Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Kun kummankin valon monitori toteaa keltaiseksi, niillä on sama aaltopituus ja taajuus - käsitätkö?
Kun valon aaltopituus x taajuus on valon nopeus c, niin niillä on sama nopeus c - käsititkö?
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Kun kummankin valon monitori toteaa keltaiseksi, niillä on sama aaltopituus ja taajuus - käsitätkö?
Kun valon aaltopituus x taajuus on valon nopeus c, niin niillä on sama nopeus c - käsititkö?
Kyllä.
En.
Mitä tuohon voi sanoa, kaikki on suhteellista.
Minä juuri selitin miksi niilä on sama aallonpituus ja taajuus, vaikka ei olekkaan lähtöpäässä.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Kun kummankin valon monitori toteaa keltaiseksi, niillä on sama aaltopituus ja taajuus - käsitätkö?
Kun valon aaltopituus x taajuus on valon nopeus c, niin niillä on sama nopeus c - käsititkö?
Kyllä.
En.
Mitä tuohon voi sanoa, kaikki on suhteellista.
Minä juuri selitin miksi niilä on sama aallonpituus ja taajuus, vaikka ei olekkaan lähtöpäässä.
Et siis vieläkään usko, että monitori toteaa kummallekin valolle saman nopeuden c?
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.
Oppitunti: Valon nopeus on aina c valolähteen ja havaitsijan liikkeestä riippumatta
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen monitorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus = aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille keltaisena saman nopeuden kuin paikallaan olevan valolähteen keltaiselle valolle.
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - eihän valon väri vaikuta valon nopeuteen?
Eli liikkuvat valolähde ja valon kohde miten tahansa, kohteen suhteen valon nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.
No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.
Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.
Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.
Uudestaan.
Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...
Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..
Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.
No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.
Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.
Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.
Uudestaan.
Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...
Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..
Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.
Tuo esimerkkini toimii ihan samalla tavalla tyhjiössä ja ilmassa.
Tuo tyhjiössä esityksesi on taas sitä tuttua mieltä vailla olevaa gossujokellusta.
Sinun ajattelussasi on se vika, että et osaa ajatella yksinkertaisen johdonmukaisesti, vaan ajatuksiisi rönsyilee jonninjoutavaa tilpehööriä, ja joudut ajatuslabyrinttiin, jonne jäät vangiksi.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.
No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.
Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.
Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.
Uudestaan.
Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...
Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..
Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.
Tuo esimerkkini toimii ihan samalla tavalla tyhjiössä ja ilmassa.
Tuo tyhjiössä esityksesi on taas sitä tuttua mieltä vailla olevaa gossujokellusta.
Sinun ajattelussasi on se vika, että et osaa ajatella yksinkertaisen johdonmukaisesti, vaan ajatuksiisi rönsyilee jonninjoutavaa tilpehööriä, ja joudut ajatuslabyrinttiin, jonne jäät vangiksi.
Pahaa pelkään että tapaan sinut siellä labyrintissä seikkailemassa.
joe luet sen jokelluksen ajatuksella, pala palalta hitaasti pureskellen, huomaat että se toimii, tuottaa ihan samat havainnot mutta siinä lähteen ja mittaajan välillä tapahtuu kummia joita pelkästään mittaustulosta katsomalla ei voi tietää.
Väliaine ei ole jonninjuotavaa, vaan merkittävä peluri valonnopeudessa.
Kontra kirjoitti: ↑05 Marras 2023, 19:03
Mitenkäs kiemurtelet tästä demonstraatiosta?
Kaksi valolähdettä, toinen monitorin suhteen paikallaan oleva lähettää keltaista valoa ja toinen moniotorista loittoneva lähettää vihreää valoa. Valot lähestyvät monitoria rintarinnan, kun valolähteet ovat samalla linjalla. Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus. Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Tyhjiössä.
Koska vihreää valoa lähettävä liikkuu poispäin monitorista, monitori mittaa aallonpituuden pidemmäksi kuin se oli lähteestä lähtiessään.
Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Väliaineessa, eli ilmassa.
Vihreää valoa lähettävän ilmamassan suhteen nopeammin liikkuvan lähteen aallonpituudeltaan kireämpi valo siirtyessään ilmamassaan siirtymä venyttää sen aallonpituutta jolloin se vastaa keltaisen lähteen valon aallonpituutta.
