Etla: Suomi tarvitsee 44 tuhatta maahanmuuttajaa vuodessa

[HuuHaata]

Supercellin argumentti taitaa olla että monikulttuurinen työyhteisö on tuottavampi kuin homogeenisestä ympäristöstä koottu työyhteisö. Uskotko tällaisen argumentin?

Suurilta osin en.

Lisäksi se ei ole heidän argumenttinsa. Vaan argumentti on tosiaan ääliöargumentti, jossa Supercell esitetään esimerkkinä ulkomaalaisten työllistäjästä, mitä se luonnollisesti ei ollenkaan ole. Tyypillinen niiden 44 000 työllistäjä ei missään tapauksessa olisi mikään ICT yritys.

[HuuHaata]

Ei kyllä tuo on Supercelin argumentti jonka voi lukea Ilkka Paanasen kertomana haastatteluistaan.
Et siis usko todeksi Paanasen argumenttiä?

Ei vaan en lähde peliin, jossa pelataan BS bingoa. Eli kun ETLA julkaisee, ja media julkaisee pelkkää BS:ä, niin en lähde peliin, jossa siinä sivussa Supercell kääntää omiin kirjoituksiinsa asiat päälaelleen siitä mitä he mediassa itsestään esittävät.

Toki pelillä, jossa kaikista toimijoista esittää löytävänsä hyvää koko ajan voi lähteä, mutta kun ei sillä ole todellisuuden kanssa merkitystä. ETLA pitää ihmisiä niin tyhminä, että sakeampikin propaganda uppoaa.

Yleisenä esimerkkinä työelämästä Supercell on äärimmäisen huono argumentti. Paitsi jos ollaan siirtymässä talouteen, jossa keskimäärin työntekijä tuottaa ainakin miljoonan kansantalouteen. Sopisi minulle, mutta ei taida paukut riittää?

Peli näissä on seuraava. Elinkeinoelämän keskusliitolla on paljon valtaa. Suuri osa siitä syntyy sillä, että kansa pidetään kujalla kaikesta propagandalla. Jos puhuttaiisiin asioista oikeilla nimillä jäisi vähemmän mahdollisuuksia syvään manipulointiin.

[HuuHaata]

Supercellin argumentti taitaa olla että monikulttuurinen työyhteisö on tuottavampi kuin homogeenisestä ympäristöstä koottu työyhteisö. Uskotko tällaisen argumentin?

Tämähän on aivan avainkysymys siihen että voidaanko työyhteisöjä kehittää toimimaan paremmin tuomalla niihin eri ympäristöistä tulevia ja eri kulttuureja edustavia henkilöitä?

Riippuu työyhteisöstä.

Ensin pitäisi olla rehellinen. Otetaan vaikkapa, että maahanmuuttaja pikakoulutetaan tehdassiiivoojaksi, jossa ei koskaan puhu kenellekään. Tämä lienee aika tyypillinen työ, johon noita 44 000 yritetään istuttaa. Tällöin ihan sama mitä kieltä puhuu kunhan hoitaa työnsä, ja yrityksen kannalta mitä halvemmalla sen parempi.

Voinee olla olemassa joitain keskikokoisia tai suuryrityksiä, joissa monikulttuurisesta pohjasta on hyötyä. Vaikkapa niin, että kauppaa käydään ympäri maapallon, ja erilaisten kulttuurien osaamisesta on hyötyä. Nuo eivät ole töitä, jotka olisivat matalapalkka-aloja, eli kuuluisivat kaavailtuun 44 000:n vuodessa.

[HuuHaata]

Ei suurimmassa osassa yrityksissä kuunnella lattiatasoa. Se on helposti aina tarvittavissa korvattavissa uusilla.

[Rere]

Tämän keskustelu nyt kääntyi sekavasta kiihkoilusta mielenkiintoiseen kysymykseen :

Supercellin argumentti taitaa olla että monikulttuurinen työyhteisö on tuottavampi kuin homogeenisestä ympäristöstä koottu työyhteisö. Uskotko tällaisen argumentin?

Tämähän on aivan avainkysymys siihen että voidaanko työyhteisöjä kehittää toimimaan paremmin tuomalla niihin eri ympäristöistä tulevia ja eri kulttuureja edustavia henkilöitä?

Suomalainen peliala työllistää yli 3000 työntekijää, joista enemmistö työskentelee Suomessa. Näistä 278 tuli EU/ETA -alueen ulkopuolelta.

