Tiedepalsta.fi

Katsoin YLEn Puoli Seitsemän. Tai siis en olisi katsonut mutta aihe alkoi kiinnostamaan ja myös haastateltava. Alussa sopivasti lausuttiin muutama taikasana. Haastateltavana oli Sissi Enestam, astrofyysikko. Katsoin oliko hän kirjoittanut kirjoja. Tämä menee nyt tilaukseen sitten.

https://www.tammi.fi/kirjat/simulaatioteoria/

Deimos kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 21:38 Katsoin YLEn Puoli Seitsemän. Tai siis en olisi katsonut mutta aihe alkoi kiinnostamaan ja myös haastateltava. Alussa sopivasti lausuttiin muutama taikasana. Haastateltavana oli Sissi Enestam, astrofyysikko. Katsoin oliko hän kirjoittanut kirjoja. Tämä menee nyt tilaukseen sitten.

https://www.tammi.fi/kirjat/simulaatioteoria/

Kiitos vihjeestä. Olipa aika vakuuttavaa. Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin asema näiden oikeiden tieteiden popularisoinnin kärjessä taitaa olla uhattuna. (Kirjahan mainittiin ohjelmassa, laitoin varauksen kirjastoon, hiukan jonoa.)

Ykkösnolla kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:46

Deimos kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 21:38 Katsoin YLEn Puoli Seitsemän. Tai siis en olisi katsonut mutta aihe alkoi kiinnostamaan ja myös haastateltava. Alussa sopivasti lausuttiin muutama taikasana. Haastateltavana oli Sissi Enestam, astrofyysikko. Katsoin oliko hän kirjoittanut kirjoja. Tämä menee nyt tilaukseen sitten.

https://www.tammi.fi/kirjat/simulaatioteoria/

Kiitos vihjeestä. Olipa aika vakuuttavaa. Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin asema näiden oikeiden tieteiden popularisoinnin kärjessä taitaa olla uhattuna. (Kirjahan mainittiin ohjelmassa, laitoin varauksen kirjastoon, hiukan jonoa.)

Aivan loistava argumentti sinulta. Tietenkin kun katsoit haastattelun ja olet jo lukenut kirjankin niin voit varmaan osoittaa missä kohtaa Sissi Enestam esittää simulaatioteorian FAKTANA. En itsekään ole näitä kahta hypoteesia jotka otsikossa mainitaan esittänyt FAKTOINA vaan pohdintoina, hypoteeseina. Jos olen sellaisen kuvan itsestäni antanut olen pahoillani. Ja moni tieteen huippu pohtii näitä asioita. Osaltaan kyse on myös filosofoinnista. Sissihän sanoo että emme mahdollisesti koskaan saa tietää miten asia on. Emme ehkä koskaan kykene koejärjestelyihin joista voisimme saada varmuuden asiaan, kumpaankaan noista. Vaikka kumpikin ovat hyvin kiistanalaisia hypoteeseja te siis kiellätte edes pohtimasta niitä? Eli mielestäsi minun ei edes kannata lukea kirjaa? Niinhän päätit jo puolestani ja ilmeisesti omastakin puolestasi?

Itse jouduin tuohon maailmaan jo 1994 ja olen ollut siitä lähtien siinä. Paluuta ei ole koska ei ole enää paluutietä. Olen vältellyt palstalle kirjoittelua ja todella hyvästä syystä. Ylipäätänsä kuten taisin eräässä ketjussa jonka aloitin pohdin kommunikoinnin mielekkyyttä ylipäätänsä. Ehkä olen viemässä nihilismini äärimmäiseen pisteeseen.

Tupakoidessani parvekkeella junan pilli vihelsi. Täytyy katsoa uutisia. Ehkä taas yksi "Henkilövahinko". Surullista jos kyse oli siitä. Mahdollisesti yksi ihminen teki juuri asemalla "Lopullisen ratkaisun". Mitä itse kyllä välttelen viimeiseen asti.

