Onko aika-avaruus vain fiktio?

[Q-S]

(1) [1910.02474] Neither Presentism nor Eternalism - arXiv.org. https://arxiv.org/abs/1910.02474

Luin tämän. On tuo tavallaan arkijärjelle helpommin ymmärretävä, kun 'tapahtuma' määritellään pitkäkestoiseksi tapahtumasarjaksi (esimerkkinä oli illallinen ja vastaavasti jonkin matkan päässä samanaikaisesti pelattava futispeli), eikä yksittäiseksi aika-avaruuden tapahtumaksi.

Mutta kuten artikkelissakin todettu, globaalia samanaikaisuutta ei voida määritellä.

Mä ehkä ajattelen vähän samansuuntaisesti, kun puhun ajatustottumuksista (meemeistä). Ne ovat mielen sisäisen tilakoneen tuottamia tapahtumasekvenssejä. Ajattelen, että muistammekin itseasiassa kykyjä tuottaa uudelleen kokemamme kaltaisia mielikuva- ja toimintasekvenssejä, emmekä itse sekvenssejä, jotka sellaisenaan eivät talletu minnekään.

Voiko globaalin samanaikaisuuden kuitenkin olettaa olevaksi, vaikkei sitä voi määritellä?

Vain erittäin yksinkertaistetussa tapauksessa, kuten kuvassa jonka linkkasin aiemmin.

[Eusa]

(1) [1910.02474] Neither Presentism nor Eternalism - arXiv.org. https://arxiv.org/abs/1910.02474

Luin tämän. On tuo tavallaan arkijärjelle helpommin ymmärretävä, kun 'tapahtuma' määritellään pitkäkestoiseksi tapahtumasarjaksi (esimerkkinä oli illallinen ja vastaavasti jonkin matkan päässä samanaikaisesti pelattava futispeli), eikä yksittäiseksi aika-avaruuden tapahtumaksi.

Mutta kuten artikkelissakin todettu, globaalia samanaikaisuutta ei voida määritellä.

Mä ehkä ajattelen vähän samansuuntaisesti, kun puhun ajatustottumuksista (meemeistä). Ne ovat mielen sisäisen tilakoneen tuottamia tapahtumasekvenssejä. Ajattelen, että muistammekin itseasiassa kykyjä tuottaa uudelleen kokemamme kaltaisia mielikuva- ja toimintasekvenssejä, emmekä itse sekvenssejä, jotka sellaisenaan eivät talletu minnekään.

Voiko globaalin samanaikaisuuden kuitenkin olettaa olevaksi, vaikkei sitä voi määritellä?

Vain erittäin yksinkertaistetussa tapauksessa, kuten kuvassa jonka linkkasin aiemmin.

Mitä merkillistä? Eihän se ole millään periaatteella yksinkertaistettavissa tapaukseksi.

On vain kappaleiden itseisaikoja ja kappalevalintoja jonkin massakeskipisteen suhteen. Esimerkiksi Maalla ja Kuulla on omat itseisaikansa ja Maa-Kuu-yhdistelmällä kolmas omansa.

[Naturalisti]

Luin tämän. On tuo tavallaan arkijärjelle helpommin ymmärretävä, kun 'tapahtuma' määritellään pitkäkestoiseksi tapahtumasarjaksi (esimerkkinä oli illallinen ja vastaavasti jonkin matkan päässä samanaikaisesti pelattava futispeli), eikä yksittäiseksi aika-avaruuden tapahtumaksi.

Mutta kuten artikkelissakin todettu, globaalia samanaikaisuutta ei voida määritellä.

Mä ehkä ajattelen vähän samansuuntaisesti, kun puhun ajatustottumuksista (meemeistä). Ne ovat mielen sisäisen tilakoneen tuottamia tapahtumasekvenssejä. Ajattelen, että muistammekin itseasiassa kykyjä tuottaa uudelleen kokemamme kaltaisia mielikuva- ja toimintasekvenssejä, emmekä itse sekvenssejä, jotka sellaisenaan eivät talletu minnekään.

Voiko globaalin samanaikaisuuden kuitenkin olettaa olevaksi, vaikkei sitä voi määritellä?

Vain erittäin yksinkertaistetussa tapauksessa, kuten kuvassa jonka linkkasin aiemmin.

Mitä merkillistä? Eihän se ole millään periaatteella yksinkertaistettavissa tapaukseksi.

On vain kappaleiden itseisaikoja ja kappalevalintoja jonkin massakeskipisteen suhteen. Esimerkiksi Maalla ja Kuulla on omat itseisaikansa ja Maa-Kuu-yhdistelmällä kolmas omansa.

