Tuulispää kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 09:02
Sekin tiedetään ilma oli 90 miljoonaa vuotta sitten ilmakehä 10-100% tiheämpää kuin tänään...siitä on satoja viittauksia tiedejulkaisuissa.
Laitahan joku tiedejulkaisu, jossa kerrotaan ilmakehän olleen 100 % tai edes 50 % tiheämpää 90 miljoonaa vuotta sitten. Ettei vaan happipitoisuus ja tiheys menisi sekaisin.
Tosin äsken se oli vielä 200 - 500 % tiheämpää, eli oikeaan tuntuu olevan suunta, kuten ennen Nostersillin mainoksessa.
90mio.jpg
Avainsanoina tuossa oli siis "likely" ja "may have been". Kyse on siis enemmänkin arvailusta kuin tietämisestä.
Mitäpä muuta voi AI:lta odottaa...
Huvittava kun jengi väittelee keskenään AI toteuttamin argumentein. Tähän on tultu, OAA vs AI.
AI voittaa OAA:n siinä että AI ei puhu koskaan paskaa. OAA taas puhuu useimmiten paskaa....mutta saattaa löytää helmen johon AI ei kykene.
OpenAI found that the GPT o3 model incorporated hallucinations in a third of a benchmark test involving public figures. That's double the error rate of the earlier o1 model from last year. The more compact o4-mini model performed even worse, hallucinating on 48% of similar tasks.
Eli karrikoiden se puhuu 48% paskaa. Eli sun kannattaa luottaa siihen täysin, se parantaa omaa prosenttiasi.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Lähetetty: 27 Touko 2025, 11:46
Kirjoittaja KultaKikkare
Tekoälyn mukaan tiheämpi ilmakehä ei ollut merkittävässä roolissa dinosauruksien lentokyvyssä. Isoimmille olis saattanu kehittyä pikkasen isommat siivet/lihakset jos ilmakehä olisi ollut samanlainen kun nyt.
***
Air density does play a role in flight, since lift ([math]L) is given by
[math]L = \tfrac{1}{2}\,\rho\,v^2\,S\,C_L
where [math]\rho is air density, [math]v is airspeed, [math]S is wing area, and [math]C_L is the lift coefficient. In the Late Cretaceous—when many giant pterosaurs thrived—air oxygen concentrations appear to have been significantly higher than today. Analyses of gas bubbles trapped in amber ([math]~80 Ma) show [math]O_2 levels averaging around [math]30% (versus [math]~21% now), implying an atmosphere up to [math]~15% denser at sea level. ([npl.washington.edu][1], [Ars Technica][2])
Higher [math]\rho boosts lift for any given wing loading, making it easier to stay aloft or launch massive wings. Today’s sea-level density is about 1.225 kg/m³, but a 15% increase (to[math] ~1.4 kg/m³) would reduce the minimum flight speed by roughly [math]\sqrt{1/1.15}\ approx [math] 0.93 times, all else equal. That’s a modest change—equivalent to needing only [math]~7% less speed or wing area to generate the same lift. ([Ars Technica][2])
Pterosaurs themselves evolved a suite of adaptations to maximize lift and reduce weight. Their long fourth-finger wings supported complex membrane structures reinforced by actinofibrils, and their skeletons were hollowed by flow-through air sacs, greatly enhancing respiratory efficiency. These features gave pterosaurs high power output and very low wing loading compared to similarly sized birds. ([Wikipedia][3], [markwitton-com.blogspot.com][4])
Modern aerodynamic modeling confirms that many giant pterosaurs could have remained airborne even in today’s thinner air. Nagoya University et al. (2022) showed that Quetzalcoatlus, with a [math]~10 m wingspan, possessed flight dynamics compatible with powered or soaring flight under a range of density assumptions—even down to modern values. ([ScienceDaily][5], [Oxford Academic][6])
The biggest challenge for the largest pterosaurs wasn’t sustained flight but launch. Rather than a simple leap, they likely used a “quadrupedal launch” mechanism—vaulting off forelimbs to achieve take-off speed. This method, coupled with high muscle power and strong updrafts or thermals, would let even 200-kg Quetzalcoatlus get airborne today. ([Wikipedia][3], [Sci.News: Breaking Science News][7])
In short, while today’s atmosphere is modestly less dense than that of the Late Cretaceous, pterosaurs’ specialized anatomy and powerful launch strategies mean they would still fly—though the very largest might need stronger winds or a bit more running room to take off than they originally did.
