Tiedepalsta.fi

Ed. kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 19:27 Tavio on piilohintti ja pelkää omaa seksuaalisuuttansa.

Copilot kirjoitti:Thomas Pikettyn ajattelun ydin keskittyy tulo- ja varallisuuserojen kasvuun sekä niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa. Hänen tunnetuin teoksensa, *Capital in the Twenty-First Century*, esittää, että varallisuuserot ovat kasvaneet historiallisesti ja voivat kasvaa edelleen, ellei niihin puututa. Pikettyn keskeisiä ideoita ovat seuraavat:

1. **Pääoman kasautuminen**: Piketty väittää, että varallisuus keskittyy harvoille, koska varallisuus (pääoma) tuottaa usein suuremman tuoton kuin talouden yleinen kasvu. Tämä johtaa siihen, että rikkaat rikastuvat nopeammin kuin muut, mikä lisää eriarvoisuutta.

2. **"r > g" -periaate**: Tämä tarkoittaa, että varallisuuden tuotto (r) on historiallisesti ollut suurempi kuin talouskasvu (g). Tämä mekanismi on keskeinen varallisuuden kasautumisessa ja eriarvoisuuden kasvussa.

3. **Historiallinen analyysi**: Piketty käyttää laajaa historiallista dataa osoittaakseen, kuinka tulo- ja varallisuuserot ovat muuttuneet ajan myötä. Hän huomauttaa, että 1900-luvun alkupuolen suuret sodat ja sosiaaliset uudistukset tasoittivat eroja, mutta viime vuosikymmeninä eriarvoisuus on taas kasvanut.

4. **Progressiivinen verotus**: Piketty ehdottaa, että eriarvoisuuden hillitsemiseksi tarvitaan vahvempia julkisia toimia, kuten progressiivista verotusta, erityisesti varallisuusveroilla. Tämä auttaisi jakamaan varallisuutta tasaisemmin ja rahoittamaan hyvinvointivaltion palveluita.

5. **Globalisaation vaikutukset**: Piketty käsittelee myös globalisaation roolia eriarvoisuudessa ja pohtii, kuinka talouden avoimuus ja globaalit markkinat ovat hyödyttäneet eniten varakkaimpia.

Pikettyn ajattelu haastaa perinteiset taloustieteelliset teoriat siitä, että vapaat markkinat tasoittavat tuloeroja ja parantavat kaikkien elintasoa. Hän korostaa poliittisen päätöksenteon ja verotuksen merkitystä eriarvoisuuden hallinnassa.

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 05:54

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kyllä oli taas kaksinaamaista hölinää. Suomi on luopunut täysin globaalista vaikutusvallastaan. Jäljellä on enää omia saavutettuja etujaan puollustava Yhdysvaltojen marionetti, joka uskoo arvoperusteisen rajoitus- ja sulkupolitiikan autuuteen.

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 05:54

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kyllä oli taas kaksinaamaista hölinää. Suomi on luopunut täysin globaalista vaikutusvallastaan. Jäljellä on enää omia saavutettuja etujaan puollustava Yhdysvaltojen marionetti, joka uskoo arvoperusteisen sulku-ja pakotepolitiikan autuuteen.

Pattinero kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 06:11

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 05:54

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kyllä oli taas kaksinaamaista hölinää. Suomi on luopunut täysin globaalista vaikutusvallastaan. Jäljellä on enää omia saavutettuja etujaan puollustava Yhdysvaltojen marionetti, joka uskoo arvoperusteisen sulku-ja pakotepolitiikan autuuteen.

Suomi on luopunut mistä? Suomen "globaali vaikutusvalta" on juuri sellaista hölinää, jota viljelee ne, jotka kuvittelevat meistä aivan liikoja. Ja se tässä nyt juuri näkyykin kasvavina velkakasoina.

Mielestäni Stubb on esiintynyt YK:ssa täysin omaksi ja Suomen eduksi. Olen tyytyväinen kaveriin, joka uskaltaa olla aivan selvästi Niinistöä suorempi puheissaan.

Mutta, siihenkin on varmasti syynsä. Eikä vähäisin niistä ole Natojäsenyys, jota Suomi ei ollut yhdenkään edellisen presidentin aikana. Niinistön loppukaudella asialla ei ehtinyt olla enää niin suurta merkitystäkään. Sitä varjosti paljon enemmän koronapaniikki ja vielä sitäkin enemmän Ukrainan sota.

