Delayed Choice Quantum Eraser

[Eusa]

Äärimmäisen selkeä video kaksoisrakokokeesta.

Minun mielestä videosta voi päätellä että kvanttimekaniikan "aaltofunktion romahtaminen" ei ole todellinen ilmiö.
Sensijaan todennäköisyysfunktio on.

Video on hyvä mutta siitä puuttuu varsinainen kvanttimekaniikka. Kaksoisrakokoe on kvanttimekaniikkaa silloin, kun raon läpi ammutaan hiukkasia yksi kerrallaan.

Videon animaatioissa asia selitettiin kylläkin lyhyesti.

Noissa videon laserkuvissa raon läpi kulkee lukematon määrä fotonikentän ’hiukkasia’ joista osa mitataan savukoneella. Osa ei siroa savusta vaan jatkavaa matkaansa seinään jossa interferenssi näkyy.

Niin. Fysikaalisesti ei ole eroa absorboituuko valo varjostimelle tai valoon. Absorptiotodennäköisyys noudattaa aine-energian aaltoilulle muodostamaa ympäristöä rakoineen.

[JMe1]

Äärimmäisen selkeä video kaksoisrakokokeesta.

Minun mielestä videosta voi päätellä että kvanttimekaniikan "aaltofunktion romahtaminen" ei ole todellinen ilmiö.
Sensijaan todennäköisyysfunktio on.

Video on hyvä mutta siitä puuttuu varsinainen kvanttimekaniikka. Kaksoisrakokoe on kvanttimekaniikkaa silloin, kun raon läpi ammutaan hiukkasia yksi kerrallaan.

Videon animaatioissa asia selitettiin kylläkin lyhyesti.

Noissa videon laserkuvissa raon läpi kulkee lukematon määrä fotonikentän ’hiukkasia’ joista osa mitataan savukoneella. Osa ei siroa savusta vaan jatkavaa matkaansa seinään jossa interferenssi näkyy.

Katos vaan. Ilmiöt selitetään siis kahdella eri teorialla kun aletaan harventamaan fotonien virtaa. Uskon että tulevaisuudessa keksitään malli joka toimii sekä tiheälle että yksittäiselle fotonivirralle.

Haluaisin nähdä seuraavien kokeiden tulokset:

1)
Valitaan videolta joku tapaus joka synnyttää interferenssin jatkuvalla valolla. Onko kuvio samanlainen jos koe toistetaan fotoni kerrallaan vai siirtyvätkö esimerkiksi valaistujen kohtien paikat ?

2) Koe hiuksella. Korvataan hius 2mm metalliputkella, mahdollisimman ohut seinämä. Jos nyt putken sisään pudotetaan lyijytanko, muuttuuko interferenssikuvio ? Tämä kertoisi sen vaikuttaako gravitaatio kuvioon vai pelkät esteet.

[Q-S]

Äärimmäisen selkeä video kaksoisrakokokeesta.

Minun mielestä videosta voi päätellä että kvanttimekaniikan "aaltofunktion romahtaminen" ei ole todellinen ilmiö.
Sensijaan todennäköisyysfunktio on.

Video on hyvä mutta siitä puuttuu varsinainen kvanttimekaniikka. Kaksoisrakokoe on kvanttimekaniikkaa silloin, kun raon läpi ammutaan hiukkasia yksi kerrallaan.

Videon animaatioissa asia selitettiin kylläkin lyhyesti.

Noissa videon laserkuvissa raon läpi kulkee lukematon määrä fotonikentän ’hiukkasia’ joista osa mitataan savukoneella. Osa ei siroa savusta vaan jatkavaa matkaansa seinään jossa interferenssi näkyy.

Katos vaan. Ilmiöt selitetään siis kahdella eri teorialla kun aletaan harventamaan fotonien virtaa. Uskon että tulevaisuudessa keksitään malli joka toimii sekä tiheälle että yksittäiselle fotonivirralle.

Videon jatkuvalle laservalolle (yangin kaksoisrakokoe yksinkertaisimmillaan) klassinen ja kvattiteoria tuottavat saman tuloksen. Kvanttiteoriaa tarvitaan kun ammutaan yksittäisiä hiukkasia jolloin yksittäisten hiukkasten todennäköisyysaalto interferoi itsensä kanssa. Kun yksittäisiä on ammuttu erikseen suuri määrä, alkaa imterferenssikuvio näkyä.

Tuo videon interferenssikuvio saadaan klassisestakin teorista, jossa valo on jatkuva aalto.

