Päivän kysymys: Miksi radanrakentajien pulteissa on nelikulmaiset kannat?

[Susa]

Kiskon pitää päästä liikkumaan sidoksessa lämpötilan vaihdellessa.

Tuo on puppua.
Raudan lämpölaajenemiskerroin on 12 ppm/C. Kiskon lämpötila voi olla mitä tahansa väliltä -50...+50 C eli 100 astetta on vaihteluväli. Tuo merkitsee sitä että kiskon pituus voi vaihdella promillen. 25 m pituisella kiskolla tuo on suunnilleen 25 mm. Pultinreiät eivät taatusti ole niin horoja että tuommoista tapahtuisi reaalimaailmassa.
Kyseessä on joku fysiikanopettajien keksimä mukatieteellinen satu joka löytyy wanhoista fysiikan oppikirjoista.

Vahva virtanen taas höpisee omiaan.
Kyllä tuo löytyy ihan Liikenneviraston ohjeista.

[Neutroni]

Taitaa olla maajohto. Ei kai kiskoissa ole virtaa.

Se on raidevirtapiirin johto. Se tunnistaa raiteen varatuksi, kun junan akseli oikosulkee kiskot.

[Neutroni]

Kyseessä on joku fysiikanopettajien keksimä mukatieteellinen satu joka löytyy wanhoista fysiikan oppikirjoista.

Pitäisikö tässä huolestua, kun fysiikanopettajien sadut ovat päätyneet myös Väyläviraston Ratateknisiin määräyksiin, joiden mukaan ratoja rakennetaan? Pitäisikö sinun soittaa Väylävirastoon ja kertoa miten asiat oikeasti ovat?

https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut ... 11_web.pdf

[vahva_virtanen]

Vahva virtanen taas höpisee omiaan.
Kyllä tuo löytyy ihan Liikenneviraston ohjeista.

Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää.
Tosiasia on että sidekiskossa ja kiskossa olevien reikien toleranssi on pari milliä eli maksimi rako joka voi syntyä kahden kiskon päiden väliin on 8 mm.

[Tonttu]

Kiskon pitää päästä liikkumaan sidoksessa lämpötilan vaihdellessa.

Tuo on puppua.
Raudan lämpölaajenemiskerroin on 12 ppm/C. Kiskon lämpötila voi olla mitä tahansa väliltä -50...+50 C eli 100 astetta on vaihteluväli. Tuo merkitsee sitä että kiskon pituus voi vaihdella promillen. 25 m pituisella kiskolla tuo on suunnilleen 25 mm. Pultinreiät eivät taatusti ole niin horoja että tuommoista tapahtuisi reaalimaailmassa.
Kyseessä on joku fysiikanopettajien keksimä mukatieteellinen satu joka löytyy wanhoista fysiikan oppikirjoista.

Vahva virtanen taas höpisee omiaan.
Kyllä tuo löytyy ihan Liikenneviraston ohjeista.

Se on kylläkin Väylävirasto ja siellä sanotaan näin:
"Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus on yli 300 metriä. Jatkuvakiskoraide mahdollistaa suuret nopeudet, rakenteiden pienemmät dynaamiset
rasitukset ja paremman matkustusmukavuuden. Jatkuvakiskoraiteessa lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun
ottamatta. Jatkuvakiskoraide mahdollistaa yli 120 km:n/h nopeuden ja yli 225 kN:n akselipainojen säännöllisen käytön."

[Susa]

Vahva virtanen taas höpisee omiaan.
Kyllä tuo löytyy ihan Liikenneviraston ohjeista.

Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää.
Tosiasia on että sidekiskossa ja kiskossa olevien reikien toleranssi on pari milliä eli maksimi rako joka voi syntyä kahden kiskon päiden väliin on 8 mm.

kiitos Tontulle oikaisusta nimen suhteen.
vahva virtanen voisi lopettaa mutu hölmöilynsä.

Väyläviraston ohjeita 23/2023 43
Ratatekniset ohjeet (RATO) 11 – Radan päällysrakenne
11.7.2.2 Jatkosraot
Jatkosraoilla varmistetaan, että lämpötilan noustessa pidentyvä ratakisko mahtuu
muuttamaan pituuttaan. Tämä, yhdessä sidekiskojen kosketuspintojen voitelun,
sideruuvien oikean kireyden ja tarvittaessa kiskojen ankkuroinnin kanssa, estää
hellekäyrien syntymisen. Oikean suuruisilla jatkosraoilla ehkäistään myös jatkospölkkyjen
ennenaikaista rikkoutumista ja vähennetään sideruuvien ja sidekiskojen
reikien murtumista.

[Neutroni]

Se on kylläkin Väylävirasto ja siellä sanotaan näin:
"Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus on yli 300 metriä. Jatkuvakiskoraide mahdollistaa suuret nopeudet, rakenteiden pienemmät dynaamiset
rasitukset ja paremman matkustusmukavuuden. Jatkuvakiskoraiteessa lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun
ottamatta. Jatkuvakiskoraide mahdollistaa yli 120 km:n/h nopeuden ja yli 225 kN:n akselipainojen säännöllisen käytön."

Olet sinänsä oikeassa, mutta selität jostain ihan muusta asiasta kuin mistä me keskustelemme. Me keskustelemme sidekiskojatkoksesta, jolla liitetään lyhyemmät kiskot toisiinsa perinteisillä radoilla. Detaljit löytyvät tuosta ratateknisestä ohjeesta, johon viittasin.