Tuulispää kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 09:02
Sekin tiedetään ilma oli 90 miljoonaa vuotta sitten ilmakehä 10-100% tiheämpää kuin tänään...siitä on satoja viittauksia tiedejulkaisuissa.
Laitahan joku tiedejulkaisu, jossa kerrotaan ilmakehän olleen 100 % tai edes 50 % tiheämpää 90 miljoonaa vuotta sitten. Ettei vaan happipitoisuus ja tiheys menisi sekaisin.
Tosin äsken se oli vielä 200 - 500 % tiheämpää, eli oikeaan tuntuu olevan suunta, kuten ennen Nostersillin mainoksessa.
90mio.jpg
Avainsanoina tuossa oli siis "likely" ja "may have been". Kyse on siis enemmänkin arvailusta kuin tietämisestä.
Mitäpä muuta voi AI:lta odottaa...
Huvittava kun jengi väittelee keskenään AI toteuttamin argumentein. Tähän on tultu, OAA vs AI.
AI voittaa OAA:n siinä että AI ei puhu koskaan paskaa. OAA taas puhuu useimmiten paskaa....mutta saattaa löytää helmen johon AI ei kykene.
Tekoälyt välillä keinoviisastelee myös.
Mutta ketjun aloitus oli että olet ratkaissut muka tiedemiesten ihmettelyn aiheen miten ihmeessä dinosaurukset (lentoliskot) pysyivät ilmassa.
Grok antoi yhteenvetona, että tiedemiesten selitys lentokyvystä enempi anatomian ja fysiologian puolella:
Ilman tiheys mesotsooisella kaudella oli todennäköisesti hyvin lähellä nykyistä (n. 1,2 kg/m³), mutta pieniä vaihteluita saattoi esiintyä hapen ja muiden kaasujen pitoisuuksien vuoksi. Nämä olosuhteet tukivat pterosaurusten lentokykyä, mutta niiden menestys lentäjinä perustui enemmän niiden ainutlaatuiseen anatomiaan ja fysiologiaan.
Koko ja paino: Jotkin pterosaurukset, kuten Quetzalcoatlus, olivat valtavan kokoisia. Nykyiset tutkimukset viittaavat siihen, että niiden luut olivat onttoja ja kevyitä, mikä vähensi painoa, ja niiden lihakset olivat hyvin kehittyneitä.
Siipirakenne: Pterosaurusten siivet muodostuivat nahkaisesta kalvosta.siipirakenne oli erilainen kuin lintujen höyhensiivet tai lepakoiden joustavat siivet.
Lentoonlähtö: Suurten pterosaurusten lentoonlähtö on ollut erityinen arvoitus. Nykyhypoteesien mukaan ne saattoivat käyttää neliraajaista "hyppytekniikkaa". Kevyemmät pterosaurukset saattoivat hyödyntää tuulta tai korkeita paikkoja lentoonlähdössä.
Lihasvoima ja aineenvaihdunta: Lentäminen vaatii valtavasti energiaa, tehokas aineenvaihdunta, rintalihakset ja siipilihakset olivat todennäköisesti erittäin vahvat.
Aerodynamiikka: Tietokonesimulaatiot ja fossiilien tutkimus ovat osoittaneet, että pterosaurusten siivet olivat aerodynaamisesti hyvin kehittyneitä. Niiden siipien muoto ja joustavuus mahdollistivat liitämisen pitkiä matkoja, ja jotkin lajit saattoivat hyödyntää nousevia ilmavirtauksia, kuten nykyiset petolinnut.
Fossiilien haasteet: Vaikka fossiilit antavat paljon tietoa, monia pterosaurusten pehmytkudoksia (kuten siipikalvoja tai lihaksia) ei ole säilynyt, joten tutkijat joutuvat tekemään päätelmiä osittaisten todisteiden perusteella. Tämä tekee lentokyvyn tarkan mallintamisen haastavaksi.
Ilman tiheys oli toki tärkeä tekijä, koska se vaikuttaa lentämisen aerodynamiikkaan ja siihen, miten paljon nostetta siivet voivat tuottaa. Tässä keskeiset näkökohdat:
Ilman tiheys mesotsooisella kaudella: Tutkimukset viittaavat siihen, että ilman tiheys oli suunnilleen samanlainen kuin nykyään, noin 1,2 kg/m³ merenpinnan tasolla.