"Monikulttuurinen" työyhteisö ei ole mikään itseisarvo. Siitä saattaa olla hyötyä tai haittaa. Pelialaa en tunne, mutta esimerkiksi ICT-alalla kansainvälisesti monissa maissa toimivissa yityksissä on vahva sisäinen yrityskulttuuri ja ennen kaikkea yhdenmukaiset sisäiset toimintaprosessit. Siten on suhteellisen helppo tarvittaessa kasata isokin "monikulttuurinen" projektiryhmä esim. muutamia kymmeniä tai satoja henkilöitä ja työ sujuu. Se on sitten eri asia mitä "kulttuuria" työntekijät yksityiselämässään noudattavat. Asiakassuhteissa tietysti maan tapa on osattava ja ymmärrettävä, joskin niissäkin pyritään noudattamaan yhteisiä vakiintuneita sopimuskäytäntöjä.

En kyllä ymmärrä, mitä hyötyä monikulttuurisuudesta on vaikkapa pienessä rakennusyrityksessä tai siivousfirmassa. Taitaa hyöty olla tällä hetkellä se, että yleensä työntekijöitä saadaan

[Rere]

Monikulttuurisuuden etu on siinä että nähdään uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia joita homogeeninen yhteisö ei tule edes ajatelleeksi. Pikku esimerkkinä tästä eri näköaloista Suomeen tulleet Ukrainalaiset ovat ihmetelleet että miksi suomessa jatkuvasti heitetään hiekkaa ja pikkukiviä lumen ja jään päälle. No suomalaiset eivät edes ajattele muuta mahdollisuutta nähdessään kadulla liukasta kuin että hiekkaa tuohon. Ukrainalaisille riittää että siinähän on vähän liukasta niin pitää siinä varoa.

Totta! Kyllä ukrainalaiset ovat innovatiivisia tässä asiassa, joskin uskon heidän innovatiivisuutensa olevan pääosin muussa kuin liukastelussa. Mutta onhan tuolla työllistävä vaikutus ensiapupoleilla kun katkenneitä raajoja kipsataan ja lastoitetaan.

Tässä on toinen innovaattori, "pohjalais"mies, joka keksi miten päästään eroon hartaimpia parempiuskoisia vaivaavasta uskonnollisesti teurastettujen eläinten lihan puutteesta:

"Pohjanmaan käräjäoikeudessa alkoi tänä aamuna poikkeuksellisen laajan eläinsuojelurikoksen käsittely.
Pääsyytetty on pohjalaismies, jonka epäillään halal-teurastaneen jopa 2 500 lammasta vuosien 2003 ja 2020 välisenä aikana. Mukana on myös muita eläimiä, kuten nautoja ja kalkkunoita.
Haastehakemuksessa kuvaillaan, miten vastaaja on lopettanut lampaita erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Rikoksen kohteena on ollut huomattavan suuri määrä eläimiä.
Syytetyn epäillään myös kuljettaneen lampaita henkilöautossa elävinä jalat sidottuina.
Syytetty on syyttäjän mukaan tavoitellut teurastustoiminnallaan taloudellista hyötyä ja hän on tiennyt käyttämänsä lopetustavan edistävän lihan markkinointia, joten rikos on myös kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä."

https://yle.fi/a/74-20003845

[ID10T]

Monikulttuurisuuden etu on siinä että nähdään uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia joita homogeeninen yhteisö ei tule edes ajatelleeksi.

Lähinnä esillä ovat olleet eri tavat jengiytyä ja harrastaa seksuaalista väkivaltaa.

Pikku esimerkkinä tästä eri näköaloista Suomeen tulleet Ukrainalaiset ovat ihmetelleet että miksi suomessa jatkuvasti heitetään hiekkaa ja pikkukiviä lumen ja jään päälle. No suomalaiset eivät edes ajattele muuta mahdollisuutta nähdessään kadulla liukasta kuin että hiekkaa tuohon. Ukrainalaisille riittää että siinähän on vähän liukasta niin pitää siinä varoa.

Ja tämä on meidän ajatusmaailmaamme rikastuttanut miten? Ukraina on huomattavasti etelämpänä kuin Suomi, joten talveen suhtaudutaan siellä eri tavalla.

