Asuntolainoitus sakkaa ja asuntojen hinnat laskussa

[xXx]

Markkinoilla tapahtuu korjausliikettä. Hyviä oston paikkkoja on tarjolla, ylimääräistä tarjontaakin on nykyään verrattuna tuonne vuosituhannen vaihteeseen, sillä suuret ikäluokat alkaa olla sitä 70+ tasoa ja isoista okt/rivitaloista pitäisi päästä pienempiin... muutenkin vanhan talin kaupat vaikeita, nyt vaikeutuu entisestään. Oikealla hinnalla tietty menee tontti kaupaksi.

Kysyntä on selvästi notkahtanut, mutta tarjonta on kuitenkin yhä varsin runsasta, sillä asuntoja on ollut paljon myynnissä ja rakenteilla. Asuntojen hintojen laskussa voidaan puhua korkojen nousuun liittyvästä korjausliikkeestä, Aaltonen kuvailee.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikke ... edaa80e77

[xXx]

Se on rumaa jälkeä kohta, tammikuusta on vain kiristynyt tilanne.

Pakkomyynnit alkavat syksyn jälkeen

Asuntomyyjä ja Neliöt Liikkuu LKV:n perustaja Andrei Koivumäen mukaan hinnat ovat laskeneet Helsingissä pahimmillaan selvästi enemmän kuin Tilastokeskuksen tiedot kertovat. Hän kertoo Yrittäjille, että hinnat ovat pudonneet jopa 20 prosenttia enemmän kuin mitä mediassa on kirjoitettu.

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkel ... e369b2dd4e

[KultaKikkare]

Se on rumaa jälkeä kohta, tammikuusta on vain kiristynyt tilanne.

Asuntomarkkinat tervehtyy. Sääliks käy niitä jotka on ottaneet ylisuuria lainoja ja ostaneet kuplahinnalla.

[xXx]

Se on rumaa jälkeä kohta, tammikuusta on vain kiristynyt tilanne.

Asuntomarkkinat tervehtyy. Sääliks käy niitä jotka on ottaneet ylisuuria lainoja ja ostaneet kuplahinnalla.

Tervehtyy ja tervehtyy, sanoisin että markina sopeutuu korkojen nousuun.

Sikäli auntolainoitukseen voisi ottaa käyttöön jotain muuta kuin keskuspankin korkoa seuraavan indeksen. 0 % johtaa aiheettomaan hintojen nousuun ja toisaalta 5 % ja yli olevat korot ei heijasta asunnoissa olevaa riskiä. Jokin 2 - 3 % kiinteä voisi toimia, olisi inflaatiotavoitteen kanssa sujut. Ja ovatko liikepankit edes oikea taho hoitamaan asuntoluototusta? Syynähän ongelmiin on liian suuret lainat, miten sellaisia on taas annettu, pankkien kvartaalitalous viis veisaa laina-asiakkaidensa pitkäaikaisesta hyvinvoinnista.

[Raspu]

Pitkät laina-ajat ja alhaiset korot puskee hintoja.
Ennen sai kerrostalokolmion insinöörin vuoden palkalla ja laina-aika oli 10 vuotta. Nyt se maksaa 3 kertaa insinöörin palkan ja laina-aika 30 vuotta.

Sama tämä vihreä siirtymä tulee nostamaan asuntojen hintoja energiatehokkuusvaatimusten takia.
Lopputulos on että ihmiset asuu kalliissa kanakopeissa kaupungeissa ja sairastaa vitusti allergioita ja tulehdussairauksia.

[apetteri]

Se on rumaa jälkeä kohta, tammikuusta on vain kiristynyt tilanne.

Asuntomarkkinat tervehtyy. Sääliks käy niitä jotka on ottaneet ylisuuria lainoja ja ostaneet kuplahinnalla.

Tervehtyy ja tervehtyy, sanoisin että markina sopeutuu korkojen nousuun.

Sikäli auntolainoitukseen voisi ottaa käyttöön jotain muuta kuin keskuspankin korkoa seuraavan indeksen. 0 % johtaa aiheettomaan hintojen nousuun ja toisaalta 5 % ja yli olevat korot ei heijasta asunnoissa olevaa riskiä. Jokin 2 - 3 % kiinteä voisi toimia, olisi inflaatiotavoitteen kanssa sujut. Ja ovatko liikepankit edes oikea taho hoitamaan asuntoluototusta? Syynähän ongelmiin on liian suuret lainat, miten sellaisia on taas annettu, pankkien kvartaalitalous viis veisaa laina-asiakkaidensa pitkäaikaisesta hyvinvoinnista.

Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin liikepankkien lainat? Itsellä on ollut 12kk euribor, jonka vaihdoin nordea primeen kun se oli sen verran halvempi, no nyt sitäkin on nostettu jo ties kuinka monta kertaa 2023 aikana kun edellisvuosina siihen ei ole koskettu pitkällä tikullakaan. Se siitä "vakaasta" nordea korosta.