[Eusa]

Kun klassinen aalto mallinetaan niin, että yksittäinenkin aaltopaketti leviää aina pallorintamana, mutta liikemäärä ottaa viritystilan vaihe-erolta suunnan, on aina kyseessä "itsensä kanssa" interferoiva tilanne. Leviävä aaltorintama on jatkuvasti läsnä ja energiamuutos aiheuttaa kenttää muuttavan signaalin.

Tulokset tulevat sitten tilastollisuudesta kuinka vaihe-ero voi heilahtaa eri kulmaansa. Jatkuvan aaltoympäristön malli soveltuu täyteen determinismiin tai eräänlaiseen tietoiseen evolutistisen varioinnin kehitykseen.

Demonstroin tässä kevätkesällä tietoista 100% raja-arvoisen todennäköisyyden poimimista mölkkypelillä. Asetuin osaksi aaltoympäristöä eli "olin osa mölkkypalikoiden ryhmää". Voitin kaikki pelit ja yhtä lukuunottamatta niin, että nappasin viimeisellä heitollani 12 osuen 50:een. Pelissä mukana olevista todistajista eräs oli saada sätkyn hekotuksissaan hokien "ei voi olla mahdollista". Viimeisessä pelissä palikka 12 oli toisen takana niin lähellä, että piti heittää keinuva heittokapula ja kaarella. Tuossa vaiheessa sanoin: "ei tuo vielä mitään - katsokaapa tätä". Kalikka 12 oli nostettu pystyyn samaan mahdottomaan paikkaan. Pidin yhteyden ympäristöön ja kävelin tuolta etäisyydeltä heittoviivalle pari kertaa katsastaen maalia. Heittoviivalla heitin hankkimassani flow-ykseydessä heittokapulan olkani yli maaliin katsomatta. Heitto osui samoin keinuvana ohittaen varjostavan kalikan aallolla ja kopsautti nro 12 nurin. Etäisyydet olivat peleissä 4...8 m, viimeisessä kahdessa osumassa n. 5 m.

Tällaisella todennuksella todellisuuden tietoisuudesta ei ole tietenkään mitään todistusarvoa, mutta hauskaa jälleen oli. Vastaavia keskittymissuorituksiani olen ennenkin hämmästellyt. Mistään erikoisharjoittelusta ei ole kysymys - lajit ovat hyvin satunnaisia. Tieteilijänä nämä joudun asettamaan vihjailevan uskomuksen osastoon.

[Q-S]

1)
Valitaan videolta joku tapaus joka synnyttää interferenssin jatkuvalla valolla. Onko kuvio samanlainen jos koe toistetaan fotoni kerrallaan vai siirtyvätkö esimerkiksi valaistujen kohtien paikat ?

2) Koe hiuksella. Korvataan hius 2mm metalliputkella, mahdollisimman ohut seinämä. Jos nyt putken sisään pudotetaan lyijytanko, muuttuuko interferenssikuvio ? Tämä kertoisi sen vaikuttaako gravitaatio kuvioon vai pelkät esteet.

1) Sama kuvio molemmissa.
2) Ei muutu.

[JMe1]

1)
Valitaan videolta joku tapaus joka synnyttää interferenssin jatkuvalla valolla. Onko kuvio samanlainen jos koe toistetaan fotoni kerrallaan vai siirtyvätkö esimerkiksi valaistujen kohtien paikat ?

2) Koe hiuksella. Korvataan hius 2mm metalliputkella, mahdollisimman ohut seinämä. Jos nyt putken sisään pudotetaan lyijytanko, muuttuuko interferenssikuvio ? Tämä kertoisi sen vaikuttaako gravitaatio kuvioon vai pelkät esteet.

1) Sama kuvio molemmissa.
2) Ei muutu.

1) Tämä ehdottaa että jo helpomman testauksen näkökulmasta kannattaisi luoda yksi yhteinen malli. Suurin osa testeistä voitaisiin tehdä jatkuvalla valolla, olisi aika helppoa. Ja voisi löytyä uusia avauksia koska testidataa saataisiin nopeasti ja paljon.

2) Ok. Olisin arvannut toisin, jo senkin takia että voimakkaampi gravitaatio kaarevoittaa avaruutta enemmän putken ympärillä.

[Q-S]

1)
Valitaan videolta joku tapaus joka synnyttää interferenssin jatkuvalla valolla. Onko kuvio samanlainen jos koe toistetaan fotoni kerrallaan vai siirtyvätkö esimerkiksi valaistujen kohtien paikat ?

