Naturalisti kirjoitti: ↑08 Syys 2024, 22:35
3. Mitä jos metaversumi olisi sallittu vain pieninä annoksina?
- Jos ruutuaikaa rajoitetaan kansanterveyden tai ympäristösyiden vuoksi, miten tämä vaikuttaisi arkeemme? Onko digimaailmaan uppoutuminen kestävää vai pitäisikö sen käyttöä rajoittaa?
Kävin viime keskiviikkona kortti-illan jälken saunassa. Siellä sattui olemaan nuorisoa ( 25 + ?) En ensin hahmottanut, mistä nuoret herrat puhuivat, mutta ymmärsin melko nopeasti, että kyse oli tietokonepeleistä eli E-urheilusta (vai mitä se nykyään on?)
Kysyin, paljonko siihen pojilta menee aikaa. Heiltä ei kuulemma mene kuin ehkä pari -kolme tuntia päivässä, mutta erään kaiffarin pikkuveli pelasi vähintään kuusi tuntia joka päivä (tai yö).
Koneella ynnäämällä siitä tulee 2190 tuntia vuodessa. Maajoukkueesakin hiihtänyt Antti Ojansivu harjoitteli hiihtäjäksi melko paljon, eli 850 tuntia vuodessa. Teknologiateollisuus ilmoittaa, että heidän työntekjiöidensä keskimääräinen vuosityöaika oli päivätyössä viime vuonna 1708 tuntia. Yli 2000 tuntia koneella on valtava määrä millä tahansa mittapuulla.
Ovatko nämä syrjäytymässä yhteiskunnasta. Opiskelua ei enää tuohon mahdu eikä töissä käymistäkään. Eikä kyse ole kaljaa vetävistä pudokkaista tai narkkareista, vaan ilmeisesti hyvinkin määrätietoisista nuorista ihmisistä, joskin pahasti addiktoituneista.
Japanissa on hikimori nuorista tullut jo ongelma. Joko meilläkin?
Mielenkiintoinen kysymys. Mulla ei oo kontaktia nykynuorisoon, kun omat lastenlapsetkin ovat jo perustamassa omia perheitä. Itseäni ei nuo nettipelit ole juuri kiinnostaneet. Tähän nykyiseen pelimasilmaan olen tutustunut vain epäsuorasti lehtijuttuja satunnaisesti lukemalla. Sen käsityksen lehtijutuista olen saanut, että monille pelaaminen taitaa olla ihan oikea ongelma.
Ajatuksena tämä metaversumi, jossa virtuaalisuus ja realitodellisuus integroituvat niin huvissa kuin hyödyssä on kiinnostava. Se avaa monenlaisia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Siitä voisi esimerkiksi kehittyä standardisoitu vuorovaikutusrajapinta, jonka kautta kaikki (ihmiset, koneet, tekoälyt, viranomaiset, verkkopalvelut ...) voisivat kommunikoida keskenään sekä kaikkien nykyisten että uusien kommunikaatio keinojen avulla.
Samalla kasvaa myös vaikutusmahdollisuudet niin hyvässä kuin pahassa. Niin tähän kuin kaikkeen muuhunkin yhteisölliseen toimintaan tarvitaan sääntöjä. Mikä taho ne tulee määrittelemään? Näyttää siltä, että digijätit pyrkivät nyt pitämään kaiken sääntelyn itsellään ja alistamaan siten käytännössä koko maailman omaan kontrolliinsa.
Tämän toteuttamiseksi he tietysti tarvitsevat työrukkasikseen joukon hyödyllisiä idiootteja eli diktatoorisesti yhteuskunnallista valtaa käyttäviä ja heistä riippuvaisia nukkehallitsujoita; marionetteja, joiden naruja he sitten voivat halunsa mukaan nyppiä.
Kansojen ei tarvitse sitten enää äänestää. Tästä varoittava esimerkki on Trumpin ja Muskin käynnissä oleva teerenpeli.
Naturalisti kirjoitti: ↑09 Syys 2024, 11:40
Ajatuksen tämä metaversumi, jossa virtuaalisuus ja realitodellisuus integroituvat niin huvissa kuin hyödyssä on kiinnostava. Se avaa monenlaisia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita...
Samalla kasvaa myös vaikutusmahdollisuudet niin hyvässä kuin pahassa. Niin tähän kuin kaikkeen muuhunkin yhteisölliseen toimintaan tarvitaan sääntöjä. Mikä taho ne tulee määrittelemään?