[AimoJortikka]

Meillä taitaa tällä hetkellä olla töissä ainakin seitsemää kansallisuutta. Tosin koulutetuista (suurin osa akateemisia, taitaa kaikki olla vähintään opistotasoisia) työntekijöistä koostuva asiantuntijaorganisaatio mutta kuitenkin. Hyvin toimii.

[Keijona]

Kontrasti sitä kitkaa ja kipua aiheuttaa. Suhteellisuudentajua täytyisi olla noissa kulttuurienkin yhdistelyssä, jos kulttuurien kehdot ja elin ympäristöt on kovin erilaisia, ei niiden yhdistäminen tai fuusio välttämättä ole mahdollista, ei kaikista sekoituksista tule hyviä.

[Eusa]

Meillä taitaa tällä hetkellä olla töissä ainakin seitsemää kansallisuutta. Tosin koulutetuista (suurin osa akateemisia, taitaa kaikki olla vähintään opistotasoisia) työntekijöistä koostuva asiantuntijaorganisaatio mutta kuitenkin. Hyvin toimii.

Saatteko tuottonne markkinoilta vai oletteko ns. suojatyöorganisaatio?

[AimoJortikka]

Meillä taitaa tällä hetkellä olla töissä ainakin seitsemää kansallisuutta. Tosin koulutetuista (suurin osa akateemisia, taitaa kaikki olla vähintään opistotasoisia) työntekijöistä koostuva asiantuntijaorganisaatio mutta kuitenkin. Hyvin toimii.

Saatteko tuottonne markkinoilta vai oletteko ns. suojatyöorganisaatio?

Niin että valtion tutkimuslaitos tai vastaava? Sitäkö tarkoitit? Ei todellakaan, osakeyhtiö, ihan itse on rahat markkinoilya revittävä omilla tuotteilla ja palveluilla.

[KultaKikkare]

Meillä taitaa tällä hetkellä olla töissä ainakin seitsemää kansallisuutta. Tosin koulutetuista (suurin osa akateemisia, taitaa kaikki olla vähintään opistotasoisia) työntekijöistä koostuva asiantuntijaorganisaatio mutta kuitenkin. Hyvin toimii.

Niin, mäkin työskentelen tällä hetkellä projektissa jossa on viittä kansallisuutta. Kinukkien kanssa ikuisuusongelma että niiden suullinen englanti on usein kammottavan huonoa ja hankala saada puheesta selvää. Niiden lisäksi edustettuna on turkki, ranska, ruotsi ja pakistan. Hyvin toimii, mutta tuskin sen paremmin kuin suomalaisten keskenkään, insinöörit on insinöörejä kansallisuudesta riippumatta. Ehkä pikkasen huonommin, koska kielimuuri kinukkien kanssa, mut silti riittävän hyvin.

Koulutetun työvoiman maahantulo on toki suotavaa ja yhteiskuntaa vahvistavaa. Tosin noista osa käynyt koulunsakin suomessa, pari vielä opiskelijoita, nuorta porukkaa, hyvä hyvä, parasta mahdollista mamutusta.

[KultaKikkare]

Supercellin argumentti taitaa olla että monikulttuurinen työyhteisö on tuottavampi kuin homogeenisestä ympäristöstä koottu työyhteisö. Uskotko tällaisen argumentin?

Tämähän on aivan avainkysymys siihen että voidaanko työyhteisöjä kehittää toimimaan paremmin tuomalla niihin eri ympäristöistä tulevia ja eri kulttuureja edustavia henkilöitä?

Joo kun otetaan mamuja jotka pääsee supercellille duuniin niin ollaan juuri oikealla tiellä.

Niiden lisäks sitten niitä nuoria naisia että syntyvyys lisääntyy.

[KultaKikkare]

Peli-ala on siinä mielessä erilainen että siellä on enemmän luovaa ideointia, siinä monikansalllinen tiimi saattaa toimia paremmin. Saattaa, koska riippuu tiimistä, jos dynamiikka toimii hyvin niin sitten monikansalllinen on parempi kuin monokansallinen.

[KultaKikkare]

Lisäksi se on haastavaa duunia suht pienellä palkalla alan palkkatasoon nähden ja usein vaaditaan ylitöitä pelien julkaisun aikoihin. Se vaatii todella voimakasta tiimihenkeä ja ylpeyttä ja halua saada tuote pihalle aikataulussa. Suomesta ei välttämättä löydy edes tarpeeksi tekijöitä.

Tota ei voi soveltaa kuitenkaan joka alalle, monikulttuurisuus ei paranna esim taksitoimintaa.