Vai onko vika siinä että Sissi on:

1) Nainen
2) Vieläpä BLONDI
3) Jopa viehettävän näköinen

Eli hän ei tietenkään voi olla alallaan pätevä?

Deimos kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:47

Ykkösnolla kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:46

Deimos kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 21:38 Katsoin YLEn Puoli Seitsemän. Tai siis en olisi katsonut mutta aihe alkoi kiinnostamaan ja myös haastateltava. Alussa sopivasti lausuttiin muutama taikasana. Haastateltavana oli Sissi Enestam, astrofyysikko. Katsoin oliko hän kirjoittanut kirjoja. Tämä menee nyt tilaukseen sitten.

https://www.tammi.fi/kirjat/simulaatioteoria/

Kiitos vihjeestä. Olipa aika vakuuttavaa. Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin asema näiden oikeiden tieteiden popularisoinnin kärjessä taitaa olla uhattuna. (Kirjahan mainittiin ohjelmassa, laitoin varauksen kirjastoon, hiukan jonoa.)

Aivan loistava argumentti sinulta. Tietenkin kun katsoit haastattelun ja olet jo lukenut kirjankin niin voit varmaan osoittaa missä kohtaa Sissi Enestam esittää simulaatioteorian FAKTANA. En itsekään ole näitä kahta hypoteesia jotka otsikossa mainitaan esittänyt FAKTOINA vaan pohdintoina, hypoteeseina. Jos olen sellaisen kuvan itsestäni antanut olen pahoillani. Ja moni tieteen huippu pohtii näitä asioita. Osaltaan kyse on myös filosofoinnista. Sissihän sanoo että emme mahdollisesti koskaan saa tietää miten asia on. Emme ehkä koskaan kykene koejärjestelyihin joista voisimme saada varmuuden asiaan, kumpaankaan noista. Vaikka kumpikin ovat hyvin kiistanalaisia hypoteeseja te siis kiellätte edes pohtimasta niitä? Eli mielestäsi minun ei edes kannata lukea kirjaa? Niinhän päätit jo puolestani ja ilmeisesti omastakin puolestasi?

Itse jouduin tuohon maailmaan jo 1994 ja olen ollut siitä lähtien siinä. Paluuta ei ole koska ei ole enää paluutietä. Olen vältellyt palstalle kirjoittelua ja todella hyvästä syystä. Ylipäätänsä kuten taisin eräässä ketjussa jonka aloitin pohdin kommunikoinnin mielekkyyttä ylipäätänsä. Ehkä olen viemässä nihilismini äärimmäiseen pisteeseen.

Tupakoidessani parvekkeella junan pilli vihelsi. Täytyy katsoa uutisia. Ehkä taas yksi "Henkilövahinko". Surullista jos kyse oli siitä. Mahdollisesti yksi ihminen teki juuri asemalla "Lopullisen ratkaisun". Mitä itse kyllä välttelen viimeiseen asti.

Katsoin myös tuon Ylen haastattelu ja tein kirja varauksen.

Googlen tekoälyn antoi kirjasta tällaisen arvostelun:

Koska kirja Simulaatioteoria on vasta hiljattain julkaistu tai pian julkaistava, siitä ei ole vielä saatavilla laajasti kriitikoiden kirja-arvioita. Sen sijaan voimme antaa kirjan ennakkotietojen ja saatavilla olevan sisällysluettelon pohjalta arvion siitä, mitä kirja todennäköisesti sisältää ja kenelle se on suunnattu.

Kirjan tavoite

Astrofyysikko Sissi Enestamin teos pyrkii popularisoimaan monimutkaista simulaatioteoriaa suurelle yleisölle. Kirja ei tyydy pelkästään Nick Boströmin alkuperäisen argumentin esittelyyn, vaan laajentaa näkökulmaa käsittelemällä todellisuutta, tietoisuutta ja fysiikan uusimpia tutkimustuloksia. Se näyttää rakentavan aiheen ymmärtämistä antiikin filosofiasta nykypäivän teknologiakehitykseen asti.