[Susa]

Se on kylläkin Väylävirasto ja siellä sanotaan näin:
"Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on raide, jossa kiskon pituus on yli 300 metriä. Jatkuvakiskoraide mahdollistaa suuret nopeudet, rakenteiden pienemmät dynaamiset
rasitukset ja paremman matkustusmukavuuden. Jatkuvakiskoraiteessa lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun
ottamatta. Jatkuvakiskoraide mahdollistaa yli 120 km:n/h nopeuden ja yli 225 kN:n akselipainojen säännöllisen käytön."

Olet sinänsä oikeassa, mutta selität jostain ihan muusta asiasta kuin mistä me keskustelemme. Me keskustelemme sidekiskojatkoksesta, jolla liitetään lyhyemmät kiskot toisiinsa perinteisillä radoilla. Detaljit löytyvät tuosta ratateknisestä ohjeesta, johon viittasin.

Menihän se Tontun lainauksessakin oikein, Jatkuvakiskoraiteessa lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun ottamatta.

[Kohina]

Mikä se oikea vastaus siis oli?

[Susa]

Mikä se oikea vastaus siis oli?

Se että neliskulmainen kanta on kestävin ja paras ratkaisu tietyissä paikoissa.

[Kohina]

Mikä se oikea vastaus siis oli?

Se että neliskulmainen kanta on kestävin ja paras ratkaisu tietyissä paikoissa.

Luonnollisesti. Et myöskään vastannut kysymykseen.

[Susa]

Luonnollisesti. Et myöskään vastannut kysymykseen.

Mikä se oikea vastaus siis oli?

Kanada.

[Ed.]

Kulmien osalta suksin, mutta en käytännöllisyyden ja kestävyyden. Noissa ratahommissa todettu parhaimmaksi, eli siihen on ihan rationaalinen syy miksi noin.

Tuo ei vain kerro sitä onko se alkuperäinen tekninen syy enää pätevä. Usein tuollaiset asiat jäävät elämään hyvin pitkiksi ajoiksi sen jälkeen kun varsinainen syy lakkaa olemasta pätevä. Ratapultteja on tehty 1800-luvulta alkaen. Silloin neliökanta lienee ollut valmistusteknisesti ja lujuudeltaan edullisin ratkaisu. Silloin neliökantoja käytettiin koneruuveissakin, muistan lapsuudesta kun ihmettelin iso-isien ruuvilaatikoissa neliökantoja ja -muttereita. Nykyään materiaalit ovat täysin toista luokkaa ja kuusiokanta ei ole sen kalliimpi tehdä eikä lujuudeltaan erilainen, mutta neliöitä luultavasti tehdään byrokratian takia. Ja kellään ratarakennusfirmalla ei ole kiinnostusta ajaa muutoksia byrokratiaan, kun hylsyt neliökantaisille standardiratapulteille ovat jo olemassa.

Sille on ihan käytännöllistekniset syynsä miksi ratahommissa sovelletaan yhä neliökantaa, mikä selviää asiaa googlaamalla. Ei sentään pelkästään perinne/konservatismin takia.

Tiedät vastauksen, muttet viitsi kertoa, ja pyydät etsimään itse. Kuulostaa tutulta.

Kukaan usko kuitenkaan mitä kerron, ja linkkaamaan en pystynyt sillä koneella jota käytin kun tuolloin osallistuin keskusteluun. Se että perseilin pulttien kulmien suhteen oli itselleni häpeällinen juttu, ja nyt taidan tietää loogisen syyn sillekin, eli koska olin juuri purkanut kellarissamme olevan lämpökattilan, ja koska putkihommissa käytetään useampikantaisia pultteja tietystä syystä niin monenkirjavilla oireyhtymillä kieroutunut päänuppini visualisoi sitten niitä putkimutterin muotoja siihen tilanteeseen noloin seurauksin.
Miksi putkihommissa käytetään useampikulmaisia muttereita?
Ottakaa vittu ite selvää jos kiinnostaa, saatana!

Putkimuttereissa on useampia kulmia varmaan sen takia, kun niitä putkia tungetaan ikäviin paikkoihin. Ei ole tilaa kääntää putkitonkia kuin muutamia asteita.

Rautatiellä yleensä ei ole kovin ahdasta.

Jetsulleen siksi!

Sanoo ammattilainen joka ei osaa laskea kuuteen

[anarkistialkuasukas]

Jossain päin Ameriikkaa tehdään ratapölkkyjä vanhoista autonrenkaista.

Olisitko sekoittanut asian tähän?

En.

https://ecogreenequipment.com/tires-and ... railroads/

Olitkin siis ymmärtänyt asian väärin.

Kukaan ei ole tehnyt kumisia ratapölkkyjä, vaan käyttänyt sitä silputtuna sepelin seassa tärinän vaimennukseen.

Kumisia aluslaattoja käytetään Suomessakin betonipölkkyjen kanssa.

Lukaisepa tuo linkki uudemman kerran.

[anarkistialkuasukas]

Niin ja se vastaus kysymykseen on se että nelikulmainen pultinpää pysyy paremmin kiinni, sillä on suurempi kitka kuin useampikulmaisella.

Toi on itsestäänselvyys ja vastaisi kysymykseen vain jos se olisi imperfektissä:
"Miksi rautateillä käytettiin neliökantaisia pultteja".
Kiskon kiinnitykseen on kehitetty monenmoista jousikiinnikettä ja ihan kuusiopultein ja mutterein näkyy olevan.
Kitka ja kiinnipysyminen eivät ole olleet ongelmana höyryajan jälkeen.

Länkyti länkyti. Otsikkohan ei kysy että "Onko radanrakentajilla nelikulmaiset pultit?" vaan että miksi on. Kysymyksessä ei spesifioida että onko Posiolla tai Forssassa vielä käytössä nelikulmaiset pultit vaan että miksi niitä käytetään jossain missä niitä käytetään. Suurempi kitka on tällöin vastaus kysymykseen.