Kaksosparadoksi uteliaalle

[Kontra]

Päivitys: Kaksosparadoksi uteliaalle
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0

Vähän valaistusta ajan hidastumisen symmetriateorian kumoutumiseen.

Kaksi kaveria vertailevat kellojensa käyntiä.
Toinen kaveri huomaa kaverinsa kellon jätättävän omaan kelloonsa verrattuna.
Toinen kaveri väittää hänen kellonsa käyvän aikaan, ja kaverin kellon edistävän.

Ajan dilataatioyhtälön oikea tulkinta on yhtä yksinkertainen:
Kun koordinaatistossa paikallaan oleva kohde kokee liikkuvan kohteen ajan hidastuvan, eihän liikkuva kohde koe paikallaan olevan kohteen ajan suinkaan hidastuvan, vaan nopeampana omaan aikaansa verrattuna.
Eli ajan hidastuminen liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, vaan asymmetrinen.

[Goswell]

Päivitys: Kaksosparadoksi uteliaalle
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0

Vähän valaistusta ajan hidastumisen symmetriateorian kumoutumiseen.

Kaksi kaveria vertailevat kellojensa käyntiä.
Toinen kaveri huomaa kaverinsa kellon jätättävän omaan kelloonsa verrattuna.
Toinen kaveri väittää hänen kellonsa käyvän aikaan, ja kaverin kellon edistävän.

Ajan dilataatioyhtälön oikea tulkinta on yhtä yksinkertainen:
Kun koordinaatistossa paikallaan oleva kohde kokee liikkuvan kohteen ajan hidastuvan, eihän liikkuva kohde koe paikallaan olevan kohteen ajan suinkaan hidastuvan, vaan nopeampana omaan aikaansa verrattuna.
Eli ajan hidastuminen liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, vaan asymmetrinen.

Tröööt.

Symmetrinen tapaus, molempien kello NÄYTTÄÄ hidastuvan, kumpikaan EI hidastu. Oletus loittoneminen ja tasainen nopeus.

[Kontra]

Päivitys: Kaksosparadoksi uteliaalle
https://www.dropbox.com/s/1lmcadpdzojrh ... e.pdf?dl=0

Vähän valaistusta ajan hidastumisen symmetriateorian kumoutumiseen.

Kaksi kaveria vertailevat kellojensa käyntiä.
Toinen kaveri huomaa kaverinsa kellon jätättävän omaan kelloonsa verrattuna.
Toinen kaveri väittää hänen kellonsa käyvän aikaan, ja kaverin kellon edistävän.

Ajan dilataatioyhtälön oikea tulkinta on yhtä yksinkertainen:
Kun koordinaatistossa paikallaan oleva kohde kokee liikkuvan kohteen ajan hidastuvan, eihän liikkuva kohde koe paikallaan olevan kohteen ajan suinkaan hidastuvan, vaan nopeampana omaan aikaansa verrattuna.
Eli ajan hidastuminen liikkeen seurauksena ei ole symmetrinen, vaan asymmetrinen.

Tröööt.

Symmetrinen tapaus, molempien kello NÄYTTÄÄ hidastuvan, kumpikaan EI hidastu. Oletus loittoneminen ja tasainen nopeus.

Kahden kohteen aikojen hidastuminen samassa koordinaatistossa on symmetrinen koordinaatiston suhteen silloin, kun kohteet liikkuvat yhtä suurella nopeudella koordinaatiston suhteen. Toistensa suhteen kohteiden ajat eivät kuitenkaan hidastu lainkaan, vaan niillä on sama aika niiden suunnasta riippumatta.

Jos kohteiden nopeudet koordinaatiston suhteen eivät ole yhtä suuret, nopeammin liikkuvan kohteen aika hidastuu hitaammin liikkuvan suhteen, ja hitaammin liikkuvan aika nopeutuu nopeammin liikkuvan kohteen suhteen, eikä suinkaan hidastu.

Kun tapahtumia kahden kohteen välillä tarkastellaan, ne on oltava aina samassa koordinaatistossa. Jos kohteet liikkuvat villisti, eivätkä yhteisessä koordinaatistossa, voidaan päätyä mieltä vailla olevaan käsitykseen kohteiden aikojen hidastuvan yhtä paljon toistensa suhteen symmetrisesti.

[Kontra]

Gossu
Kun empiirisesti on osoitettu kiihtyvyyden hidastavan aikaa ja siitä seurauksena nopeuden funktiona ajan hidastumisen kumuloituvan ajan dilataatioyhtälön mukaisesti, miksi sinä et usko sitä, vaan omia järjettömiä käsityksiäsi täällä yrität julistaa. Ei tiedettä tehdä kuvitelmien varassa, vaan tosiasioihin tukeutuen.