Tässä valot liikkuvat rinta rinnan vihreä jo lähdössä muuttuneena.
Noin.
Hyppää järveen - etkö sinä toope osaa edes lukea?
Minä kirjoitin: Monitori toteaa lähestyvät valot saman värisinä keltaisina, kun dopplerin vuoksi vihreä valokin näkyy monitorille keltaisena, eli niillä on kummallakin sama keltaisen värin aaltopituus ja taajuus.
Etkö sinä käsitä, että kun vihreä valo etääntyy, sen aaltopituus kasvaa sen verran, että monitori havaitsee sen keltaisena.
Sitten kirjoitin: Kun valon nopeus on aaltopituus x taajuus, valojen on pakko lähestyä samalla nopeudella monitoria eli nopeudella c. Eli vaikka vihreä valo loittonee monitorista, monitori mittaa sille saman nopeuden kuin keltaisellekin valolle.
Ei meillä ole edelleenkään järviä lähellä.
Niin se voi näkyä vihreä keltaisena, juuri sen siinä selitin miksi noin tapahtuu.
Tuohon loppuun, monitori mittaa alkujaan vihreästä pidemmän aallonpituuden ja samalla taajuuden kuin mikä se on lähteellä eli se on monitorille keltainen. Mikä ero tuossa on sinulla ja minulla, tulos on sama.
Sinun sanomasi edeltä: Tässä ne valot ei liiku rinta rinnan vaan keltainen saavuttaa monitorin ensin ja vihreä jatkuvasti hitaammin kuin keltainen valo jolloin vihreän aallonpituus venyy monitorille myös jatkuvasti.
Totta kai ne valot liikkuvat rintarinnan. Ne valot palavat koko ajan jo ennen kuin monitori niitä alkaa tarkkailla. Ja vaikka syttyisivät vasta sitten, mitä merkitystä sillä on, kumpi valo saavuttaa ensin monitorin. Sittenhän monitori niitä vasta tarkkailee, kun ne kulkevat rinta rinnan.
Kyllä täytyy ihmetellä, kuinka jollakin voi kulkea korvien välissä noin takkuamalla, ei sitä voi käsittää.
Tuo sopii oikein hyvin että valot palavat jo ennen mittausta, silloin ei saapumiserosta ole havaintoa ja kaikki hyvin kaikensuhteen c:llä.
Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Mikä todistaa että ne kulkisivat tyhjiössä rinta rinnan ja samalla nopeudella, väliaineessa toki noin tapahtuukin. Kun loittonevan lähteen vihreän aallonpituus on lähteellä tiheämpi mutta lähete liikkuu hitaammin monitorin suhteen, monitorille aallonpituus kasvaa ja vihreästä saadaan keltainen.
Sanot: Saapumisero samalta etäisyydeltä on nähtävästi ainut keino mistä voisi päätellä kyseisen lähetteen nopeuden suhteessa monitoriin, suhteessa lähteeseen sen tietää muutenkin, se on c.
Lähetteen nopeus monitoriin on valon nopeus c, koska se toteaa keltaisena tulevasta: aaltopituus x taajuus = valonnopeus c .
Laitetaan monitori liikkumaan lähteitä kohti samalla nopeudella, jolla etääntyvä lähde liikkuu. Nyt monitori toteaa molemmat valot vihreiksi, koska paikallaan olleen lähteen valon aaltopituus dopplerin vuoksi lyhenee. Nytkin aaltopituus x tajuus = valon nopeus c - vai vaikuttaako sinun mielestäsi valon väri valon nopeuteen? Eli liikkuvat lähteet tai monitori miten tahansa, valojen nopeus on aina c. Tässä on ero ääneen, kun äänen nopeus muuttuu havaitsijan liikkeen funktiona.
No ei vaikuta väri lähteen päässä nopeuteen mutta havaitsijan päässä nähtävästi muutoksia tapahtuu kuten selitin ja selitit, se havaittu spetriviivasiirtymä kaukaisista lähteistä sopii tähän, kaikki aallonpituudet muuttuu eri liiketilassa olevalle havaitsijalle ja havaittava kohta esin sille näkyvänvalon alueelle muuttaa siksi paikkaa ja viivat siirtyy.