Tekniikan kehitys on sinänsä amoraalista. Mten sitä käytetään ja säädellään on moraalikysymys, eikä varmasti helppo. Kuten totesit, mahdollisuuksien skaala on hyvin laaja niin hyvään kuin pahaankin. Säätelyn tulee ehdottomasti perustua demokraattiseen päätöksentekoon, mutta miten paljon tällaisessa järjestelmässä digijätit pystyvät manipuloimaan suurten ihmisjoukkojen ajattelua ja äänestyskäyttäytymistä?
Olen itse pyrkinyt tiukkaan lähdekritiikkiin ja monipuoliseen tiedonhankintaan (luin nuorena oikeistolaisen jopa Tiedonantajaa), mutta ymmärrän hyvin, että medialla on voinut olla ainakin osittain vääristävä vaikutus maailmankatsomukseeni ja jopa maailmankuvaani. Miten sitten, jos olisin pienestä pitäen elänyt puolittain keinoälyjen rakentamassa lisätyssä todellisuudessa? Onko ihmisellä siinä tilanteessa edes mahdollisuutta "ajatella omilla aivoillaan?" Käytän tarkoituksella fraasia, jota denialistit väärinkäyttävät yleisesti, mutta oikein käsitettynä se sopii tähän kontekstiin.
Naturalisti kirjoitti: ↑09 Syys 2024, 11:40
Ajatuksen tämä metaversumi, jossa virtuaalisuus ja realitodellisuus integroituvat niin huvissa kuin hyödyssä on kiinnostava. Se avaa monenlaisia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita...
Samalla kasvaa myös vaikutusmahdollisuudet niin hyvässä kuin pahassa. Niin tähän kuin kaikkeen muuhunkin yhteisölliseen toimintaan tarvitaan sääntöjä. Mikä taho ne tulee määrittelemään?
Tekniikan kehitys on sinänsä amoraalista. Mten sitä käytetään ja säädellään on moraalikysymys, eikä varmasti helppo. Kuten totesit, mahdollisuuksien skaala on hyvin laaja niin hyvään kuin pahaankin. Säätelyn tulee ehdottomasti perustua demokraattiseen päätöksentekoon, mutta miten paljon tällaisessa järjestelmässä digijätit pystyvät manipuloimaan suurten ihmisjoukkojen ajattelua ja äänestyskäyttäytymistä?
Olen itse pyrkinyt tiukkaan lähdekritiikkiin ja monipuoliseen tiedonhankintaan (luin nuorena oikeistolaisen jopa Tiedonantajaa), mutta ymmärrän hyvin, että medialla on voinut olla ainakin osittain vääristävä vaikutus maailmankatsomukseeni ja jopa maailmankuvaani. Miten sitten, jos olisin pienestä pitäen elänyt puolittain keinoälyjen rakentamassa lisätyssä todellisuudessa? Onko ihmisellä siinä tilanteessa edes mahdollisuutta "ajatella omilla aivoillaan?" Käytän tarkoituksella fraasia, jota denialistit väärinkäyttävät yleisesti, mutta oikein käsitettynä se sopii tähän kontekstiin.
Joo tiede ja tekniikka ovat amoraalisia, kuten myös oli jo romahtanut reaalisosialismi ja kuten myös on pian romahtava nykyinen kapitalismi, mukaan lukien Kiinan valtionkapitalismi.
Tässä muistiinpanossa vuodelta 2020 kommentoidaan Einstein esseetä, jossa samaan asiaan liittyen todetaan, ettei tiede voi asettaa päämääriä; se voi korkeintaan auttaa niiden saavuttamisessa.
Albert Einstein: Miksi sosialismi?
Albert Einsteinin Why Socialism? -essee julkaistiin Monthly Review -lehdessä vuonna 1949. Kopio löytyy lehden nettisivuilta. Tässä siitä muutama tiivistetty poiminta.
Kapitalismin juuret ovat kolonialismissa. Valloittajat ottivat siirtokunnat haltuun etuoikeutettuna luokkana, anastivat maanomistuksen monopolin, nimittivät papit johtamaan koulutusta ja loivat luokkajaon. Norjalais-amerikkalainen sosiologi ja taloustieteilijä Thorstein Bunde Veblen kutsui tätä kehityksen ”saalistusvaiheeksi”.
Einsteinin mukaan sosialismin tavoite on voittaa saalistus edistämällä kehitystä. Sen suuntaa ei voi määrätä tiede, koska se ei voi asettaa päämääriä. Ne on valittava demokraattisesti. Tiede voi tarjota korkeintaan vain keinoja päämäärien saavuttamiseen.
