Tiedepalsta.fi

Ja vielä jäi kertomatta se luonnontieteellinen teoria, jossa filosofialla on ollut merkittävä osuus. Eikö tuo jatkuva valehtelu kyllästytä?

Asdf on pelkkä nettikiusaaja ja väittää erimielisiä valehtelijoiksi ja mielisairaaksi. Hänen väitteilleen ei yhtä hyvin löydy lähteitä. Minä en valehtele yhtään mitään ja olen varmaan paljon terveempi kuin hän ahdasmielisine BB mielipiteineen.

Luova ote ja filosofinen ote tieteeseen puuttuu häneltä ja hän keskittyy vastustajiensa nettikiusaamiseen, väittää heitä valehtelijoiksi ja mielisairaiksi ym. On ottanut minut mallittamisen kohteeksi erityisesti. Ja väittää että se on aiheellista, koska olen mielisairas ja valehtelen.

Entä jos olen vaan eri mieltä naturalismin ja BBn kanssa? Se on sallittua filosofiassa ja tieteessä.

Enkä jää kiusatuksi, vaan puolustaudun asiallisesti ja taitavasti. Enkä ole yksin, kuten hän toivoo ja luulee.

Kaikki luonnontieteelliset teoriat, taitekohdat ovat esimerkkejä filosofian osuudesta. Ja jokainen tiede on eriytynyt filosofiasta eikä filosofia niitä koskaan kokonaan jätä.

Muun väittäminen se sitä puppua on. Edelleen on olemassa tieteen filosofia, matematiikan filosofia, fysiikan filosofia, biologian filosofia (elämä, mitä se on), luonnontieteiden filosofia, psykologian filosofia (sielu ja ruumis), yhteiskuntatieteiden filosofia, historian filosofia.

Metodología ja käsiteanalyysi joka tieteessä.

Foorumeissa kun keskustellaan ihan mistä asiasta vaan, lopulta joudutaan aina filosofiaan.

Filosofian hyljeksiminen luonnontieteissä johtuu halusta saada matemaattinen teoria ja täsmällisyys ja varmuus aikaan. Joskus saadaan, joskus ei. Silloin kun ei saada, ollaan taas takaisin filosofiassa.

Uskikset taas kaihtavat filosofiaa ja tiedettä, kun tietävät sen nykyään niin maalliseksi ja ateistiseksi. Mikä ei kuitenkaan ole koko tiede vaan vain vallitseva koulukunta tieteessä.

OlliS kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 13:59 Kaikki luonnontieteelliset teoriat, taitekohdat ovat esimerkkejä filosofian osuudesta.

Teoria syntyy aina tarpeesta selittää joku empiirisesti havaittu ilmiö, ei siitä, että filosofi päättäisi muuten vaan tehdä uuden teorian jostakin, riippumatta siitä, onko sille tarvetta vai ei. Filosofia on siis aputiede, joka auttaa käsitemäärittelyssä, mutta pysyy taka-alalla itse teorianmuodostuksessa.

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

asdf kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 13:24 Ja vielä jäi kertomatta se luonnontieteellinen teoria, jossa filosofialla on ollut merkittävä osuus. Eikö tuo jatkuva valehtelu kyllästytä?

Eihän nuo Ollin jutut sinuakaan kyllästytä. Miksi siis kyllästyttäisivät ollia?

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:05

OlliS kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 13:59 Kaikki luonnontieteelliset teoriat, taitekohdat ovat esimerkkejä filosofian osuudesta.

Teoria syntyy aina tarpeesta selittää joku empiirisesti havaittu ilmiö, ei siitä, että filosofi päättäisi muuten vaan tehdä uuden teorian jostakin, riippumatta siitä, onko sille tarvetta vai ei. Filosofia on siis aputiede, joka auttaa käsitemäärittelyssä, mutta pysyy taka-alalla itse teorianmuodostuksessa.

Noin on erityistieteissä muuten, muttei alueen ikuisissa kysymyksissä. Millainen universumi on? Mitä elämä on? Sielun ja ruumiin suhde? Niissä taas asia kääntyy päinvastaiseksi, empiirinen tiede auttaa ratkaisussa, joka on filosofinen.

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?

Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?

Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.

Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.

Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:48

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?

Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.

Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.

Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.

Niin onko se tietoisuus siis mielestäsi materiaa vai ei ja mitä tarkoitat materialla. Mitä materiaa se tietoisuus siis on jos se materiaa ylipäätään on?
En ymmärrä miksi tietoisuuden jakamattomuudesta seuraisi että voimme tietää toistemme ajatukset. Voinet tuota selventää.

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:53

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:48

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?

Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.

Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.

Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.

Niin onko se tietoisuus siis mielestäsi materiaa vai ei ja mitä tarkoitat materialla.

Tietenkin sen pitäisi olla materiaa, kuten aiemmin totesin. Aineeton ei ole olemassa.

siili suhonen kirjoitti: Mitä materiaa se tietoisuus siis on jos se materiaa ylipäätään on?

Sitähän minä sinulta yritin kysyä, kun en itse keksi vastausta.

Minusta tietoisuus on sähköimpulsseja aivoissa, joiden mukana tietoisuus kuolee ihmisen kuollessa. Mutta nyt haettiinkin olemusta kuolemattomalle tietoisuudelle.

siili suhonen kirjoitti: En ymmärrä miksi tietoisuuden jakamattomuudesta seuraisi että voimme tietää toistemme ajatukset. Voinet tuota selventää.