Hapen pitoisuus ja ilman tiheys:ajoittain hieman korkeampi erityisesti triaskaudella ja jurakaudella. saattoi vaikuttaa marginaalisesti, mutta ei merkittävästi lentokyvyn kannalta.
Mallinnukset ja simulaatiot: ilman tiheys oli lähellä nykyarvoja.
Vaikutus lentämiseen: pterosaurusten lentokyky perustui niiden anatomisiin mukautuksiin (kuten kevyisiin luihin ja tehokkaisiin siipiin) eikä merkittävästi erilaisiin ilmakehäolosuhteisiin.
Epävarmuudet: Tarkat arviot ilman tiheydestä ovat haastavia, koska suoria mittauksia ei ole.
Yhteenvetona: Ilman tiheys mesotsooisella kaudella oli todennäköisesti hyvin lähellä nykyistä (n. 1,2 kg/m³), mutta pieniä vaihteluita saattoi esiintyä
Mutta kysymystä on siis pohdittu myös ilmakehän tiheyden perusteella, Tuulispää ei ollut ensimmäinen.
Ei näemmä...ei kai AI muuten olisi tuota dataa löytänyt...mutta chatGPT antoi jopa 100% enemmän ilmantiheyttä 90 mio vuotta sitten...mihin tietoon se perustuu ? Sinun lähde ei tue sitä.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
90mio.jpg
Melko helppo testata.
Aloita puhelimessa uusi keskustelu, kysy tuo kysymys , siis lontoon murteella ja postaa kuvan kaappaus vastauksesta.
edit: kisa, mitä kunkin käyttämä tekoäly vastaa Tuulispään kysymykseen?
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Ehkä me käytetään eri ChatGPT:tä. Minulle se ei edes vihjaile tiheyksien olleen lähelläkään kaksinkertaisia nykyisestä, ellen ensin johdattele sitä kohti haluamaani vastausta.
"Yhteenveto
Ilmakehän koostumuksen muutokset vaikuttavat ilman tiheyteen, mutta merkittävin tekijä ilman tiheyden vaihtelussa on lämpötila.
Jos ilman koostumus muuttuu paljon kevyempään tai raskaampaan suuntaan, sillä voi olla paikallinen vaikutus, mutta lämpötilan ja paineen vaikutukset ovat yleensä suurempia.
Arviolta suurin hetkellinen ilman tiheys merenpinnan tasolla viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana on ehkä noin 1,5–1,6 kg/m³, joka voisi vastata hyvin kylmää, kuivaa ilmaa ja hieman kohonnutta painetta."
Edellinen keskustelu korruptoitui ja päätti valheellisen, "todennäköisen" vastauksen olevan parempi kuin se, ettei asiakas saa haluamaansa vastausta, varsinkin kun asiakas on jo päättänyt mikä se vastaus tulee olemaan. Olisi mennyt ikuisuus saada se myöntämään, ettei tämä "likely" vastaus olekaan 0.9kg/m³ vaan jopa 2.5kg/m³. Tämän jälkeen olisi kyllä ollut ihan kiinnostavaa kysellä miksi sen vastauksiin tulisi luottaa minkään vertaa, sillä ne voivat muuttua yhdestä ääripäästä toiseen.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
90mio.jpg
Melko helppo testata.
Aloita puhelimessa uusi keskustelu, kysy tuo kysymys , siis lontoon murteella ja postaa kuvan kaappaus vastauksesta.
edit: kisa, mitä kunkin käyttämä tekoäly vastaa Tuulispään kysymykseen?
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
Tässä taas uudesta keskustelusta.
ChatGPT said:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli suunnilleen saman suuruusluokan kuin nykyään, mutta siihen vaikutti useita tekijöitä, kuten ilmaston lämpötila, ilmakehän koostumus ja Maan olosuhteet tuolloin.
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden lopussa, jolloin ilmasto oli paljon lämpimämpi kuin nykyään. Ilmakehässä oli todennäköisesti korkeampi hiilidioksidipitoisuus ja erilainen kaasukoostumus, mutta ilman kokonaispaine eli ilman tiheys oli lähempänä nykyistä, koska ilmanpaine perustuu Maan gravitaatioon ja massaan, jotka eivät ole muuttuneet merkittävästi.