Jos laitetaan se monitori liikkumaan samalla nopeudella kuin alkuperäisessä kokeessa se vihreää valoa lähettävä loittoneva lähde tyhjiössä, valo saapuukin nyt tietysti vihreänä koska ovat samassa liiketilassa mutta nyt sen monitorin liiketilan muutoksen takia vastaan tulevan toisen lähteen keltainen valo muuttuu vihreäksi.
Väliaineessa taas, jos molemmat liikkuvat väliaineen suhteen niin tilanne on seuraava, lähde lähettää vihreää, vihreän siirtymässä väliaineeseen tapahtuu venymä keltaiseen, keltainen siirtyy väliaineessa nopeudella c monitorille, mutta koska myös monitori liikkuu väliaineen suhteen samaan suuntaan kuin alunperin vihreää lähettänyt lähde, se mittaa lyhemmän aallonpituuden eli mittaa taas vihreää vaikka matkalla se oli keltaista.
Uudestaan.
Katsotaas tyhjiössä.
Liikkuva, monitorista loittoneva lähteesi tyhjiössä lähettää siis vihreää valoa nopeudella c, se kuitenkin saapuu monitorille nopeudella v ja se saa aikaan valon muuttumisen keltaiseksi, jos monitori palauttaa tuon havaitsemansa "väärän" aallonpituuden se tapahtuu nopeudella c monitorin suhteen, alkuperäinen monitorista loittoneva lähde ottaa sen vastaan taas nopeudella v ja taas venyy aallonpituus, jos se alkuperäinen lähde taas palauttaa havaitsemansa "väärän" lähetteen, se tapahtuu nopeudella c ja sama meno jatkuu, vcvcvcvcvcvcv...
Väliaineessa taas homma menisi niin että vihreää valoa lähettävä väliaineen suhteen liikkuva ja monitorista loittoneva lähde lähettää vihreän valonsa väliaineeseen, jo tuossa tapahtuu muutos nopeuteen +c tuon lähteen suhteen, aallonpituus venyy jo tuossa siirtymässä ja se keltainen siirtyy väliaineen suhteen paikoillaan olevalle monitorille, monitorin ja väliaineen suhteen nopeudella c, jos monitori taas palauttaa havaitsemansa keltaisen lähetteen se tapahtuu taas nopeudella c, mutta koska alkuperäinen lähde liikkuu väliaineen suhteen, se lähete saapuu sille nopeudella alle c ja siksi lähde mittaa pidemmän aallonpituuden kuten pitääkin mitata, eli oranssin suuntaan mennään..
Helvetin sekavaa, tiedän, mutta kyllä se siitä selviää, hiljaa hyvä tulee.
Tuo esimerkkini toimii ihan samalla tavalla tyhjiössä ja ilmassa.
Tuo tyhjiössä esityksesi on taas sitä tuttua mieltä vailla olevaa gossujokellusta.
Sinun ajattelussasi on se vika, että et osaa ajatella yksinkertaisen johdonmukaisesti, vaan ajatuksiisi rönsyilee jonninjoutavaa tilpehööriä, ja joudut ajatuslabyrinttiin, jonne jäät vangiksi.
Pahaa pelkään että tapaan sinut siellä labyrintissä seikkailemassa.
joe luet sen jokelluksen ajatuksella, pala palalta hitaasti pureskellen, huomaat että se toimii, tuottaa ihan samat havainnot mutta siinä lähteen ja mittaajan välillä tapahtuu kummia joita pelkästään mittaustulosta katsomalla ei voi tietää.
Väliaine ei ole jonninjuotavaa, vaan merkittävä peluri valonnopeudessa.
Kun sinä et ymmärrä sitä, että fotoni on sähkömagneettista värähtelyä, joka ei voi edetä kuin yhdellä ainoalla nopeudella tyhjössä ja ilmassa, ja se koskee joka ikistä fotonia. Jos valolla - yleisemmin sm-aallolla olisi useampia nopeuksia, mitkään sm-aaltoa käytävät systeemit eivät voisi toimia ollenkaan - ei tutkat, ei GPS, ei lasertutkat tms mittauslaitteet.
Miksi ihmeessä sinä täällä sähläät jonninjoutavine jokelluksinesi, eikä minkäänlaista halua sulla ole oppia yhtään mitään fysiikasta.