Kun kelloa pyöritettiin sentrifugissa (tai vastaavassa), sen käynnin todettiin hidastuneen. Tosin kokeen tekijät eivät ymmärtäneet, että ajan hidastuminen johtui kiihdytyksestä, vaan tulkitsivat nopeuden aiheuttaneen hidastumisen. Joka tapauksessa nopeus oli kumuloinut hidastumaa ajan dilataatioyhtälön mukaisesti, niin kauan kun kelloa oli pyöritetty.

Toinen kiistämätön empiirinen testi tehtiin Hafele-Keating kokeella lennättämällä kelloja lentokoneissa maapallon ympäri vastakkaisiin suuntiin. Sekin testi osoitti ajan sekä hidastuneen että nopeutuneen juuri teorian mukaisesti.

[Eusa]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

[Kontra]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Et ole vieläkään käynyt poistamassa Wikistä kaksosparadoksin hölynpölyversiotasi.

[Goswell]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Meinasin mutta en jaksanut, nyt jaksan kun vedin lautasellisen hernerokkaa.
Kateellaan tilannetta jossa on kaksi kelloa, isoa kelloa avaruudessa. Toinen sovitaan olemaan paikoillaan, "jonkun" suhteen ja toinen liikkuu, oikeasti ihan turhaa liturgiaa oli tuo, tasaisessa nopeudessa tai paikoillaan kellot, liikkui kumpikin miten hyvänsä tai ei liikkunut.
Kellojen käynti näyttää hidastuvan symmetrisesti, kumpikin näkee aina toisen kellon käyvän hitaammin, mutta kumpikaan ei käy hitaammin.
Jos toinen kello kiihtyy, tuo ilmiö hitaammasta käynnistä molemmille toimii tietysti yhä mutta kiihtyvä kello käy oikeastikin hitaammin, näytössä on eroa kun aikaa verrataan myöhemmin. Jos toinen kello on jo tasaisessa nopeudessa kun se käynnistetään ja toinen kello on paikoillaan, ne näyttää aina toiselle käyvän hitaammin mutta kun kellot pysäytetään ja kiihdytellään takaisin alkupisteeseen, näytöt on samat vaikka toinen olisi liikkunut millä nopeudella, tasainen nopeus EI vaikuta kellon käyntiin mutta se näyttää vaikuttavan koska nopeus on vain suhteellista, ollaan paikoillaan ja liikutaan tasaisella nopeudella on täysin sama asia kellon kannalta.

[Kontra]

Jaaha Gossu, kohta pääset varmaan taas johtamaan mielikuvityshölynpölypartituuria sydämesi kyllyydestä, kunhan parven Toscansoittaja ennättää kiireiltään mukaan.

[Goswell]

Jaaha Gossu, kohta pääset varmaan taas johtamaan mielikuvityshölynpölypartituuria sydämesi kyllyydestä, kunhan parven Toscansoittaja ennättää kiireiltään mukaan.

Nooh, asiaa tuo aikaisempi oli, mutta voidaan tässä heittää vapaallekkin jos tarve vaatii. Vai onko siinä mielestäsi virhettä.

[Eusa]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Et ole vieläkään...

Eikö sinulla ole mitään sisällöllistä sanottavaa lainaamaasi tekstiin?

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

[Kontra]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Meinasin mutta en jaksanut, nyt jaksan kun vedin lautasellisen hernerokkaa.
Kateellaan tilannetta jossa on kaksi kelloa, isoa kelloa avaruudessa. Toinen sovitaan olemaan paikoillaan, "jonkun" suhteen ja toinen liikkuu, oikeasti ihan turhaa liturgiaa oli tuo, tasaisessa nopeudessa tai paikoillaan kellot, liikkui kumpikin miten hyvänsä tai ei liikkunut.
Kellojen käynti näyttää hidastuvan symmetrisesti, kumpikin näkee aina toisen kellon käyvän hitaammin, mutta kumpikaan ei käy hitaammin.
Jos toinen kello kiihtyy, tuo ilmiö hitaammasta käynnistä molemmille toimii tietysti yhä mutta kiihtyvä kello käy oikeastikin hitaammin, näytössä on eroa kun aikaa verrataan myöhemmin. Jos toinen kello on jo tasaisessa nopeudessa kun se käynnistetään ja toinen kello on paikoillaan, ne näyttää aina toiselle käyvän hitaammin mutta kun kellot pysäytetään ja kiihdytellään takaisin alkupisteeseen, näytöt on samat vaikka toinen olisi liikkunut millä nopeudella, tasainen nopeus EI vaikuta kellon käyntiin mutta se näyttää vaikuttavan koska nopeus on vain suhteellista, ollaan paikoillaan ja liikutaan tasaisella nopeudella on täysin sama asia kellon kannalta.

Sanot: Kellojen käynti näyttää hidastuvan symmetrisesti, kumpikin näkee aina toisen kellon käyvän hitaammin, mutta kumpikaan ei käy hitaammin.
Väärin, mitään symmetristä ajan hidastumista ei todellakaan tapahdu, sen olen juurta jaksain selittänyt.

