Miksi perunamuusi lämpenee mikrossa niin hiton huonosti? Onko liian finnfoamimaista, eli eristää itse itsensä?

Kyllä se lämpenee. Energia tulee sähkämagneettisena kenttänä sen muusin sisään, joten eristävyydellä ei ole väliä. Alkaako uunisi vedellä viimeisiä vai onko siellä paljon muuta tavaraa, joka absorboi osan energiasta.

Pari vuotta vanha ja melko vähän käytetty.
Jostain syystä muusi ei vaan lämpene keskeltä. Laidoilta palaa kyllä rapeaksi.

Sama se on kokonaisissa perunoissakin, ei lämpene keskeltä ellei pilko.

[Minimus Yahves]

Ehkä mun jääkaappi on liian kylmä. Ja muusia ihan liikaa mikron kokoon nähden.

Kyllä se kolmessa lämpenee, mutta kaikki muu kuumenee minuutissa tai enintään kahdessa.

[Neutroni]

Jostain syystä muusi ei vaan lämpene keskeltä. Laidoilta palaa kyllä rapeaksi.

Sama se on kokonaisissa perunoissakin, ei lämpene keskeltä ellei pilko.

Se absorboi hyvin. Mikroaallot tunkeutuvat tiiviiseen vesipitoiseen ruokaan vain muutaman sentin. Levitä se levyksi lautaselle ja/tai kuumenna pitempään pienemmällä teholla, että lämmöllä on aikaa johtua. Kannattaa myös sekoittaa välillä.

[Neutroni]

Radiojuontaja kysyi ohjelmassaan Lauri Tähkän laulun "Palava vesi" innoittamana kemistiltä että voiko vesi palaa?
Mikä oli vastaus?

Jos palamisella tarkoitetaan eksotermistä reaktiota hapen kanssa, vesi ei voi palaa. Vetyperoksidi, jossa on vetyä ja happea happirikkaammassa suhteessa, pitää valmistaa muulla tavoin. Mutta vesi reagoi fluorikaasun kanssa palamisen kaltaisella reaktiolla ja tuottaa vetyfluoridia ja happea. Olikohan se vielä itsesyttyvää, niin kuin melkein kaikki on fluorin kanssa.

[Kontra]

Radiojuontaja kysyi ohjelmassaan Lauri Tähkän laulun "Palava vesi" innoittamana kemistiltä että voiko vesi palaa?
Mikä oli vastaus?

Kovassa tulipalossa kuulemma veden heittäminen tulisille hiilille näyttää joskus lisäävän tulta. Se johtuu siitä, että hyvin suureen kuumuuteen päätyvä sesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja vetyhän palaa iloisesti.

[Eusa]

Radiojuontaja kysyi ohjelmassaan Lauri Tähkän laulun "Palava vesi" innoittamana kemistiltä että voiko vesi palaa?
Mikä oli vastaus?

Kovassa tulipalossa kuulemma veden heittäminen tulisille hiilille näyttää joskus lisäävän tulta. Se johtuu siitä, että hyvin suureen kuumuuteen päätyvä sesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja vetyhän palaa iloisesti.

Heh. Jos noin olisi, kyseinen vetyhän palaisi vedeksi. Mikäli puukaasu saa enemmän happea, se palaa iloisemmin.

[Kontra]

Radiojuontaja kysyi ohjelmassaan Lauri Tähkän laulun "Palava vesi" innoittamana kemistiltä että voiko vesi palaa?
Mikä oli vastaus?

Kovassa tulipalossa kuulemma veden heittäminen tulisille hiilille näyttää joskus lisäävän tulta. Se johtuu siitä, että hyvin suureen kuumuuteen päätyvä sesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja vetyhän palaa iloisesti.

Heh. Jos noin olisi, kyseinen vetyhän palaisi vedeksi. Mikäli puukaasu saa enemmän happea, se palaa iloisemmin.

Niin se vaan on, vaikka sinä sitä ymmärrä. Sun ei kannata mennä "Haluatko miljonääriksi" -ohjelmaan. Totta kai vety palaa vedeksi. Otapa selvää tulipalon sammutuksen alkeista palomiesten kouluksessa. Tuon tosiasian tulipalon sammutuksesta esitti kemian opettajani vuonna 1961.

[Eusa]

Radiojuontaja kysyi ohjelmassaan Lauri Tähkän laulun "Palava vesi" innoittamana kemistiltä että voiko vesi palaa?
Mikä oli vastaus?

Kovassa tulipalossa kuulemma veden heittäminen tulisille hiilille näyttää joskus lisäävän tulta. Se johtuu siitä, että hyvin suureen kuumuuteen päätyvä sesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja vetyhän palaa iloisesti.