Normaalijärjellä varustettu ihminen nuo asian ymmärtää yleensä yhdellä selityksellä, mutta sinä omituinen luonnonoikku et näytä millään opilla niitä käsittävän. Eikö sulla koskaan ole tullut mieleen, oletko tyhmä, vai miksi samat asiat, joiden ymmärtäminen muille ei ole mikään ongelma, sinun korviesi väliin ei uppoa vuosienkaan saatossa.
Kontra kirjoitti: ↑06 Marras 2023, 14:34
Kun sinä et ymmärrä sitä, että fotoni on sähkömagneettista värähtelyä, joka ei voi edetä kuin yhdellä ainoalla nopeudella tyhjössä ja ilmassa, ja se koskee joka ikistä fotonia. Jos valolla - yleisemmin sm-aallolla olisi useampia nopeuksia, mitkään sm-aaltoa käytävät systeemit eivät voisi toimia ollenkaan - ei tutkat, ei GPS, ei lasertutkat tms mittauslaitteet.
Miksi ihmeessä sinä täällä sähläät jonninjoutavine jokelluksinesi, eikä minkäänlaista halua sulla ole oppia yhtään mitään fysiikasta.
Normaalijärjellä varustettu ihminen nuo asian ymmärtää yleensä yhdellä selityksellä, mutta sinä omituinen luonnonoikku et näytä millään opilla niitä käsittävän. Eikö sulla koskaan ole tullut mieleen, oletko tyhmä, vai miksi samat asiat, joiden ymmärtäminen muille ei ole mikään ongelma, sinun korviesi väliin ei uppoa vuosienkaan saatossa.
Ymmärrän kyllä turhautumisesi. Mutta kyllä ne toimisi ihan samalla lailla lähteensuhteen c:llä ja väliaineessa, siellä tulee aikakorjaus joka peittää nopeuden muutoksen joissain tapauksissa tyhjiössä ja väliaineen vaikutus korjaa toisia tapauksia esim juuri tutkissa ja staattisen koelaitteet toimii tietysti ihan samoin kuten se hiukkaskiihdytin.
Eihän sillä ole mitään merkitystä mikä fotoni on, hiukkanen tai kentän aalto, ihan samojen lakien alla se hiukkasen tai aallonhuipun liikkuminen on.
Ainut ero tulee siitä onko tuo sm-kenttä millainen, mihin se yltää, magneettikentän vaikutus loppuu aika nopeasti ja sen jälkeen fotoni omaa sen liiketilan mikä sillä on. Lähde saa tuhoutua, hiukkanen sen kun porskuttaa eteenpäin. Voisikin ajatella että sm-kentässä fotoni olisi aaltomuodossa mutta vapaana kentästä hiukkasmuodossa, siis ei hiukkanen vaan "hiukkanen".
Taas mikään kaikkeuden kattava kenttä, eli eetterikenttä jossa fotoni liikkuisi tietyllä nopeudella on sula mahdottomuus samoista syistä, se kenttä ei voi olla levossa kaikkien suhteen dynaamisessa kosmoksessa, ainut tapa mikä tuottaisi vakio c:n kaikille, niin lähteille kuin havaitsijoille.
P.s.
Vilkaistaan sitä GPS:ää. Kun satelliitti lähettää aikaleimaa tyhjiössä, sen signaalin nopeus on aina c satelliitin suhteen, ilmaan siirtyessään nopeus asettuu nopeuteen joka on hiukan pienempi kuin valon tyhjönopeus ja aina vakio ilmamassan suhteen, eli jos ajatellaan mitä tapahtuu, laskettu sijainti menee vakio c:llä hiukan pitkäksi kun satelliitti lähestyy GPS vastaanotinta.
Vastaavasti kun satelliitti loittonee, tyhjönopeuden lasku suhteessa GPS vastaanottimeen ja ilmamassaan siltä osin kun signaali liikkuu tyhjiössä saa aikaan sen että Vakio c:llä laskettu sijainti jää hiukan lyhyeksi. Eli samaan paikkaan osuu mutta väärään paikkaan, noin koska maan kellot käy "väärin" gravikuopassaan, tehdään aikakorjaus ja kas kummaa paikka osuu nyt kohdalleen.