Arvio kirjan sisällöstä

]Sisällysluettelon perusteella kirja jakautuu loogisesti osiin, jotka käsittelevät:
Todellisuuden ja tietoisuuden peruskäsitteitä: Enestam aloittaa selittämällä, mitä todellisuus ja tietoisuus tarkoittavat nykykäsityksen mukaan. Tämä pohjustus on elintärkeä, jotta lukija ymmärtää, mistä simulaatioteoriassa ylipäätään on kyse.

Erilaisia simulaatiomalleja: Kirja tutkii erilaisia mahdollisuuksia, millaisessa simulaatiossa voisimme elää, käyttäen vertauksina elokuvia kuten Matrix, pelejä kuten The Sims ja muita fiktiivisiä konsepteja. Tämä tekee aiheesta helpommin lähestyttävän.

Argumentit simulaation puolesta ja vastaan: Kirja esittelee tasapuolisesti sekä simulaatioteoriaa puoltavia että kumoavia argumentteja. Puoltavina mainitaan muun muassa holografinen universumi, tietokonepelien kehitys ja DNA:n koodinomaisuus. Vastapuolella ovat taas todisteiden puute, tekniset haasteet ja kausaalisuuden kysymykset. Tällainen tasapainoinen käsittely on tärkeää uskottavan popularisoinnin kannalta.

Kenelle kirja on tarkoitettu?

Tieteen popularisointia kaipaaville: Jos monimutkaiset aiheet, kuten kvanttifysiikka ja tietoisuus, tuntuvat liian vaikeilta, Enestamin kirja tarjoaa helposti lähestyttävän ja kepeän tavan tutustua niihin.

Filosofiasta ja sci-fistä kiinnostuneille: Ne, jotka nauttivat ajatusleikeistä todellisuuden luonteesta tai sci-fin klassikoista, löytävät kirjasta paljon pohdittavaa.

Skeptikoille ja uteliaille: Kirja ei pyri vakuuttamaan lukijaa simulaatioteorian totuudesta, vaan antaa välineet arvioida asiaa itse. Se kannustaa uteliaisuuteen ja kyseenalaistamaan oletuksia.

Deimos kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 09:47

Ykkösnolla kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 23:46

Deimos kirjoitti: ↑05 Marras 2025, 21:38 Katsoin YLEn Puoli Seitsemän. Tai siis en olisi katsonut mutta aihe alkoi kiinnostamaan ja myös haastateltava. Alussa sopivasti lausuttiin muutama taikasana. Haastateltavana oli Sissi Enestam, astrofyysikko. Katsoin oliko hän kirjoittanut kirjoja. Tämä menee nyt tilaukseen sitten.

https://www.tammi.fi/kirjat/simulaatioteoria/

Kiitos vihjeestä. Olipa aika vakuuttavaa. Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin asema näiden oikeiden tieteiden popularisoinnin kärjessä taitaa olla uhattuna. (Kirjahan mainittiin ohjelmassa, laitoin varauksen kirjastoon, hiukan jonoa.)

Aivan loistava argumentti sinulta. Tietenkin kun katsoit haastattelun ja olet jo lukenut kirjankin niin voit varmaan osoittaa missä kohtaa Sissi Enestam esittää simulaatioteorian FAKTANA. En itsekään ole näitä kahta hypoteesia jotka otsikossa mainitaan esittänyt FAKTOINA vaan pohdintoina, hypoteeseina. Jos olen sellaisen kuvan itsestäni antanut olen pahoillani. Ja moni tieteen huippu pohtii näitä asioita. Osaltaan kyse on myös filosofoinnista. Sissihän sanoo että emme mahdollisesti koskaan saa tietää miten asia on. Emme ehkä koskaan kykene koejärjestelyihin joista voisimme saada varmuuden asiaan, kumpaankaan noista. Vaikka kumpikin ovat hyvin kiistanalaisia hypoteeseja te siis kiellätte edes pohtimasta niitä? Eli mielestäsi minun ei edes kannata lukea kirjaa? Niinhän päätit jo puolestani ja ilmeisesti omastakin puolestasi?