Heh. Jos noin olisi, kyseinen vetyhän palaisi vedeksi. Mikäli puukaasu saa enemmän happea, se palaa iloisemmin.

Niin se vaan on, vaikka sinä sitä ymmärrä. Sun ei kannata mennä "Haluatko miljonääriksi" -ohjelmaan. Totta kai vety palaa vedeksi. Otapa selvää tulipalon sammutuksen alkeista palomiesten kouluksessa. Tuon tosiasian tulipalon sammutuksesta esitti kemian opettajani vuonna 1961.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009458370.html

Pointtini oli siinä, että kun vesimolekyyli pilkkkoutuu, atomeilla on liikemäärää, eikä samat vety- ja happimolekyylit heti helposti yhdy uudelleen. Tapahtuu sekoittumista. Linkissä uutista kuinka maaperän energeettinen dynamiikka voi myös pilkkoa vettä vedyksi ja vapautunut happi yhtyy muuhun kuin ko vetyyn saman tien takaisin.

https://www.energy.gov/eere/fuelcells/h ... -splitting

Toinen pointti liittyy siihen, että termokemikaalinen pilkkominen tarvitsee katalyytteja. Varmaan sellaisia voi löytyä kuumista hiilistä, mutta tuskinpa vallan tehokkaasti.

[Stalker]

https://yle.fi/a/3-6846648
Tätä ihmettä kävi pällistelemässä bussilasteittain porukkaa ympäri Suomen.
Laitoksen myöhemmistä vaiheista ei ole ollut tiedotettavaa

Tarina kertoo puukaasuautojen tehon lisääntyneen kun häkäpönttöön lisättiin vettä, ilo oli tiettävästi lyhytaikainen, mutta auttoi mäen nousussa ja ylämäen jälkeenhän yleensä alkaa alamäki.
Häkäpöntössä katalyytti oli oletettavasti tulikuuma rauta.

[Stalker]

https://yle.fi/a/3-6846648
Tätä ihmettä kävi pällistelemässä bussilasteittain porukkaa ympäri Suomen.
Laitoksen myöhemmistä vaiheista ei ole ollut tiedotettavaa

Tarina kertoo puukaasuautojen tehon lisääntyneen kun häkäpönttöön lisättiin vettä, ilo oli tiettävästi lyhytaikainen, mutta auttoi mäen nousussa ja ylämäen jälkeenhän yleensä alkaa alamäki.
Häkäpöntössä katalyytti oli oletettavasti tulikuuma rauta.

https://citeseerx.ist.psu.edu/document? ... 8be8a34a83

Eräs oululainen keksijä voisi pelastaa ihmiskunnan integroidulla tuotantolaitoksella.
Sähköä tuulesta ja auringosta, vihreää vetyä tuotetusta sähköstä ja vedestä.

[Bonce]

Osaako joku sanoa radio-aaltojen tai yleensäkin sm-säteilyn heikkenemisen riippuvuutta säteilyn taajuudesta merenpinnallisessa ilmakehässä.

[Stalker]

Osaako joku sanoa radio-aaltojen tai yleensäkin sm-säteilyn heikkenemisen riippuvuutta säteilyn taajuudesta merenpinnallisessa ilmakehässä.

Kysäisin GPT:ltä

SM-säteily, eli radiosäteily, heikkenee etenemismatkan kasvaessa ja se riippuu myös taajuudesta. Heikkeneminen taajuuden funktiona voidaan ilmaista kaavan kautta, joka on yleensä muotoa:
A(f) = A(f_0) - 10nlog10(f/f_0)
jossa A(f) on heikkeneminen taajuudella f, A(f_0) on heikkeneminen vertailutaajuudella f_0, n on säteilyn heikkenemiskerroin ja f/f_0 on suhde taajuuksien f ja f_0 välillä.
Ionosfäärin heijastus ja matalataajuisen säteilyn eteneminen maapallon ympäri liittyvät troposfääriin, joka on alin ilmakehän kerros. Troposfäärissä ilman tiheys ja kosteus vaihtelevat suuresti, mikä johtaa matalataajuisen säteilyn heikkenemiseen, kun se kulkee ilmakehän läpi. Matalataajuinen säteily heijastuu myös ionosfääristä, joka on ylemmällä ilmakehän kerroksessa.
Toisaalta korkeataajuinen säteily heikkenee enemmän ilmakehän vesihöyryn takia, joka aiheuttaa signaalin absorptiota. Tämä johtuu siitä, että veden molekyylit toimivat tehokkaasti antennina tietyillä taajuuksilla, jolloin ne imevät ja hajottavat säteilyä enemmän kuin ilman molekyylit.
Säteilyn heikkeneminen taajuuden funktiona on siis monimutkainen ilmiö, joka riippuu monista tekijöistä, kuten etäisyydestä, ilmakehän koostumuksesta, kosteudesta ja maastonmuodoista.