Tiheys ilman paineessa ja lämpötilassa voidaan arvioida ideaalikaasun tilanyhtälön avulla:
ρ=pMRT
ρ=RTpM
missä
ρρ = ilman tiheys
pp = ilmanpaine
MM = ilman keskimääräinen molaarimassa
RR = yleiskaasuvakio
TT = lämpötila (kelvineinä)
Koska tuolloin lämpötila oli korkeampi, ilman tiheys olisi ollut hieman nykyistä alhaisempi, vaikka paine olisi ollut sama.
Jos haluat, voin auttaa laskemaan likimääräisen ilman tiheyden 90 miljoonaa vuotta sitten tiettyjen oletusten pohjalta. Kiinnostaisiko?
You said:
Kyllä
ChatGPT said:
Mahtavaa! Lasketaan likimääräinen ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Tarvittavat oletukset:
Ilmanpaine pp: Oletetaan samanlaiseksi kuin nykyään, noin 101325 Pa (1 atm).
Lämpötila TT: Liitukauden lopulla oli lämpimämpää. Nykyinen keskiarvo troposfäärissä on noin 288 K (15 °C). Otetaan noin 320 K (47 °C) lämpötilaksi, joka kuvaa kuumempaa aikaa.
Ilmakoostumus: Hiilidioksidipitoisuus oli suurempi, mutta ilman keskimääräinen molaarimassa ei muuttunut merkittävästi. Voimme käyttää nykyistä ilmamolaarimassaa, noin 29 g/mol = 0,029 kg/mol.
Nykyinen ilman tiheys 15 °C (288 K) on noin 1.225 kg/m³.
Johtopäätös:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten lämpimämmässä ilmastossa olisi ollut noin 1.10 kg/m³, eli hieman nykyistä alhaisempi pääasiassa lämpötilan vuoksi.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
90mio.jpg
Ainakin ChatGPT pc selainversiossa voi työkaluista valita "Tee syvätutkimus", jossa kielimalli kävi syvällisesti läpi 21 lähdettä ja 99 hakua.
Tässä linkki syvätutkimukseen, joka arvioi että ilman tiheys liitukaudella oli siis suuruusluokkaa ~1,2 kg/m³ ja kyse siis vain arviosta, eipä tuota ole oikeasti mitattu.
Mutta palatakseni topicin otsikkoon "Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?"
niin minusta näyttää siis siltä että ainakaan tässä ei ole ratkaistu mitään tieteellistä ongelmaa (jos nyt mitään ratkaistavaa onkaan) eikäpä tuo ole kehitystäkään estänyt.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
90mio.jpg
Ainakin ChatGPT pc selainversiossa voi työkaluista valita "Tee syvätutkimus", jossa kielimalli kävi syvällisesti läpi 21 lähdettä ja 99 hakua.
Tässä linkki syvätutkimukseen, joka arvioi että ilman tiheys liitukaudella oli siis suuruusluokkaa ~1,2 kg/m³ ja kyse siis vain arviosta, eipä tuota ole oikeasti mitattu.
Mutta palatakseni topicin otsikkoon "Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?"
niin minusta näyttää siis siltä että ainakaan tässä ei ole ratkaistu mitään tieteellistä ongelmaa (jos nyt mitään ratkaistavaa onkaan) eikäpä tuo ole kehitystäkään estänyt.
Onhan se jonkinlainen ongelma kun kukaan ei usko että ovat mitenkään voineet lentää ja silti on löytynyt luita jotka viittaa siihen että ne ovat olleet lentäviä reptiilejä. Minkään tunnetun fysiikan lain mukaan ne eivät ole voineet lentää....jos ilmanpaine on sama kuin nyt. Tämän pitäisi yksinkertaisimmankin herra 47n ymmärtää.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
90mio.jpg
Ainakin ChatGPT pc selainversiossa voi työkaluista valita "Tee syvätutkimus", jossa kielimalli kävi syvällisesti läpi 21 lähdettä ja 99 hakua.
Tässä linkki syvätutkimukseen, joka arvioi että ilman tiheys liitukaudella oli siis suuruusluokkaa ~1,2 kg/m³ ja kyse siis vain arviosta, eipä tuota ole oikeasti mitattu.
Mutta palatakseni topicin otsikkoon "Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?"
niin minusta näyttää siis siltä että ainakaan tässä ei ole ratkaistu mitään tieteellistä ongelmaa (jos nyt mitään ratkaistavaa onkaan) eikäpä tuo ole kehitystäkään estänyt.