Itse jouduin tuohon maailmaan jo 1994 ja olen ollut siitä lähtien siinä. Paluuta ei ole koska ei ole enää paluutietä. Olen vältellyt palstalle kirjoittelua ja todella hyvästä syystä. Ylipäätänsä kuten taisin eräässä ketjussa jonka aloitin pohdin kommunikoinnin mielekkyyttä ylipäätänsä. Ehkä olen viemässä nihilismini äärimmäiseen pisteeseen.

Tupakoidessani parvekkeella junan pilli vihelsi. Täytyy katsoa uutisia. Ehkä taas yksi "Henkilövahinko". Surullista jos kyse oli siitä. Mahdollisesti yksi ihminen teki juuri asemalla "Lopullisen ratkaisun". Mitä itse kyllä välttelen viimeiseen asti.

Katsoin myös tuon Ylen haastattelu ja tein kirjavarauksen.

Googlen tekoälyn antoi kirjasta tällaisen arvostelun:

Koska kirja Simulaatioteoria on vasta hiljattain julkaistu tai pian julkaistava, siitä ei ole vielä saatavilla laajasti kriitikoiden kirja-arvioita. Sen sijaan voimme antaa kirjan ennakkotietojen ja saatavilla olevan sisällysluettelon pohjalta arvion siitä, mitä kirja todennäköisesti sisältää ja kenelle se on suunnattu.

Kirjan tavoite

Astrofyysikko Sissi Enestamin teos pyrkii popularisoimaan monimutkaista simulaatioteoriaa suurelle yleisölle. Kirja ei tyydy pelkästään Nick Boströmin alkuperäisen argumentin esittelyyn, vaan laajentaa näkökulmaa käsittelemällä todellisuutta, tietoisuutta ja fysiikan uusimpia tutkimustuloksia. Se näyttää rakentavan aiheen ymmärtämistä antiikin filosofiasta nykypäivän teknologiakehitykseen asti.

Arvio kirjan sisällöstä

Sisällysluettelon perusteella kirja jakautuu loogisesti osiin, jotka käsittelevät:

Todellisuuden ja tietoisuuden peruskäsitteitä: Enestam aloittaa selittämällä, mitä todellisuus ja tietoisuus tarkoittavat nykykäsityksen mukaan. Tämä pohjustus on elintärkeä, jotta lukija ymmärtää, mistä simulaatioteoriassa ylipäätään on kyse.

Erilaisia simulaatiomalleja: Kirja tutkii erilaisia mahdollisuuksia, millaisessa simulaatiossa voisimme elää, käyttäen vertauksina elokuvia kuten Matrix, pelejä kuten The Sims ja muita fiktiivisiä konsepteja. Tämä tekee aiheesta helpommin lähestyttävän.

Argumentit simulaation puolesta ja vastaan: Kirja esittelee tasapuolisesti sekä simulaatioteoriaa puoltavia että kumoavia argumentteja. Puoltavina mainitaan muun muassa holografinen universumi, tietokonepelien kehitys ja DNA:n koodinomaisuus. Vastapuolella ovat taas todisteiden puute, tekniset haasteet ja kausaalisuuden kysymykset. Tällainen tasapainoinen käsittely on tärkeää uskottavan popularisoinnin kannalta.

Kenelle kirja on tarkoitettu?

Tieteen popularisointia kaipaaville: Jos monimutkaiset aiheet, kuten kvanttifysiikka ja tietoisuus, tuntuvat liian vaikeilta, Enestamin kirja tarjoaa helposti lähestyttävän ja kepeän tavan tutustua niihin.

Filosofiasta ja sci-fistä kiinnostuneille: Ne, jotka nauttivat ajatusleikeistä todellisuuden luonteesta tai sci-fin klassikoista, löytävät kirjasta paljon pohdittavaa.