On se fiksu , samaa mieltähän minäkin

[Neutroni]

Keltä sillon kysyttiin kun ei ollut tekoälyä?

KVG. Googlelta kysytään vieläkin, jos halutaan vastaus kysymykseen eikä tekonokkelaa referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa, joka ei aiheesta mitään tiedä. Humpuukia tuollaiset "tekoälyt" ovat vielä.

https://www.everythingweather.com/atmos ... tion.shtml

[Neutroni]

99% kysymyksiin riittää vastaus joka on "referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa".

Se on sitten joutavaa viihderoskaa. Jos vastausta tarvitsee johonkin muuhunkin kuin idioottilaumassa pätemiseen, se ei riitä. Esimerkiksi tässä selvästi kysyttiin absorptiospektriä, vaikka kysyjä ei osannut oikeaa teknistä termiä. "Tekoäly" ei tajunnut sitä ja vastasi tuollaisen yleisen plää-plää-vastauksen, niin kuin se tuntuu tekevän aina. Hyvä suoritus, en minä sitä sano enkä osaisi moista koodata, mutta hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen.

No, voi se olla niinkin, että tuo julkinen puoli on vain hypen luomiseksi ja maksullinen versio vastaa siihen mihin kysytään.

[Eusa]

99% kysymyksiin riittää vastaus joka on "referenssiä sivuavista aiheista alkeisoppikirjoista, jonka toistamalla voi päteä idioottilaumassa".

Se on sitten joutavaa viihderoskaa. Jos vastausta tarvitsee johonkin muuhunkin kuin idioottilaumassa pätemiseen, se ei riitä. Esimerkiksi tässä selvästi kysyttiin absorptiospektriä, vaikka kysyjä ei osannut oikeaa teknistä termiä. "Tekoäly" ei tajunnut sitä ja vastasi tuollaisen yleisen plää-plää-vastauksen, niin kuin se tuntuu tekevän aina. Hyvä suoritus, en minä sitä sano enkä osaisi moista koodata, mutta hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen.

No, voi se olla niinkin, että tuo julkinen puoli on vain hypen luomiseksi ja maksullinen versio vastaa siihen mihin kysytään.

Tässä ote maksulliseen GPT4:ään perustuvan chatin vastauksesta:

--
Ilmakehän kaasut, kuten typpi, happi ja vesihöyry, absorboivat ja hajottavat valoa, mikä johtaa siihen, että valo ei säily muuttumattomana kulkiessaan ilmakehän läpi [1]. Tämä prosessi jättää "sormenjälkiä" valon spektriin, mikä tarkoittaa, että eri aallonpituuksilla on erilaisia absorptio- ja hajotusominaisuuksia ilmakehässä.

Yksi merkittävä ilmiö on Rayleigh'n hajonta, jossa ilmakehän molekyylit hajottavat lyhytaaltoista valoa, kuten sinistä ja violetti sävyjä, tehokkaammin kuin pidempiä aallonpituuksia. Tämä hajonta aiheuttaa taivaan sinisen värin päiväsaikaan ja punertavan värin auringonlaskun aikaan [3].

Ilmakehän otsonikerros on erityisen tärkeä UV-säteilyn suodattamisessa. Otsoni absorboi suuren osan UV-säteilystä, erityisesti UV-C-säteilyn, joka on haitallista elämälle maapallolla. Tämä suodatusprosessi muuttaa auringonvalon spektriä ennen kuin se saavuttaa maanpinnan [2].

Myös pilvet, aerosolit ja ilmansaasteet vaikuttavat valon spektriin. Ne voivat heijastaa, hajottaa ja absorboida valoa, mikä muuttaa sen ominaisuuksia ja kokonaismäärää, joka pääsee maanpinnalle [2].

Yhteenvetona, ilmakehän kaasut ja muut ilmakehän komponentit muuttavat valon spektriä eri tavoin, mikä vaikuttaa siihen, miten valo etenee ilmakehän läpi ja millaisena se saapuu maanpinnalle.

References:
[1] Valonsäteen kohtaamat ilmiöt - FMI-SPACE - Ilmatieteen laitos https://space.fmi.fi/oppimateriaali/env ... lmiot.html
[2] Auringon säteily https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_s%C3%A4teily
[3] 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin https://www.mv.helsinki.fi/home/jetsu/htt/htt2.pdf