Onhan se jonkinlainen ongelma kun kukaan ei usko että ovat mitenkään voineet lentää ja silti on löytynyt luita jotka viittaa siihen että ne ovat olleet lentäviä reptiilejä. Minkään tunnetun fysiikan lain mukaan ne eivät ole voineet lentää....jos ilmanpaine on sama kuin nyt. Tämän pitäisi yksinkertaisimmankin herra 47n ymmärtää.
Tutkijoiden mielestä ei ole varsinaisesti "ongelma", että jotkin dinosaurukset tai pterosaurit kykenivät lentämään – mutta se on monimutkainen fysiologinen ja biomekaaninen ilmiö, joka on herättänyt paljon tutkimusta. Ratkaisuja on löytynyt eläinten anatomiasta, lentomekaniikasta sekä mahdollisesti muinaisen ilmakehän olosuhteista.
Eikä ainakaan sitä ole tässä topicissa ratkaistu.
Mielenkiintoista miten käsitys dinosauruksista ajan myötä tarkentuu: monilla dinosauruksilla oli höyhenpeite – todennäköisesti paljon useammalla kuin aiemmin on ajateltu. Eikä ne välttämättä liittyneet edes lentämiseen. Toisaalta luontevaa se, että linnut ovat nykyään elossa olevia dinosauruksia, ja ne polveutuvat suoraan höyhenpeitteisistä teropodeista.
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Lähetetty: 27 Touko 2025, 17:58
Kirjoittaja Märkäruuti
Tuulispää kirjoitti: ↑27 Touko 2025, 17:36
Kukaan ei usko, että ovat mitenkään voineet lentää...
Minkään tunnetun fysiikan lain mukaan ne eivät ole voineet lentää....jos ilmanpaine on sama kuin nyt.
Taidat nyt pikkusen liioitella.
En vieläkään tajua, mikä sitä ilmanpainetta olisi voinut nostaa ja ketjua luettuani minulla ei ole enää syytä uskoa, että se kohonnut ilmanpaine olisi muuta kuin tekoälyn houretta. Ainuttakaan tieteellistä tutkimusta ilmanpaineen nousun tueksi ei ole esitetty.
TM:
"Pterosaurien lentokyky oli täysin riippuvaista niiden luustosta. Lentoliskojen luut olivat kevyitä, ontonlaisia ja hauraita. Mikään näistä adjektiiveista ei sovi substantiivi säilyvyyden kanssa yhteen. Hauraat luut eivät kestä hyvin aikaa eivätkä ne fossiloidu yleensä kovin menestyksekkäästi. Mutta tällä kertaa tutkijoita lykästi toden teolla, sillä uuden lajin edustajan fossiloitunut luuranko on säilynyt melkein kokonaisena ja se on lähes koskemattomassa kunnossa, vaikka sillä on ikää 166 miljoonaa vuotta."
YLE:
"Paleontologit ovat voineet pitkään lähinnä vain spekuloida, miten Q. northropin kaltainen jättiläinen tai pterosaurukset ylipäätään pystyivät nousemaan siivilleen. Jotkut ovat jopa arvelleet, etteivät ne lentäneet lainkaan.
Sellaisen olettamuksen Kalifornian Berkelyn yliopiston paleontologian emeritusprofessori Kevin Padian torjuu saman tien.
– Pterosauruksilla oli valtava rintalasta, johon niiden lentolihakset kiinnittyivät. Loistavasta lentokyvystä ei ole epäilystäkään sanoo Padian, Journal of Vertebrate Paleontology -lehdessä julkaistujen Quetzalcoatlus-tutkimusten toinen johtaja."
Re: Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?
Tietenkin ChatGPT antaa sulle sellaisen vastauksen mitä sä itse vaadit. Jankkaat vain sen kanssa hetken ohjaillen vastauksia haluamaasi suuntaan, ja tekoäly antaa sulle "likely" oikean, toivomasi vastauksen. Kysyin itsekin mitä mieltä Chatgpt osasi kertoa liitukauden ilman tiheydestä merenpinnan tasolla ja vastaus oli 1,265-1.290kg/m³ noin ±5–10 %:n virhemarginaalilla. Hetken aikaa kun vihjailin sille, että matalampi tiheys miellyttäisi minua ja sain tietenkin myös haluamani, "todennäköisen" vastauksen: "Kyllä, ilman tiheys noin 0.9 kg/m³ oli todennäköinen myös 2000 metrin korkeudella liitukaudella, erityisesti trooppisilla leveysasteilla tai lämmenneissä sisämantereissa."