Einsteinin mukaan aikamme kriisien ydin ja ongelmien lähde on kapitalistisen yhteiskunnan taloudellinen anarkia. Kapitalistit pyrkivät kaiken aikaa riistämään toisiltaan ja työntekijöiltään kollektiivisen työn hedelmät; ei väkisin, vaan kapitalistien etuja turvaavien lakien avulla.
Kapitalistit manipuloivat demokratiaa rahoittamalla vaalikampanjoita ja lobbaamalla kansanedustajia, jotta he ajaisivat heidän etuja. Myös tärkeimmät tietolähteet ovat kapitalistien hallussa, joten kansalaisten on miltei mahdotonta tehdä objektiivisia poliittisia johtopäätöksiä.
Kapitalisti, tuotantovälineen omistaja ostaa työntekijän työpanoksen, josta tulee hänen omaisuutta. Työntekijän ansio ei kuitenkaan määräydy hänen tuottamansa työpanoksen arvosta, vaan työmarkkinoiden määrittämästä palkasta; arvojen erotuksen vie kapitalisti.
Einstein sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että ongelmat poistuvat vain sosialistisella taloudella, jossa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet, suunnittelu mukauttaa tuotannon yhteisön tarpeisiin, jakaa työn kaikkien työkykyisten kesken ja takaa toimeentulon kaikille. Koulutus tuottaa yksilöistä omien kykyjensä kehittäjiä ja vastuuntuntoisia kansalaisia.
Suunnitelmatalous ei ole vielä sosialismia; siihenkin voi liittyä yksilön täydellinen orjuuttaminen (kuten reaalisosialismi osoitti). On vielä ratkaistava, miten estetään byrokratian muuttuminen määrääväksi mahdiksi; miten varmistetaan liberaalin demokratian säilyminen ja suojataan yksilön oikeudet?
Kaikki maailman valtiot myös Kiina ja Venäjä ovat jo kieroon kasvaneen globaalin kapitalismin ikeessä, mutta nyt sen kritiikki kiihtyy yllättäen kapitalismin mallimaassa Amerikassa. Bernie Sanders propagoi pohjoismaista sosialismia ja sen kannatus kasvaa erityisesti nuorison keskuudessa. Ratkaiseva globaali käänne on vääjäämättä tulossa.
Ei tullut Bernie Sandersista presidenttiä ja nykyisiin globaaleihin ongelmiin johtaneen kapitalismin kyvttömyys ratkaista synnyttämänsä ongelmat on tullut entistä ilmeisrmmäksi.
En esitä nyt mitään suunnitelmatsloutta enkä tuotantovälineiden sosialisointia vaan talouden yhteiskunnallisen säätelyn demokratisointia esimerkiksi talousdemokrasttinen liikkeen ehdottamilla tavoilla. Edistysaskel oikeaan suuntaan olisi jo se, että myös rikkaat saataisiin maksamaan veroja. Tässä on hyvä ajatuksia herättävä artikkeli aiheesta .
Joka tapauksessa elinymristömme tuhoava jatkuva talouskasvu resursseiltaan rajallisella planeetalla on mahdotonta. Oravanpyörän vauhtia on pakko hidastaa. Miten oravanpyörän pyörittämisestä elantonsa saaneiden työttömiksi johtuvien toimeentulo turvataan?
Re: Tieteellinen tulevaisuudentutkimus
Lähetetty: 09 Syys 2024, 15:32
Kirjoittaja Märkäruuti
Naturalisti kirjoitti: ↑09 Syys 2024, 13:15
En esitä nyt mitään suunnitelmatsloutta enkä tuotantovälineiden sosialisointia vaan talouden yhteiskunnallisen säätelyn demokratisointia esimerkiksi talousdemokrasttinen liikkeen ehdottamilla tavoilla.
Mielestäni uusien ongelmien ratkaisut eivät löydy perinteisestä kapitalismi-sosialismi tai oikeisto-vasemmisto ajattelusta.
En tiedä, mitä talousdemokraattinen liike on ehdottanut, mutta jos se on kyennyt lähestymään ongelmaa uudella tavalla, on todennäköisesti kyse edistyksestä. Pelkään vaan pahaa, että nekin esitykset ovat liian vahvasti poliittisesti värittyneitä. Vanhat politiikan keinot eivät riitä, vaan puolueisiin sitoutumatonta ruohonjuuritasolta nousevaa kansalaisdemokratiaa pitää vahvistaa. Näen kansalaisaloitteet pienenä orastavana alkuna siihen suntaan.