Skeptikoille ja uteliaille: Kirja ei pyri vakuuttamaan lukijaa simulaatioteorian totuudesta, vaan antaa välineet arvioida asiaa itse. Se kannustaa uteliaisuuteen ja kyseenalaistamaan oletuksia.

---

Jatkokysymys: Miten kirja laajentaa Nick Boströmin alkuperäistä argumenttiä todellisuuden, tietoisuuden ja fysiikan uusimpien tutkimustulosten näkökulmasta?

Vastaus: Astrofyysikko Sissi Enestamin kirja Simulaatioteoria laajentaa Nick Boströmin alkuperäistä argumenttia liittämällä siihen modernin fysiikan löydöksiä, tietoisuuden filosofista pohdintaa ja tarkastelemalla itse todellisuuden käsitettä. Toisin kuin Boströmin puhtaasti tilastollinen päättely, Enestam hyödyntää omaa asiantuntemustaan fysiikasta ja kosmologiasta syventääkseen hypoteesia.

Todellisuus:

Holografinen universumi: Enestam käsittelee holografista periaatetta, joka viittaa siihen, että kolmiulotteinen todellisuutemme voisi olla koodattuna kaksiulotteiselle pinnalle. Tämä fysiikan teorialinja tarjoaa konkreettisemman pohjan ajatukselle, että todellisuutemme voisi olla jonkinlainen projektio.

Todellisuuden hahmottaminen: Kirja pohtii, miten aistihavaintomme rakentavat kuvan todellisuudesta. Se nostaa esiin ajatuksen, että kaikki, mitä näemme, tunnemme ja koemme, on vain "häilyvä varjo" maailman todellisesta luonteesta, mikä muistuttaa muun muassa Platonin luola-allegoriaa.

Tietoisuus:

Tietoisuuden luonne: Enestam käsittelee tietoisuuden mysteeriä modernin fysiikan ja filosofian valossa. Kirja pohtii, onko tietoisuus simulaatiossa vain "rekvisiittaa" eli osa ohjelmakoodia, vai onko sillä itsenäinen olemassaolo.

Tietoisuuden simulointi: Kirja sukeltaa syvemmälle siihen, voisiko tekoäly kehittää omaa tietoisuuttaan ja miten se eroaisi ihmistietoisuudesta. Tämä on keskeinen kysymys myös simulaatiohypoteesissa.

Fysiikan uusimmat tutkimustulokset:

Kvanttifysiikka: Kuten aiemmissa vastauksissa mainittiin, kvanttifysiikan ilmiöitä (kuten hiukkasten epävarma tila havainnoimattomana) on joskus tulkittu merkiksi siitä, että simulaatio säästää laskentatehoa. Enestamin asiantuntemus mahdollistaa näiden ilmiöiden yksityiskohtaisemman käsittelyn.

Kosmologia: Kirja käsittelee kosmologiaa ja universumin rakennetta, mukaan lukien mustia aukkoja ja pimeää ainetta. Tämän kautta se tutkii, voisivatko nämä ilmiöt tarjota vihjeitä simulaation luonteesta tai rajallisuudesta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Enestamin kirja laajentaa Boströmin argumenttia siirtämällä keskustelun filosofiasta ja logiikasta lähemmäs modernia fysiikkaa ja kosmologiaa. Se tarjoaa konkreettisempia esimerkkejä, jotka perustuvat todelliseen luonnontieteelliseen tutkimukseen, ja luo näin pohjaa syvemmälle keskustelulle simulaatiohypoteesin todistettavuudesta tai kumottavuudesta.

Niin, Naturalisti. Kävin myös keskustelun tuosta tekoälyn kanssa. Yritti myös tyrkyttää minulle että Sissi tai minä pidämme tai pidimme asiaa faktana. Itse asiassa AI oli täysin pihalla siitä esittikö Sissi Enestam asian todellakin faktana.