[KultaKikkare]

Se on rumaa jälkeä kohta, tammikuusta on vain kiristynyt tilanne.

Asuntomarkkinat tervehtyy. Sääliks käy niitä jotka on ottaneet ylisuuria lainoja ja ostaneet kuplahinnalla.

Tervehtyy ja tervehtyy, sanoisin että markina sopeutuu korkojen nousuun.

Sikäli auntolainoitukseen voisi ottaa käyttöön jotain muuta kuin keskuspankin korkoa seuraavan indeksen. 0 % johtaa aiheettomaan hintojen nousuun ja toisaalta 5 % ja yli olevat korot ei heijasta asunnoissa olevaa riskiä. Jokin 2 - 3 % kiinteä voisi toimia, olisi inflaatiotavoitteen kanssa sujut. Ja ovatko liikepankit edes oikea taho hoitamaan asuntoluototusta? Syynähän ongelmiin on liian suuret lainat, miten sellaisia on taas annettu, pankkien kvartaalitalous viis veisaa laina-asiakkaidensa pitkäaikaisesta hyvinvoinnista.

Liian matala pitkään jatkunut korkotaso on yksi tekijä. Toinen on nykyinen asumistukijärjestelmä.

Saahan niitä kiinteitä korkoja, mut ihmiset yleensä ottaa sen mikä on sillä hetkellä halvin ymmärtämättä olleenkaan riskiä. Jos pankki pakkomyy lainan pantin niin sitten tulee niin hirveä lastillinen turskaa ettei siitä nousta välttämättä yhden elämän aikana. Ehkä pankkien pitäisi stressitestata ohjauskorkoihin sidotut asuntolainat tiukemmin jolloin niitä ei myönnetä ylisuuriin asuntolainoihin. Mut se ei ole pankkien edun mukaista eli pankit pitää pakottaa siihen lainsäädännöllä.

Tunnen itsekin ihmisiä jotka ovat ottaneet tuloihinsa suhteutettuna niin suuria asuntolainoja että ite en olis ikinä uskaltanut. Kun asiaa otti kohteliaasti esiin vastasivat tyyliin että sehän on ilmaista rahaa. Joillain oli lainat lyhennysvapaalla pitkään nollakorkojen aikaan, mikä on tietysti hyvä idea jos rahat sijoittaa johonkin tuottavampaan, mut kun niillä elettiin leveästi.

[xXx]

Hs on herännyt myös aiheeseen.

https://www.hs.fi/visio/art-20000097172 ... =www.is.fi

Luvassa pakkomyyntejä
Rakennusyhtiöt ja miljardien eurojen varoja hallinnoivat kiinteistörahastot voivat ajautua syksyllä pakkomyynteihin.

[xXx]

Se on rumaa jälkeä kohta, tammikuusta on vain kiristynyt tilanne.

Asuntomarkkinat tervehtyy. Sääliks käy niitä jotka on ottaneet ylisuuria lainoja ja ostaneet kuplahinnalla.

Tervehtyy ja tervehtyy, sanoisin että markina sopeutuu korkojen nousuun.

Sikäli auntolainoitukseen voisi ottaa käyttöön jotain muuta kuin keskuspankin korkoa seuraavan indeksen. 0 % johtaa aiheettomaan hintojen nousuun ja toisaalta 5 % ja yli olevat korot ei heijasta asunnoissa olevaa riskiä. Jokin 2 - 3 % kiinteä voisi toimia, olisi inflaatiotavoitteen kanssa sujut. Ja ovatko liikepankit edes oikea taho hoitamaan asuntoluototusta? Syynähän ongelmiin on liian suuret lainat, miten sellaisia on taas annettu, pankkien kvartaalitalous viis veisaa laina-asiakkaidensa pitkäaikaisesta hyvinvoinnista.

Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin liikepankkien lainat? Itsellä on ollut 12kk euribor, jonka vaihdoin nordea primeen kun se oli sen verran halvempi, no nyt sitäkin on nostettu jo ties kuinka monta kertaa 2023 aikana kun edellisvuosina siihen ei ole koskettu pitkällä tikullakaan. Se siitä "vakaasta" nordea korosta.