Sanot: Jos toinen kello kiihtyy, tuo ilmiö hitaammasta käynnistä molemmille toimii tietysti yhä mutta kiihtyvä kello käy oikeastikin hitaammin, näytössä on eroa kun aikaa verrataan myöhemmin.
Muuten oikein, mutta tuo lause: tuo ilmiö hitaammasta käynnistä molemmille toimii tietysti yhä, on edelleen hölynpölyä.

Loppu onkin sitten samaa logiikkaa vailla olevaa jokellusta samoin perustein kuin edelliset perustelut.

[Kontra]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Et ole vieläkään...

Eikö sinulla ole mitään sisällöllistä sanottavaa lainaamaasi tekstiin?

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Joo, olet edistynyt ratkaisevasti, kun alat ymmärtää koordinaatiston merkitystä. Mutta tuollaiseen ajatteluun ei ole mitään tarvetta, enkä sitä ymmärrä. Ei ole mitään merkitystä koordinaatiston oringon suhteesta massakaskipiteeseen - älä rasita aivojasi jonninjoutavuuksilla.
Mutta koordinaatiston lukitseminen oikein on ratkaiseva tekijä kaksosparadoksin ymmärtämisesssä. Hafele-Keating kokeessa on pätevä esimerkki oikeasta lukitsemisesta.

[Eusa]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Et ole vieläkään...

Eikö sinulla ole mitään sisällöllistä sanottavaa lainaamaasi tekstiin?

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Joo, olet edistynyt ratkaisevasti, kun alat ymmärtää koordinaatiston merkitystä. Mutta tuollaiseen ajatteluun ei ole mitään tarvetta, enkä sitä ymmärrä. Ei ole mitään merkitystä koordinaatiston oringon suhteesta massakaskipiteeseen - älä rasita aivojasi jonninjoutavuuksilla.
Mutta koordinaatiston lukitseminen oikein on ratkaiseva tekijä kaksosparadoksin ymmärtämisesssä. Hafele-Keating kokeessa on pätevä esimerkki oikeasta lukitsemisesta.

Jos koordinaatiston valinta voisi vaikuttaa fysiikkaan, lehmätkin lentäisivät ajatuksesi voimalla, pylkkeröiseni.

[Kontra]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Et ole vieläkään...

Eikö sinulla ole mitään sisällöllistä sanottavaa lainaamaasi tekstiin?

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Joo, olet edistynyt ratkaisevasti, kun alat ymmärtää koordinaatiston merkitystä. Mutta tuollaiseen ajatteluun ei ole mitään tarvetta, enkä sitä ymmärrä. Ei ole mitään merkitystä koordinaatiston oringon suhteesta massakaskipiteeseen - älä rasita aivojasi jonninjoutavuuksilla.
Mutta koordinaatiston lukitseminen oikein on ratkaiseva tekijä kaksosparadoksin ymmärtämisesssä. Hafele-Keating kokeessa on pätevä esimerkki oikeasta lukitsemisesta.

Jos koordinaatiston valinta voisi vaikuttaa fysiikkaan, lehmätkin lentäisivät ajatuksesi voimalla, pylkkeröiseni.

Fysiikkaan ei koordinaatiston valinta vaikuta, mutta sen ymmärtämiseen se vaikuttaa - olet sen omalta kohdaltasi osoittanut.

[Eusa]

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Asymmetriaa ei ole, ellei tilanteeseen liity itseiskiihtyvyyksiä.

Et ole vieläkään...

Eikö sinulla ole mitään sisällöllistä sanottavaa lainaamaasi tekstiin?

Inertiaalikoordinaatiston voi aina perustaa sellaiseksi, että sen origo pysyy tasan inertiaalisten kohteiden massakeskipisteiden välisen etäisyyden puolivälissä ja tuollaiselle havaitsijalle kohteiden kellot kulkevat tasatahtiin.

Joo, olet edistynyt ratkaisevasti, kun alat ymmärtää koordinaatiston merkitystä. Mutta tuollaiseen ajatteluun ei ole mitään tarvetta, enkä sitä ymmärrä. Ei ole mitään merkitystä koordinaatiston oringon suhteesta massakaskipiteeseen - älä rasita aivojasi jonninjoutavuuksilla.
Mutta koordinaatiston lukitseminen oikein on ratkaiseva tekijä kaksosparadoksin ymmärtämisesssä. Hafele-Keating kokeessa on pätevä esimerkki oikeasta lukitsemisesta.

Jos koordinaatiston valinta voisi vaikuttaa fysiikkaan, lehmätkin lentäisivät ajatuksesi voimalla, pylkkeröiseni.

Fysiikkaan ei koordinaatiston valinta vaikuta, mutta sen ymmärtämiseen se vaikuttaa - olet sen omalta kohdaltasi osoittanut.

Miksi sitten sopertelet asymmetriasta?