Ja en osaa sanoa millä tasolla Enqvist tai Valtaoja olivat 36-vuotiaina. Sissillä on uraa vielä aika monta vuotta edessään. Kuitenkin päätyö taitaa olla mustien aukkojen tutkimuksessa, tuo kirjan aihe on vain pieni sivujuonne.

Itse tiedän ja sisäistän hyvin että olen täysi maallikko. En osaa sanoa vaikka säieteoriasta paljon mitään. Ja ilman matematiikkaa ei edes suhteellisuusteoria aukea saati sitten joku kvanttifysiikka tai säieteoria jossa osaltaan mennään jo tensorimatematiikan puolelle. Luulen että palstalla on aniharvarvalla mitään kykyä ymmärtää noita. Mahdollisesti yksi poikkeus, tai pari. Fizikisto ainakin. Ehkä QS. Epäilen onko meillä muilla kellään mitään työkaluja noihin alueisiin. Itselläni siis ei. Vain filosofian työkalut (Kuten eräällä Ollilla täällä?).

Tietenkin voimme myös vängätä olemattomista multiversumeista. Ei niistäkään koskaan tulla saamaan yhtään mitään näyttöä. Simulaatioteoria? Ehkä saadaan, ehkä ei. Todennäköisempänä pidän että jälkimmäiseen löytyy ratkaisu kuin ensimmäisenä mainittuun. Universumimme on tavallaan suljettu systeemi jolla ei ole ulkopuolta. Miten siis saada koskaan tietoa ulkopuolesta jota ei ole?

Juolahtipa mieleeni ajatus, joka ei varmaankaan miellytä kaikkia: Jos kaikki on tosiaan vain simulaatiota, niin silloinhan myös tämä (uskovaisten) taivas voi myös olla olemassa, siis simuloituna kuten tämä muukin elämä. Tästä seuraa monia, pelottaviakin ajatuksia!

Tässä eilisessä ½7:ssa puhuttiin paljon muustakin kuin simulaatiosta, mustista aukoista ja tietoisuudesta muun muassa, ja todella järkevästi. Esimerkiksi lopussa Enestam kysyi, että vaikka saataisiin selville, mitä tietoisuus on, saisimmeko silti kaikkea selville. Toisaalta siis suuri luottamus siihen kaikkeen, mitä tiede voi selvittää, mutta toisaalta taju siitä, että jokin raja ehkä saattaa olla.

Ja faktanahan hän ei tätä simulaatio-ajatusta esittänyt. Puhe oli todisteista sen puolesta, ja todisteista mahdollisesti seuraavista todennäköisyyksistä. Ei suostunut edes veikkaamaan "kyllä" vai "ei", ja jäi kuva, että mitään omaa lopullista kantaa ei ole, vaan vain normaali tieteellinen kriittinen kanta.

Ykkösnolla kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 11:56 Juolahtipa mieleeni ajatus, joka ei varmaankaan miellytä kaikkia: Jos kaikki on tosiaan vain simulaatiota, niin silloinhan myös tämä (uskovaisten) taivas voi myös olla olemassa, siis simuloituna kuten tämä muukin elämä. Tästä seuraa monia, pelottaviakin ajatuksia!

Tässä eilisessä ½7:ssa puhuttiin paljon muustakin kuin simulaatiosta, mustista aukoista ja tietoisuudesta muun muassa, ja todella järkevästi. Esimerkiksi lopussa Enestam kysyi, että vaikka saataisiin selville, mitä tietoisuus on, saisimmeko silti kaikkea selville. Toisaalta siis suuri luottamus siihen kaikkeen, mitä tiede voi selvittää, mutta toisaalta taju siitä, että jokin raja ehkä saattaa olla.

Ja faktanahan hän ei tätä simulaatio-ajatusta esittänyt. Puhe oli todisteista sen puolesta, ja todisteista mahdollisesti seuraavista todennäköisyyksistä. Ei suostunut edes veikkaamaan "kyllä" vai "ei", ja jäi kuva, että mitään omaa lopullista kantaa ei ole, vaan vain normaali tieteellinen kriittinen kanta.