2) Koe hiuksella. Korvataan hius 2mm metalliputkella, mahdollisimman ohut seinämä. Jos nyt putken sisään pudotetaan lyijytanko, muuttuuko interferenssikuvio ? Tämä kertoisi sen vaikuttaako gravitaatio kuvioon vai pelkät esteet.

1) Sama kuvio molemmissa.
2) Ei muutu.

1) Tämä ehdottaa että jo helpomman testauksen näkökulmasta kannattaisi luoda yksi yhteinen malli. Suurin osa testeistä voitaisiin tehdä jatkuvalla valolla, olisi aika helppoa. Ja voisi löytyä uusia avauksia koska testidataa saataisiin nopeasti ja paljon.

2) Ok. Olisin arvannut toisin, jo senkin takia että voimakkaampi gravitaatio kaarevoittaa avaruutta enemmän putken ympärillä.

1) Kvanttiteoria on juurikin yhteinen teoria, joka on tarkempi kuin klassinen.

2) Metalliputken vaikutus olisi jopa Planckin skaalankin alapuolella, käytännössäkin nolla. Jos putken tilalle laitetaan about auringon massainen kappale tai pienehkö neutronitähti, niin voisi olla selkeästi mitattava kaareutuminen valon reitissä.

[JMe1]

1) Kvanttiteoria on juurikin yhteinen teoria, joka on tarkempi kuin klassinen.

2) Metalliputken vaikutus olisi jopa Planckin skaalankin alapuolella, käytännössäkin nolla. Jos putken tilalle laitetaan about auringon massainen kappale tai pienehkö neutronitähti, niin voisi olla selkeästi mitattava kaareutuminen valon reitissä.

--

Karsin turhaa tavaraa pois..

Mutta, pidetäänpä 1):stä ainakin hetken aikaa absoluuttisena totuutena ja peilataan sitä tuohon "hiusvideoon".

Eli, kaiki havainnot voi tehdä jatkuvan valon koetuloksista, yksittäisen fotonin tapauksen voi toistaiseksi unohtaa.

Video näyttää että interferenssikuvio muuttuu vain jos ympärillä olevia esteitä siirrellään. Ja tiedetään että kaksi laseria menevät toistensa läpi "ristiin" siten että niiden pisteet seinällä eivät muutu. Tämä eddottaa että fotonivirta itsessään ei vaikuta mitenkään aaltokuvioon, sensijaan aaltokuvio kykenee taivuttamaan fotonin reittiä. Reitin taivutus tapahtuu AIVAN raon tai hiuksen juuressa, tämän jälkeen se menee suoraan (nainen näyttää sormillaan reitin seinältä taipumiskohtaan).

Päätelmiä/luuloja :
Fotoni itsessään on siis vain apuväline joka piirtää allaolevan aaltokuvion ihmiselle näkyväksi.
Aaltokuvio onkin staattinen, se muuttuu VAIN jos esteitä siirrellään. Pitää perua aiempi oma väite "fotoni synnyttää edetessään palloaaltoja". Tai jos synnyttää niin nämä eivät ainakaan vaikuta ohjausaallon rakenteeseen.

Eli jäljelle jää ongelma : mitä pohjalla oleva aaltokuvio on, mikä sen muodostaa ? Ja toisin kuin veden pinnan analogiassa, se näyttää olevan paikallaan, muuttuu vasta kun valoesteitä siirrellään.

[Stalker]

https://ipgold.epfl.ch/_media/en/course ... ithc60.pdf
Koe tartteis tehdä ihmisillä, mutta löytyykö vapaaehtoisia?

[Q-S]

mitä pohjalla oleva aaltokuvio on, mikä sen muodostaa ? Ja toisin kuin veden pinnan analogiassa, se näyttää olevan paikallaan, muuttuu vasta kun valoesteitä siirrellään.

Klassisesti kyseessä on sähkömagneettinen aalto. Kvanttiteoriassa puolestaan kvanttikenttä, jonka energiakvantti eli fotoni on mitattavissa. Videon laser tuottaa käytännössä jatkuvan aallon, jonka voi mieltää siten, että aalto ei 'katkeile' eikä siis muodostu 'lyhyistä pätkittäisistä aalloista'.

Videossa jossain kohti esiintyvä veden pinnan aalto on 'pätkittäistä', koska lähteenä oleva härpäke nostetaan välillä pois vedestä. Jos vastaavan haluaisi toteuttaa valolla, täytyisi käyttää hienostuneempaa laitetta, joka tuottaa ainakin käytännössä yksittäisiä fotoneja halutuin aikavälein.