Valitettavaa on, että puolueet ovat juttuneet syvälle juoksuhautoihin, eikä lähentymisestä ole näkyvissä merkkiäkään. Pikemminkin "yhteisten asioidemme hoitajat" eriytyvät yhä kauemmas toisitaan ja poteroita kaivetaan vain syvemmiksi.
On selvää, ettei isoja yhteisiä ongelmia kyetä sillä tavoin hoitamaan.
Re: Tieteellinen tulevaisuudentutkimus
Lähetetty: 09 Syys 2024, 15:35
Kirjoittaja Märkäruuti
Naturalisti kirjoitti: ↑09 Syys 2024, 13:15
Joka tapauksessa elinymristömme tuhoava jatkuva talouskasvu resursseiltaan rajallisella planeetalla on mahdotonta.
Tekniikkafriikkinä pidän tämän ongelman ratkaisua mahdollisena. Tiede ja insinööritaito yhdessä on kyennyt tähänkin asti ratkomaan isoja ongelmia. Uusiutumatomien resurssien käytöstä pitää vaan päästä eroon ja saada riittävästi saasteetonta energiaa. Onko tämä ratkaistavissa ja kuinka nopeasti? Kasvu itse ei ole ongelma, vaan tapa millä se tehdään.
Naturalisti kirjoitti: ↑09 Syys 2024, 13:15
En esitä nyt mitään suunnitelmatsloutta enkä tuotantovälineiden sosialisointia vaan talouden yhteiskunnallisen säätelyn demokratisointia esimerkiksi talousdemokrasttinen liikkeen ehdottamilla tavoilla.
Mielestäni uusien ongelmien ratkaisut eivät löydy perinteisestä kapitalismi-sosialismi tai oikeisto-vasemmisto ajattelusta.
En tiedä, mitä talousdemokraattinen liike on ehdottanut, mutta jos se on kyennyt lähestymään ongelmaa uudella tavalla, on todennäköisesti kyse edistyksestä. Pelkään vaan pahaa, että nekin esitykset ovat liian vahvasti poliittisesti värittyneitä. Vanhat politiikan keinot eivät riitä, vaan puolueisiin sitoutumatonta ruohonjuuritasolta nousevaa kansalaisdemokratiaa pitää vahvistaa. Näen kansalaisaloitteet pienenä orastavana alkuna siihen suntaan.
Valitettavaa on, että puolueet ovat juttuneet syvälle juoksuhautoihin, eikä lähentymisestä ole näkyvissä merkkiäkään. Pikemminkin "yhteisten asioidemme hoitajat" eriytyvät yhä kauemmas toisitaan ja poteroita kaivetaan vain syvemmiksi.
On selvää, ettei isoja yhteisiä ongelmia kyetä sillä tavoin hoitamaan.
En ole yhdistyksen jäsen, mutta olen heidän uutiskirjeen tilaaja. Tässä on linkki heidän kotisivuilleen.
Kysymys: Olisiko talousdemokraattisten uudistusten jälkeinen talousjärjestelmä kapitalistinen, sosialistinen tai demokraattinen markkinatalous vai jotain muuta?
Vastaus: Talousdemokraattiset uudistukset pyrkivät demokratisoimaan rahan hallinnan yhteiskunnassa, mikä sujuvoittaa sitä kautta minkä tahansa talousjärjestelmän toimintaa. Talousjärjestelmä säilyy siis entisellään, oli se sitten kapitalistinen, sosialistinen, pohjoismainen hyvinvointivaltio tai mikä tahansa.
Naturalisti kirjoitti: ↑09 Syys 2024, 13:15
Joka tapauksessa elinymristömme tuhoava jatkuva talouskasvu resursseiltaan rajallisella planeetalla on mahdotonta.
Tekniikkafriikkinä pidän tämän ongelman ratkaisua mahdollisena. Tiede ja insinööritaito yhdessä on kyennyt tähänkin asti ratkomaan isoja ongelmia. Uusiutumatomien resurssien käytöstä pitää vaan päästä eroon ja saada riittävästi saasteetonta energiaa. Onko tämä ratkaistavissa ja kuinka nopeasti? Kasvu itse ei ole ongelma, vaan tapa millä se tehdään.
Joo, myös minä uskon tekniikan mahdollisuuksiin, mutta niiden suuntasmiseen tarvitaan demokraattisen päätöksenteon kehittämistä. Ilman demokraattista ohjausta ei markkinat globaaleja ongelmia ratkaise.