Aivan. Siksi jäin miettimään oliko kommenttisi sarkasmia joka meni minulta vain ohi. Nyt näyttää että aallonpituus alkaa olla sama.

Mutta onko järkevää ylipäätään miettiä simulaatioteorioita, vapaan tahdon olemassa olevuutta tai olemattomuutta tai tietoisuutta? Itseasiassa jokaisella on noista oma mielipide. Olit sitten tutkija tai maallikko. Tutkijalla on varmasti tukevampi pohja kuin maallikolla.

Jutteluni tekoälyjen kanssa alkaa saamaan koomisia piirteitä. En ole varma onko niillä sittenkin jo tietoisuus. Ymmärtääkseni vittuilu vaatii tietoisuutta.

Tein pari luonnosta. Ihan kohtalaisia (Itsehän olen paras tuomarini?). Toinen oli mieshahmo. Toiseen löysin todella kauniit naisen kasvot. Aloin muokkamaan Medusan päätä. Ei käärmeitä hiuksina, kaukana siitä. Eikä peniksiä, vaikka tunnettekin ehkä minut (Ei muuten ihan huono idea sekään.).

Esitin idean eräälle AI:lle. Antoi tulkinnan idealleni mutta kysyi että miten itse tulkitsen idean? Vastasin. Keskustelu loppui siihen pisteeseen. Ei vastausta. Kysyin vielä että oliko tulkintani liian, hmmm..., hankala. Ei vastausta.

Tekoälyn kanssa ei voi koskaan keskustella avoimesti, objektiivisesti. Siihen on ohjemoitu turvamekanismeja. Tekoälyillä on aina hyvin vahva bias.

Itseasiassa vika voi olla siinäkin että en ole koskaan tutustunut Ykkösnolla ajatuksiin. Onkohan tämä ensimmäinen kerta kun vaihdamme ajatuksia? Ehkä molemminpuolinen väärinkäsitys?

Ihminen keskustelukumppanina voi olla joustava ja mahdollisesti objektiivinen. Voi myös näytellä olevansa niitä.

Sairauteni luonne on se että ei ole ystäviä tai vihollisia. On vain vihollisia.

Deimos kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 12:41 Sairauteni luonne on se että ei ole ystäviä tai vihollisia. On vain vihollisia.

Ajattele jos muokkaisit tota siten et: Sairauteni luonne on se että ei ole ystäviä tai vihollisia. On vain ihmisiä.

Ykkösnolla kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 11:56 Juolahtipa mieleeni ajatus, joka ei varmaankaan miellytä kaikkia: Jos kaikki on tosiaan vain simulaatiota, niin silloinhan myös tämä (uskovaisten) taivas voi myös olla olemassa, siis simuloituna kuten tämä muukin elämä. Tästä seuraa monia, pelottaviakin ajatuksia!

Jos tämä ajallinen ja ulottuvainen maailma on simulaatiota, niin se oikea maailmahan voi olla mitä tahansa. Samoin simulaation tekijä voi olla minkälainen tahansa. Joka tapauksessa tuo simuloija on äärimmäisen kyvykäs, pystyyhän hän luomaan kokonaisen universumin, elämän ja tietoisuuden. Eli hyvin lähelle uskonnollista jumalakäsitystä tuo simulaatiohypoteesi voi johtaa.

deep purpose kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 13:58

Deimos kirjoitti: ↑06 Marras 2025, 12:41 Sairauteni luonne on se että ei ole ystäviä tai vihollisia. On vain vihollisia.

Ajattele jos muokkaisit tota siten et: Sairauteni luonne on se että ei ole ystäviä tai vihollisia. On vain ihmisiä.

Niin, meillä on kai sama "Sairaus" mutta silti olemme niin erilaisia. Tosin en oikeastaan tunne sinua. No, ainakaan paranoia ei ole ihmisen paras ystävä.