Stubbin ehdotukset YK:n toiminnan kehittämiseksi ovat olleet oikean suuntaisia. Pääsyy niihin on tietenkin Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen Ukrainassa. Ja sellaisella paskavaltiolla on vielä jokin helvetin veto-oikeus YK:ssa. On YK:n omaa kykenemättömyyttä se, että jos se ei tuollaiseen asiaan reagoi viimeinkin. Maailmassa on muitakin valtioita kuin pelkästään USA, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska. Viime aikoina onkin korostettu mm. juuri Afrikan merkityksen kasvua monellakin saralla. Tulevaisuuden kasvupotentiaali on hyvin pitkälti juuri Afrikassa.

https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2 ... 21876.html

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 06:15

Pattinero kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 06:11

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 05:54

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kyllä oli taas kaksinaamaista hölinää. Suomi on luopunut täysin globaalista vaikutusvallastaan. Jäljellä on enää omia saavutettuja etujaan puollustava Yhdysvaltojen marionetti, joka uskoo arvoperusteisen sulku-ja pakotepolitiikan autuuteen.

Suomi on luopunut mistä? Suomen "globaali vaikutusvalta" on juuri sellaista hölinää, jota viljelee ne, jotka kuvittelevat meistä aivan liikoja. Ja se tässä nyt juuri näkyykin kasvavina velkakasoina.

Mielestäni Stubb on esiintynyt YK:ssa täysin omaksi ja Suomen eduksi. Olen tyytyväinen kaveriin, joka uskaltaa olla aivan selvästi Niinistöä suorempi puheissaan.

Mutta, siihenkin on varmasti syynsä. Eikä vähäisin niistä ole Natojäsenyys, jota Suomi ei ollut yhdenkään edellisen presidentin aikana. Niinistön loppukaudella asialla ei ehtinyt olla enää niin suurta merkitystäkään. Sitä varjosti paljon enemmän koronapaniikki ja vielä sitäkin enemmän Ukrainan sota.

Stubbin ehdotukset YK:n toiminnan kehittämiseksi ovat olleet oikean suuntaisia. Pääsyy niihin on tietenkin Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen Ukrainassa. Ja sellaisella paskavaltiolla on vielä jokin helvetin veto-oikeus YK:ssa. On YK:n omaa kykenemättömyyttä se, että jos se ei tuollaiseen asiaan reagoi viimeinkin. Maailmassa on muitakin valtioita kuin pelkästään USA, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska. Viime aikoina onkin korostettu mm. juuri Afrikan merkityksen kasvua monellakin saralla. Tulevaisuuden kasvupotentiaali on hyvin pitkälti juuri Afrikassa.

https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2 ... 21876.html

Suomihan on juuri pilannut suhteensa sinne Afrikkaan. Jo Niinistökin sai siellä kylmän vaataanoton.

Rere kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 18:10 Kuten aiemmin kirjoitin, myös Gazalle annettavaan tukeen on lisättävä ehto, että homoseksuaaleja ja muitakin muitakin vähemmistöjä kohdellaan tasavertaisesti heteroenemmistön kanssa. Myös samansukupuolisten keskinäiset avioliitot on hyväksyttävä. Jotta voidaan varmistua että vaatimus on toteutettu, gazalaisten tulee järjestää Pride-paraati. Muuten tukihanat kiinni!

Pattinero kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 06:25

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 06:15

Pattinero kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 06:11

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 05:54

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kyllä oli taas kaksinaamaista hölinää. Suomi on luopunut täysin globaalista vaikutusvallastaan. Jäljellä on enää omia saavutettuja etujaan puollustava Yhdysvaltojen marionetti, joka uskoo arvoperusteisen sulku-ja pakotepolitiikan autuuteen.

Suomi on luopunut mistä? Suomen "globaali vaikutusvalta" on juuri sellaista hölinää, jota viljelee ne, jotka kuvittelevat meistä aivan liikoja. Ja se tässä nyt juuri näkyykin kasvavina velkakasoina.

Mielestäni Stubb on esiintynyt YK:ssa täysin omaksi ja Suomen eduksi. Olen tyytyväinen kaveriin, joka uskaltaa olla aivan selvästi Niinistöä suorempi puheissaan.

Mutta, siihenkin on varmasti syynsä. Eikä vähäisin niistä ole Natojäsenyys, jota Suomi ei ollut yhdenkään edellisen presidentin aikana. Niinistön loppukaudella asialla ei ehtinyt olla enää niin suurta merkitystäkään. Sitä varjosti paljon enemmän koronapaniikki ja vielä sitäkin enemmän Ukrainan sota.

Stubbin ehdotukset YK:n toiminnan kehittämiseksi ovat olleet oikean suuntaisia. Pääsyy niihin on tietenkin Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen Ukrainassa. Ja sellaisella paskavaltiolla on vielä jokin helvetin veto-oikeus YK:ssa. On YK:n omaa kykenemättömyyttä se, että jos se ei tuollaiseen asiaan reagoi viimeinkin. Maailmassa on muitakin valtioita kuin pelkästään USA, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska. Viime aikoina onkin korostettu mm. juuri Afrikan merkityksen kasvua monellakin saralla. Tulevaisuuden kasvupotentiaali on hyvin pitkälti juuri Afrikassa.

https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2 ... 21876.html

Suomihan on juuri pilannut suhteensa sinne Afrikkaan. Jo Niinistökin sai siellä kylmän vaataanoton.