Ei kannata ottaa todesta kaikkea mitä tekoäly sulle kertoo, varsinkaan jos kysyt edes hieman johdattelevia kysymyksiä.
En johdatellut millään tavalla vaan kysyin mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten.
Onko meillä eri versio?
------------------------------------------------------------
Mikä oli ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten?
ChatGPT sanoi:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten ei ole suoraan tiedossa täsmällisesti, mutta siihen voidaan tehdä arvioita perustuen geologisiin ja ilmastollisiin tutkimuksiin.
Keskeisiä huomioita:
90 miljoonaa vuotta sitten oltiin liitukauden keskivaiheilla (keskiliitukausi).
Tällöin ilmasto oli huomattavasti lämpimämpi kuin nykyään – jopa 6–14 °C lämpimämpi globaalisti.
Hiilidioksidipitoisuudet olivat paljon korkeampia: arviot vaihtelevat välillä 1000–2000 ppm, kun nykyään CO₂-pitoisuus on noin 420 ppm.
Happipitoisuus oli arviolta 25–30 %, eli korkeampi kuin nykyinen n. 21 %.
Lämpötilan ja kaasukoostumuksen muutos vaikuttaa ilman tiheyteen.
Ilman tiheyteen vaikuttavat tekijät:
Ilman tiheys
....
.Nimetön.png
....
Jos lämpötila oli paljon korkeampi, mutta ilmanpaine suurin piirtein sama tai hieman suurempi, ilman tiheys olisi ollut pienempi kuin nykyään. Tämä johtuu siitä, että lämpimämpi ilma on harvempaa (laajentuu enemmän).
Arvio:
Nykyisen ilman tiheys merenpinnan tasolla on noin 1,225 kg/m³ (15 °C:ssa). Liitukauden lämpötiloilla ja kaasukoostumuksella:
Jos lämpötila oli esim. 30 °C (303 K) ja paine lähellä nykyistä,
Tiheys olisi voinut olla noin 1,1–1,2 kg/m³ tai jopa vähemmän.
Yhteenveto:
Ilman tiheys 90 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti hieman pienempi kuin nykyään, ehkä noin 1,0–1,2 kg/m³, riippuen tarkasta lämpötilasta ja paineesta. Tätä ei voida mitata suoraan, mutta mallit ja fossiiliset todisteet tukevat tätä arviota.
____________________________________
Jännää...onko suomalainen itse näppäilty AI parempi luin puhelimeni englanninkielinen chatGPT näytältä kaapattuna...mene ja tiedä ?
90mio.jpg
Ainakin ChatGPT pc selainversiossa voi työkaluista valita "Tee syvätutkimus", jossa kielimalli kävi syvällisesti läpi 21 lähdettä ja 99 hakua.
Tässä linkki syvätutkimukseen, joka arvioi että ilman tiheys liitukaudella oli siis suuruusluokkaa ~1,2 kg/m³ ja kyse siis vain arviosta, eipä tuota ole oikeasti mitattu.
Mutta palatakseni topicin otsikkoon "Mitä tieteellisiä ongelmia olet saanut ratkaistua mitkä estivät kehitystä ?"
niin minusta näyttää siis siltä että ainakaan tässä ei ole ratkaistu mitään tieteellistä ongelmaa (jos nyt mitään ratkaistavaa onkaan) eikäpä tuo ole kehitystäkään estänyt.
Onhan se jonkinlainen ongelma kun kukaan ei usko että ovat mitenkään voineet lentää ja silti on löytynyt luita jotka viittaa siihen että ne ovat olleet lentäviä reptiilejä. Minkään tunnetun fysiikan lain mukaan ne eivät ole voineet lentää....jos ilmanpaine on sama kuin nyt. Tämän pitäisi yksinkertaisimmankin herra 47n ymmärtää.
Tätä mieltä oli ystävämme chatGPT tällä kertaa:
Kyllä, on ollut joitakin epäilyksiä ja kiistoja pterosaurien lentokyvystä, mutta nykyisin enemmistö paleontologeista uskoo niiden pystyneen lentämään fysiikan lakien mukaisesti. Kuitenkin aikaisemmin esitetyt epäilyt ja teorioiden muutokset ovat mielenkiintoisia ja ansaitsevat tarkastelua.
