Suomen sodat 1939 --45

[Kontra]

Eli siis Suomen sotiminen toisessa maailmansodassa.

Walden ja Mannerheim olivat läheisessä yhteistyössä sisällissodassa ja vielä jonkin aikaa sen jälkeen ja II maailmansodan aikana.

Edellytän vastaajan lukeneen koosteeni "Suomen sodat 1939- -45", muuten vastauksella ei ole merkitystä.

[Kontra]

Tämä koosteni Suomen sodat 1939 --45 on karannut kauas yli 20 ketjun taakse, mutta aina vaan sille lukijoita on riittänyt, kommentoijia sen sijaan ei - miksi?

Kirjoitin koosteessa kenr Rudolf Waldenista mm. näin:

"Sisällissodassa Mannerheimin päämajassa erilaisissa vastuullisissa tehtävissä toiminut, sota-aikana luutnantista everstiluutnantiksi ylennetty teollisuusmies, eversti sotaministeri Rudolf Walden (sotamin. v. 1918) oli sitä mieltä, että vangitut oli vapautettava ja annettava palata perheittensä luo ja työhön.

Puolustusministerinä kenrltn Rudolf Waldenin asema oli luja valtioneuvoston ja eduskunnan keskuudessa, sekä ylipäällikön varauksetonta luottamusta nauttivana, vaikkakaan ei ollut eduskunnan jäsen. Waldenin vaimo sanoi toimittajille sodan jälkeen ’hänen miesvainajansa ja Mannerheimin olleen varsin hyvät tuttavat, mutta tuskin sentään
ystävykset keskenään sanan syvimmässä merkityksessä’. Waldenhan oli taitava ja tarmokas teollisuusmies, ja sotapalveluksessa poikkeuksellisen tehokas ja vaativa organisaattori."

Esitän tässä yhden kysymyksen:
Miksi arvelet Waldenin lesken sanoneen miehensä ja Mannerheimin suhteesta näin: "hänen miesvainajansa ja Mannerheimin olleen varsin hyvät tuttavat, mutta tuskin sentään ystävykset keskenään sanan syvimmässä merkityksessä"?

Ei ole kukaan vastannut tähän kysymykseen.
Itse arvelisin syyksi tämän: molemmat olivat kookkaita miehiä - toinen fyysisesti ja toinen henkisesti.

Waldenilla lienee ennätys sivistysvaltioissa urallaan ylennyksissä: luutnantista kenraalimajuriksi 14 kk.

[Kontra]

Oli jäänyt koosteessa mainitsematta Petsamon nikkeli myös merkittävänä syynä Hitlerin kiinnostumiseen Suomen osallistumisesta Barbarossa operaatioon.

muutokset 31.3.24

sivu 5

Heinäkuussa -40 Hitler käynnisti maihinnoususuunnitelman Englantiin – operaatio Seelöwen ja pari viikkoa myöhemmin hyökkäyssuunnitelman NL:oon – operaatio Barbarossan. (Hitlerin ajatukset kuitenkin risteilivät eri vaihtoehtojen välillä ja myöhemmin hän vielä harkitsi vetää NL:kin mukaan 27.9 tehtyyn Saksa – Italia – Japani kolmivaltasopimukseen.)
Elokuussa Hitler ”heräsi” mahdollisuuteen Suomen osallistumisesta Barbarossa-operaatioon. Talvisodan menestys muutti Hitlerin asenteen Suomea kohtaan huomatessaan hyödyn omien tavoitteidensa suhteen, ja Saksan sotateollisuus tarvitsi nikkeliä, jota Petsamossa oli, vrt sivu 3.

sivu 7

vastasivat Örön linnakkeelta tykittämällä 12 tuuman tykeillä 28 kilometrin päässä olevaa Hankoa.
Suomen ulkoministeriö lähetti vastalausenootin ja ilmoitti Suomen pysyvän puolueettomana, mutta puolustautuisi, jos NL hyökkäisi. Nootti vastaanotettiin Moskovassa ja Berliinissä.

poistettu sana tästä näiden sanojen välistä: lähetti tästä vastalausenootin
.......
https://www.dropbox.com/s/0kkrg83d8y8ja ... 5.pdf?dl=0