Kontra kirjoitti: ↑06 Marras 2023, 14:34
Kun sinä et ymmärrä sitä, että fotoni on sähkömagneettista värähtelyä, joka ei voi edetä kuin yhdellä ainoalla nopeudella tyhjössä ja ilmassa, ja se koskee joka ikistä fotonia. Jos valolla - yleisemmin sm-aallolla olisi useampia nopeuksia, mitkään sm-aaltoa käytävät systeemit eivät voisi toimia ollenkaan - ei tutkat, ei GPS, ei lasertutkat tms mittauslaitteet.
Miksi ihmeessä sinä täällä sähläät jonninjoutavine jokelluksinesi, eikä minkäänlaista halua sulla ole oppia yhtään mitään fysiikasta.
Normaalijärjellä varustettu ihminen nuo asian ymmärtää yleensä yhdellä selityksellä, mutta sinä omituinen luonnonoikku et näytä millään opilla niitä käsittävän. Eikö sulla koskaan ole tullut mieleen, oletko tyhmä, vai miksi samat asiat, joiden ymmärtäminen muille ei ole mikään ongelma, sinun korviesi väliin ei uppoa vuosienkaan saatossa.
Ymmärrän kyllä turhautumisesi. Mutta kyllä ne toimisi ihan samalla lailla lähteensuhteen c:llä ja väliaineessa, siellä tulee aikakorjaus joka peittää nopeuden muutoksen joissain tapauksissa tyhjiössä ja väliaineen vaikutus korjaa toisia tapauksia esim juuri tutkissa ja staattisen koelaitteet toimii tietysti ihan samoin kuten se hiukkaskiihdytin.
Eihän sillä ole mitään merkitystä mikä fotoni on, hiukkanen tai kentän aalto, ihan samojen lakien alla se hiukkasen tai aallonhuipun liikkuminen on.
Ainut ero tulee siitä onko tuo sm-kenttä millainen, mihin se yltää, magneettikentän vaikutus loppuu aika nopeasti ja sen jälkeen fotoni omaa sen liiketilan mikä sillä on. Lähde saa tuhoutua, hiukkanen sen kun porskuttaa eteenpäin. Voisikin ajatella että sm-kentässä fotoni olisi aaltomuodossa mutta vapaana kentästä hiukkasmuodossa, siis ei hiukkanen vaan "hiukkanen".
Taas mikään kaikkeuden kattava kenttä, eli eetterikenttä jossa fotoni liikkuisi tietyllä nopeudella on sula mahdottomuus samoista syistä, se kenttä ei voi olla levossa kaikkien suhteen dynaamisessa kosmoksessa, ainut tapa mikä tuottaisi vakio c:n kaikille, niin lähteille kuin havaitsijoille.
P.s.
Vilkaistaan sitä GPS:ää. Kun satelliitti lähettää aikaleimaa tyhjiössä, sen signaalin nopeus on aina c satelliitin suhteen, ilmaan siirtyessään nopeus asettuu nopeuteen joka on hiukan pienempi kuin valon tyhjönopeus ja aina vakio ilmamassan suhteen, eli jos ajatellaan mitä tapahtuu, laskettu sijainti menee vakio c:llä hiukan pitkäksi kun satelliitti lähestyy GPS vastaanotinta.
Vastaavasti kun satelliitti loittonee, tyhjönopeuden lasku suhteessa GPS vastaanottimeen ja ilmamassaan siltä osin kun signaali liikkuu tyhjiössä saa aikaan sen että Vakio c:llä laskettu sijainti jää hiukan lyhyeksi. Eli samaan paikkaan osuu mutta väärään paikkaan, noin koska maan kellot käy "väärin" gravikuopassaan, tehdään aikakorjaus ja kas kummaa paikka osuu nyt kohdalleen.
Aivan järjetöntä hölynpölyä taas lykkäät. Ei maksa vaivaa edes lukea sitä ajatuksella.
Fotoni on sähkömagneettinen aalto, ei mitään muuta. Ota nyt sentään selvää, mikä sähkömagneettien aalto ja säteily on, kun ihan älyvapaat kuvitelmat sulla siitä on.
Tuo tuotoksesi ei ole enää ihan tavanomaista tyhmyyttä. Tavallinen tyhmä ymmärtää kyllä älyllisen tasonsa, mutta sulla ei tunnu olevan mitään käsitystä älyllisestä kapasiteetistasi. Parasta olisi kun mode laittaisi sinut jäähylle, ja päästäisi takaisin vasta, kun olet lukenut lukion fysiikan läpi niin, että olet se ymmärtänyt.