[JMe1]

mitä pohjalla oleva aaltokuvio on, mikä sen muodostaa ? Ja toisin kuin veden pinnan analogiassa, se näyttää olevan paikallaan, muuttuu vasta kun valoesteitä siirrellään.

Klassisesti kyseessä on sähkömagneettinen aalto. Kvanttiteoriassa puolestaan kvanttikenttä, jonka energiakvantti eli fotoni on mitattavissa. Videon laser tuottaa käytännössä jatkuvan aallon, jonka voi mieltää siten, että aalto ei 'katkeile' eikä siis muodostu 'lyhyistä pätkittäisistä aalloista'.

Videossa jossain kohti esiintyvä veden pinnan aalto on 'pätkittäistä', koska lähteenä oleva härpäke nostetaan välillä pois vedestä. Jos vastaavan haluaisi toteuttaa valolla, täytyisi käyttää hienostuneempaa laitetta, joka tuottaa ainakin käytännössä yksittäisiä fotoneja halutuin aikavälein.

No mitä ylläolevasta pitäisi ajatella ? Ehkä näin:

Energiakvantti synnyttää häiriön, aallokon, ympärilleen. Aallokon muotoon vaikuttavat myös reunaesteet, seinät ja raot. Aallokolla on tietty elinaika.

Mitä sanoo kvanttimekaniikan matematiikka, siellähän on PAKKO olla kätkettynä totuus koska se toimii, eikös niin ?

[Eusa]

Mitä sanoo kvanttimekaniikan matematiikka, siellähän on PAKKO olla kätkettynä totuus koska se toimii, eikös niin ?

Hyvä johtopäätös.

Kvanttidynamiikka on tilastoteoriaa eli tarkastellaan kaikki mahdolliset vaikutusreitit ja todenäköisyysamplitudi jakautuu painottuen - toisaalta paikalliset tilat spinorilogiikalla - ja aika-avaruuden yli säilyvät korrelaatiot.

Kyllä; totuus toki löytyy vain uskomisella, mutta tosiseikkoihin nojaavia mekanismeja ON tarjolla ajatusrakennelmiksi.

[Eusa]

Kovasti on esillä erilaisia kvanttimekaniikan "tulkintoja". Tulee päästä irti tulkinnoista "maalaisjärjelle" ja rakentaa aika-avaruuden mekanistinen malli, jossa toteutuu niin yleinen suhteellisuus kuin kvantti-ilmiötkin.

[Eusa]

Otetaan esimerkiksi inflaatiomalli - miksi se on perusteltu sillä, että kaikkeus on niin saman näköinen kaikkialla ja esitetty vaatimus, että kausatiivinen vaikutus on täytynyt käydä kiihkeästi läpi universumin? Onhan meillä kvanttilomittuminen, joka korrelaatio tasoittaa luonnostaan fysikaalisuuden kaikilla etäisyyksillä.

[JMe1]

Hiusvideon ihmettely jatkuu..

Aaltokenttä näytti olevan hyvin vakiomuotoinen, se miten paljon "sen päällä" kulki kulloinkin fotoneja ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään sen muotoon. Jos olisi niin että energiakvantti itsessään aiheuttaisi aaltomuodon, sekä muoto että amplitudi vaihtelisivat sen mukaan miten paljon alueella on fotoneja. Yhden fotonin tapauksessa homma siis voisi toimia mutta kun fotonitaajuutta kasvatettaisiin portaattomasti nähtäisiin jossakin vaiheessa epäjatkuvuuskohta kun kahden peräkkäisen fotonin aallot alkavat interferoida.

Nyt siis "tiedetään" että aallokko vaikuttaa hyvinkin äreästi fotonin reittiin mutta fotoni ei vaikuta aallokkoon ollenkaan.


Ajatuskoe:

Laitetaan kaksi videon koetta vastakkain siten että toisen kokeen laserilta lähtevät fotonit kulkevat toisen suunnan interferenssikuviota vastaan, sitten menevät kaksoisrakoon ja lopulta toisella puolella muodostavat oman interferenssikuvionsa. Uskon että koe osoittaa että "vasta-aallokko" ei vaikuta MITENKÄÄN fotonien ratoihin, vaikka juuri oli todettu että aalto vaikuttaa "helposti" fotonin reittiin.

Mikä ajattelumalli voisi sopia tähän kokeeseen ?

Vastaus : Kukin fotoni ratsastaa oman selkänsä takaa tulevan eetterituulen päällä. Eetterituulet puhaltavat lomittain avaruudessa interferoimatta keskenään.