### Varhaisimmat epäilyt ja teoriat:
1. **Liian suuri koko**
Suurimpien pterosaurien, kuten *Quetzalcoatlus* ja *Argentavis*, valtavat siipivälit (jopa 10–12 metriä) herättivät kysymyksiä siitä, kuinka niin isot eläimet voisivat nousta ilmaan. Erityisesti pitkään uskottiin, että niiden massa oli liian suuri, jotta ne voisivat lentää tehokkaasti. Nämä epäilykset liittyivät oletukseen siitä, että suuri koko tarkoittaisi valtavaa painoa, joka tekisi lentämisestä vaikeaa tai mahdotonta.
2. **Siipikalvon rakenne**
Aluksi ajateltiin, että pterosaurien siipikalvo ei ollut tarpeeksi vahva tai jäykkä, jotta se kestäisi lentämisen voimia. Myös ajateltiin, että se ei ollut yhtä tehokas kuin lintujen siipirakenne. Kuitenkin nykyisin ymmärretään, että siipikalvo oli rakenteeltaan erityisen jäntevä ja vahva, ja se pystyi tarjoamaan riittävän nosteen.
3. **Lentotekniikka**
Varhaisissa teorioissa oletettiin, että pterosaurit olisivat lentäneet samalla tavalla kuin nykyiset linnut, eli pelkällä takajalkojen ponnistuksella. Kuitenkin tutkimukset ovat osoittaneet, että ne todennäköisesti tarvitsivat neliraajaponnistusta lentoonlähtöön, mikä oli tehokkaampi tapa nostaa painava eläin ilmaan. Tämä johti uuteen ymmärrykseen siitä, miten lentoonlähtö tapahtui.
### Nykyiset näkemykset:
1. **Aerodynamiikka ja noste**
Nykyään tiedetään, että pterosaurit olivat aerodynaamisesti hyvin sopeutuneita lentäjiä. Pterosaurien siivet olivat paljon suuremmat suhteessa kehoon verrattuna lintuihin, mutta tämä ei ollut ongelma, koska niiden keho oli kevyempi kuin se olisi ollut kiinteällä luustolla. Siipikalvon rakenne ja lihaksisto mahdollistivat tehokkaan lentämisen myös suurilla yksilöillä.
2. **Uudet laskelmat ja mallinnukset**
Nykyteknologian avulla on tehty laskelmia ja tietokonemallinnuksia pterosaurien lentokyvystä. Nämä simulaatiot tukevat käsitystä siitä, että vaikka suuret pterosaurit tarvitsivat enemmän ponnistusta lentoonlähtöön, ne olivat silti täysin kykeneviä lentämään. Tutkimukset viittaavat siihen, että lentokyvyt olivat monilla lajeilla kehittyneet hyvin tehokkaiksi.
3. **Vertailu nykyisiin lentäjiin**
On myös verrattu pterosaurien lentotaitoja nykyisiin suurikokoisiin lentäjiin, kuten albatrosseihin ja suurempiin lintuisiin. Albatrossit voivat lentää pitkiä matkoja ilman jatkuvaa siipien liikkumista, ja pterosaurit saattoivat käyttää samankaltaista hyödyllistä lentotekniikkaa.
### Keskeiset huomiot:
* **Fyysinen mahdottomuus ei ole tieteellisesti perusteltu**: Nykyiset tieteelliset tutkimukset eivät tue käsitystä siitä, että pterosaurit eivät olisi voineet lentää. Sen sijaan on löydetty runsaasti todisteita, jotka viittaavat siihen, että ne olivat tehokkaita lentäjiä ja sopeutuneet ilmassa liikkumiseen.
* **Suuri koko ei estä lentämistä**: Vaikka suurten pterosaurien lentoonlähtö oli monimutkaisempaa, suurikoko ei itsessään estä lentämistä. Nykytutkimusten mukaan ne saivat lentokyvyn tuekseen erityisesti kevyen rakenteensa ja siipikalvon joustavuuden ansiosta.
Eli vaikka pterosaurien lentotaitoa on aikoinaan epäilty, nykyisin se on vakiintunut tieteen alalla mahdolliseksi ja fysiikan lakien mukaiseksi. Onko jokin pterosauri erityisesti kiinnostanut sinua?