Ei juuri muuta ole, jos haluat asunnon Suomesta ostaa. Mutta on maailmalla asuntorahoituksessa muitakin systeemejä. Mitenkään fundamentaalisti en itse aja mitään muuta, mutta nykyinen systeemi ei ole optimaalinen asuntoihin liittyviin riskeihin nähden. Toki, esim kun yritys pistää omalla rahallaan pirtin pystyyn rahoituksen pitää tulla yritysriskeillä suhteutettuna. Yritys kun menee konkkaan rahat jää luotottajalla saamatta ja asunnotkin saattaa olla keskeneräisiä ym. Mutta yksityisomistuksesa olevien asuntojen suhteen "konkka" käy todella harvoin. Riskit on erilaiset rahoituksissa ja siksi erilaiset tarpeet luotoissa. Asunnon ostajan kvartaali on neljännes vuosisata, vaalruus haluaa rahansa nopeammin, monta kertaa vuodessa. Ja asunto on aina panttina, yleensä vielä helposti realisoitavissa [yleensä asunto on myyntikunnossa suoraan] sijaintiinsa suhteutettuna. Joskin juuri nyt, on pientä turbulenssia, että vakuudet laskee muutaman vuoden sisään ostetuissa arvioitua alemmas. Toisaalta, 10 vuotta sitten ostetuissa vakuudet paremmin hallinnassa, sillä yleensä vakuusarvo on noussut ja lainaakin lyhennetty.

[Tuulispää]

Korot nousseet 2 % ?

[Susa]

Mutta yksityisomistuksesa olevien asuntojen suhteen "konkka" käy todella harvoin.

Asunto-osakeyhtiössähän usein taloyhtiö ottaa asunnon haltuunsa ja vuokraa sen maksukykyiselle vuokralaiselle ja "asunnonomistaja" (asunto-osakeyhtiönosakas) joutuu muuttamaan muualle asumaan asunnostaan.
Keljumaisin tilanne lienee taloyhtiöissä lienee se, kun yhtiö menee konkurssiin ja "asunnonomistaja" joutuu luopumaan asunnostaan mutta asunnon velat jäävät kuitenkin maksettaviksi.

[xXx]

Korot nousseet 2 % ?

Riippuu aikaskaalasta, mutta noin 4 % tultu ylöspäin reilussa vuodessa.

[xXx]

Kiinteistönvälittäjien leipä kapanee kun asuntokauppaa vähemmän.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009765523.html

Kiinteistön­välitys­yhtiö hakeutui konkurssiin – ”Kaikkihan tietävät, missä jamassa ala on”
Omistajan mukaan konkurssi johtuu hankalasta markkinatilanteesta.

[xXx]

Rakennusfirmaa mennyt konkkaan isolla k:lla.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/eacdc ... bd443a9402

Rakennusliitto povaa alalle lisää väistämättömiä konkursseja ja työttömyyttä.

– Asuinrakentaminen on lähes pysähdyksissä. On selvää, että työttömyys lisääntyy loppuvuotta kohti. Ensi talvi on huono työttömyyden kannalta, Rakennusliiton toimitusjohtaja Kimmo Palonen sanoo.

Palosen mukaan yritysten vaikeuksista seuraa helposti ketjureaktio, jos tuloja jää saamatta ja kassassa ei ole paljoa rahaa.

Liitto ennakoi alalle 20 prosentin työttömyyttä vuoden loppuun mennessä.

– Voi olla suurempikin, mutta 20 prosenttia on ihan realistinen vuoden loppuun mennessä.

[xXx]

Olis mukava tietää mikä pankki on tämän lainan myöntänyt ja minkälainen analyysi on tehty maksukyvystä. Korot 4 %lla jo yli puolet rouvan palkasta...

”Kuilun partaalla”
– Kyllä totuus on, että kuilun partaalla tässä eletään. Huumorilla ja periksi antamattomuudella sitä on jaksanut. Lapset ovat itselle rakkaimmat, ja heidän vuoksi jaksan. Itse syön vaikka kaurapuuroa, jotta lapset voisivat hyvin, Rissanen sanoo.

– Palkka ei riitä menoihin, Rissanen sanoo suoraan.

Rissanen rakennutti omakotitalon, kun korot olivat alhaalla. Perhe asuu talossa, vaikka rakennustyöt ovat vielä kesken.

Korkojen nouseminen iski raskaasti Rissasen perheen talouteen.

Vielä nyt hän maksaa lainasta vain korkoja.

– Sitä joutui tekemään ihan ihmejärjestelyitä, kun korot nousivat. En tiedä, missä tilanteessa olen tammikuussa, kun joudun alkamaan lainaa lyhentämään. Ihmettä odotan, Kirsi Rissanen tuskailee.

– Toivottavasti tulisi korkohelpotuksia tai korot tippuisivat. Olisi monen ihmisen elämä vähän inhimillisempää, Kirsi Rissanen sanoo.

Rissanen maksaa tällä hetkellä lainan korkoja yli 850 euroa kuukaudessa.

Rissaselle jää palkasta käteen nettona kuukaudessa joitakin kymppejä yli 1 400 euroa.

– Tammikuusta lähtien maksan lainan lyhennystä ja korkoja yhteensä noin 1 900 euroa kuukaudessa. Lainan korot ja lainan lyhennys ovat yhteensä jo isompia kuin palkkani.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/443 ... 3162e615fa