Tietoisuus kattaa myös ajatukset. Meillä jokaisella on siis oma tietoisuus ja omat ajatukset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus

wikipedia kirjoitti:Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Nuo viittaukset tietoisuuteen itsestä ja ympäristöstä sekä viittaus hereilläoloonkin tarkoittaa sitä, että olemme kaikki eri tavoin tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme ja eri tavoin "hereillä", eikä tietoisuus voi siinäkään tapauksessa olla jakamaton.

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 15:07

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:53

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:48

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:45

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:34

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 14:19

ID10T kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:58

siili suhonen kirjoitti: ↑06 Huhti 2024, 10:05

Okivi kirjoitti: ↑05 Huhti 2024, 16:23

marjatta1 kirjoitti: ↑04 Tammi 2024, 05:48
Voi olla perää tässäkin pelkoon perustavassa näkemyksessä?

"Luullakseni uskonto perustuu etusijassa ja pääasiallisesti pelkoon. Se on osittain pelkoa tuntematonta kohtaan, osittain sitä, että ihminen toivoo, että hänellä olisi eräänlainen isoveli seisomassa rinnallaan jokaisen vaikeuden ja kiistan kohdatessa. Pelko on koko jutun perusta — salaperäisyyden pelko, häviämisen pelko, kuoleman pelko. Pelko on julmuuden alku, eikä sen vuoksi olekaan ihme, että julmuus ja uskonto ovat kulkeneet käsi kädessä."

Bertrand Russell 3.6.1927

Uskonnolle on myös ainakin yksi empiirinen eli kokemuksellinen syy, kuolemanrajakokemus. Monet kokijat ovat rajan takana kohdanneet mahtavan henkisen energian, jotkut kertovat keskustelleensa Jeesuksen tai jopa itsensä Jumalan kanssa. Itse en tietenkään kokemuksen puutteessa ota kantaa moisiin kohtaamisiin.

Joo. Rajakokemuksista en tiedä mutta Mystisessä kokemuksessa kyse juuri egon kuolemasta. Kuten eleusiksen oraakkelit tiesivät kertoa:
Jos sä kuolet ennenkun kuolet niin sä et kuole sillon ku kuolet.
Elämä tulee ja menee. Tietoisuus lienee ajaton ja ikuinen?

Tietoisuuden ikuisuuden puolesta ei puhu mikään. Missä se ikuinen tietoisuus lymyää? Mistä se tulee ihmiseen ja minne se poistuu ihmisen kuoltua?

Hyviä kysymyksiä. Ei se missään lymyä, ei tule, eikä mene vaan on tässä ja nyt kuten hyvä veli jeesus tietää meille kertoa. Liikkumaton liikuttaja. Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

Ei selventänyt lainkaan. Onko tietoisuus siis materiaa? Mikä sitä ylläpitää? Mikä erottelee siitä kullekin kuuluvan osuuden, koska eihän meillä ole kollektiivista tietoisuutta?

Mitä tarkoitat materialla ja onko tietoisuus sinun mielestäsi materiaa?
Mikään ei erottele mitään. Tietoisuus on yksi ja jakamaton.

Onko olemassa jotain, mikä ei ole materiaa? Aineettomien asioiden olemassaolo ei ole konkreettista.

Tietoisuus ei myöskään voi olla jakamaton, koska silloin me tietäisimme muiden ajatukset.

Niin onko se tietoisuus siis mielestäsi materiaa vai ei ja mitä tarkoitat materialla.

Tietenkin sen pitäisi olla materiaa, kuten aiemmin totesin. Aineeton ei ole olemassa.

siili suhonen kirjoitti: Mitä materiaa se tietoisuus siis on jos se materiaa ylipäätään on?

Sitähän minä sinulta yritin kysyä, kun en itse keksi vastausta.

Minusta tietoisuus on sähköimpulsseja aivoissa, joiden mukana tietoisuus kuolee ihmisen kuollessa. Mutta nyt haettiinkin olemusta kuolemattomalle tietoisuudelle.

siili suhonen kirjoitti: En ymmärrä miksi tietoisuuden jakamattomuudesta seuraisi että voimme tietää toistemme ajatukset. Voinet tuota selventää.

Tietoisuus kattaa myös ajatukset. Meillä jokaisella on siis oma tietoisuus ja omat ajatukset.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus

wikipedia kirjoitti:Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.

Nuo viittaukset tietoisuuteen itsestä ja ympäristöstä sekä viittaus hereilläoloonkin tarkoittaa sitä, että olemme kaikki eri tavoin tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme ja eri tavoin "hereillä", eikä tietoisuus voi siinäkään tapauksessa olla jakamaton.

Hyvää pohdintaa. Tuo loppu kaivannee selitystä. Mikä siis on se joka on tietoinen tuosta itsestä ja mitä tarkoitat itsellä? Minäkokemushan on tietoisuuden sisältö siinä missä ne ajatuksetkin. Miten se voisi tuon tietoisuuden omistaa?
Myös tuo ajatus tietoisuudesta sähköimpulsseina on itselleni tieteellisen maailmankuvan ystävänä outo. Eihän sähköimpulsseilla ole mitään niistä ominaisuuksista mitä luemme kuuluvaksi tietoiseen kokemukseen. Miten ne voisivat olla sama asia? Haiskahtaa hihhulismilta jos suoraan sanotaan mut voit varmaan tuota pohdintaasi hieman elaboroida.

Asdf ei ymmärrä että evoluutio on filosofiaa.

Taas kerran hämmästeltiin kuinka nopeaa evoluutio on. Minusta on hämmästyttävää että sitä hämmästellään kun se on määritelmänä vähän hämärä.