No enpä oikein usko, että Suomi tai suomalaiset olisivat jotenkin erityisen huonossa valossa Afrikassa. Eiköhän niillä seuduilla valkonaamaiset länkkärit ole aika automaattisesti epäsuosittuja. Eikä ole ihme. Ikioma vika on sekin.

jared33 kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 05:54

Naturalisti kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 00:55 Allekirjoittaako Suomen hallitus ja myös persut tämän?

Stubbin ensimmäinen YK-puhe: mikä meitä yhdistää?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010714973.html

Ensimmäiseksi keskityn siihen, mikä meitä yhdistää, enkä siihen, mikä meitä erottaa. Kun kylmä sota päättyi, monet meistä, minä mukaan luettuna, uskoivat "historian loppuun". Siihen, että suurin osa maailman noin 200 kansallisvaltiosta palaisi kohti rauhaa, vaurautta ja harmonista rinnakkaiseloa.

Uskottiin vahvasti, että vapaus, demokratia ja globalisaatio voittaisivat. Teknologia, vapaakauppa ja avoin tiedonvälitys johtaisivat automaattisesti maailmanlaajuiseen kehitykseen ja vakauteen.

Mutta niin ei käynyt. Unohdimme, että ihmiskunnan pimeät puolet – myös valta – on pidettävä kurissa kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n avulla. Oletimme liikaa ja teimme liian vähän.

Asiat, joiden oli määrä yhdistää meidät, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät meitä nyt erilleen. Meidän on käännettävä kurssia ja keskityttävä siihen, miten voimme löytää yhteisiä ratkaisuja yhteisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä. Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan. Meidän on palattava tielle, jolla yhteiset haasteemme edistävät yhteistyötä konfliktien sijasta. Meidän on etsittävä ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia, eikä nollasummapelejä, jotka hyödyttävät vain harvoja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon pysäyttämiseksi tarvitsemme yhteistyötä. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten käytännössä vastaamme näihin haasteisiin. Emme voi reagoida pienten kehittyvien saarivaltioiden todellisiin huolenaiheisiin vain suunnittelulla. Tarvitsemme tuloksia. Jos emme ratkaise ilmastohaastetta, sen jälkeiset kriisit ovat mahdottomia ratkaista.

Sama pätee teknologiaan. Noin 30 vuotta sitten luulimme, että digitalisaatio, tekoäly, robotisaatio ja biotekniikka toisivat meille automaattisesti paremman maailman. Luulimme, että teknologia olisi vain hyvää edistävä voima. Unohdimme, että kaikki läpimurtoteknologiat toimivat molempiin suuntiin – hyvässä ja pahassa.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Maailmanlaajuinen köyhyys on kasvussa. Kun elämän perustarpeet – kuten ruoka ja turvallisuus – eivät täyty, on mahdotonta keskittyä tulevaisuuden suunnitteluun. Olemme edistyneet monissa asioissa, mutta meidän on varmistettava, että perusoikeudet – joista olemme kaikki yhdessä sopineet– koskevat kaikkia, kaikilla tasoilla: alueita, kansakuntia, kansoja ja yksilöitä. Meidän on varmistettava, että naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on suojeltava.

Riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, puheemme ja tekomme ovat usein epäjohdonmukaisia – sanomme yhtä ja teemme toista. Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa meidän on toimittava sanojemme mukaisesti ja työskenneltävä yhdessä. Keskittykäämme siis siihen, mikä meitä yhdistää, ei siihen, mikä meitä erottaa.

Kyllä oli taas kaksinaamaista hölinää. Suomi on luopunut täysin globaalista vaikutusvallastaan. Jäljellä on enää omia saavutettuja etujaan puollustava Yhdysvaltojen marionetti, joka uskoo arvoperusteisen rajoitus- ja sulkupolitiikan autuuteen.

Ed. kirjoitti: ↑25 Syys 2024, 19:27 Tavio on piilohintti ja pelkää omaa seksuaalisuuttansa.

Tuomari Hurmio kirjoitti: ↑26 Syys 2024, 09:19 Toivottavasti kaikkien aikojen paras hallitus puuttuu tuohon nhulluuteen ja koventaa sanktiot vähintäänkin kaksinkertaisiksi. Uusintarikoksesta pitäisi seurata automaattisesti linnaa.

– Helsingin kaupunginvaltuustossa on tehty valtuustoaloite siitä, että kaupunki ei enää vaatisi vahingonkorvausta elokapinallisilta näiden aiheuttamista taloudellisista vahingoista. Tämä homma alkaa mennä ihan hulluksi, Meri kirjoittaa.

– Aha. Nyt samasta aiheesta on tehty myös toinen aloite. Eri puolueen edustajan tekemä, hän jatkaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9 ... 1a70dac96d