Puhutaanko nyt blokkiavaruuden lukuisista hypertasoista ja niiden pisteisiin liittyvistä ominaisajoista, vai siitä nyt hetkeä edustavasta dynaamisesta 3D avaruuden yhdestä ainoasta hypertasosta? Jos puhutaan jälkimmäisestä, niin eikö kaikki oleva ole samanaikaista. Mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt. Oliskohan tuo Rovellin ajan illuusiona pitäminen myös lähempänä jälkimmäistä ajattelua? (Tuli tekstiviesti kirjastosta, että Rovellin kirjat on noudettavissa. Täytyypä käydä tänään hakemassa.)

[Eusa]

Mä ehkä ajattelen vähän samansuuntaisesti, kun puhun ajatustottumuksista (meemeistä). Ne ovat mielen sisäisen tilakoneen tuottamia tapahtumasekvenssejä. Ajattelen, että muistammekin itseasiassa kykyjä tuottaa uudelleen kokemamme kaltaisia mielikuva- ja toimintasekvenssejä, emmekä itse sekvenssejä, jotka sellaisenaan eivät talletu minnekään.

Voiko globaalin samanaikaisuuden kuitenkin olettaa olevaksi, vaikkei sitä voi määritellä?

Vain erittäin yksinkertaistetussa tapauksessa, kuten kuvassa jonka linkkasin aiemmin.

Mitä merkillistä? Eihän se ole millään periaatteella yksinkertaistettavissa tapaukseksi.

On vain kappaleiden itseisaikoja ja kappalevalintoja jonkin massakeskipisteen suhteen. Esimerkiksi Maalla ja Kuulla on omat itseisaikansa ja Maa-Kuu-yhdistelmällä kolmas omansa.

Puhutaanko nyt blokkiavaruuden lukuisista hypertasoista ja niiden pisteisiin liittyvistä ominaisajoista, vai siitä nyt hetkeä edustavasta dynaamisesta 3D avaruuden yhdestä ainoasta hypertasosta? Jos puhutaan jälkimmäisestä, niin eikö kaikki oleva ole samanaikaista. Mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt. Oliskohan tuo Rovellin ajan illuusiona pitäminen myös lähempänä jälkimmäistä ajattelua? (Tuli tekstiviesti kirjastosta, että Rovellin kirjat on noudettavissa. Täytyypä käydä tänään hakemassa.)

Et vaikuta ymmärtävän kuinka ominais- eli itseisajat ovat aika-avaruuden reittipituuksia kappaleeksi määritellylle energiapakettiryhmälle.

Termisi "blokkiavaruus" kaipaa tarkkarajaista määritelmää.

[Goswell]

Tuo viimeinen lause ei oikein mulle auennut ja onko tuo "jumalamoodi" yleisesti käytetty käsite? ...

Se onkin vain teoreettinen tapa jolla maailmankaikkeutta voi yrittää hahmottaa, se toimii niin että täysin normaalit tapahtumat katsotaan kuten oltaisiin havaitsijana joka paikassa yhtäaikaa, eli itse tapahtumat etenee kuten normaalisti tapahtuu täysin fysiikanlakien mukaisesti mutta tapahtumaa seuraava havaitsija on levittäytynyt kaikkialle kuten Jumala jolloin mitään viiveitä ei ole.
Otetaan vaikka tyhjä avaruus jossa on eri etäisyyksillä ja eri nopeuksissa samassa ajassa olevia kelloja, paljon kelloja. Normaali havaitsija näkee kaikissa kelloissa eri ajan mutta jumalamoodissa oleva havaitsija näkee samoissa kelloissa kaikissa täsmälleen saman ajan riippumatta niiden etäisyydestä tai nopeudesta.

Rovellin mukaan aika on illuusio. Hän ei kuvaa aikaa staattiseksi tai muuttuvaksi vaan tarkkailijan perspektiivistä ja havainnoista riippuvaksi, mikäli ymmärsin oikein tämän ChatCPT:n lyhyen kuvauksen
viewtopic.php?p=45660#p45660

Sinä kuvaat ajan olevan dynaaminen niin, että kaikki menneet ja tulevat tapahtuvat samassa nykyhetkessä; samassa "hypertasossa".
Ajattelusi ajan ja tilan suhteesta tuntuu ainakin hieman erilaisia kuin Carlo Rovellin ajatukset.

Hän ei mainitse mitään teoreettista "jumalamoodia", jossa kaikki tapahtuu viiveettömästi. Tämä on mulle edelleen kysymysmerkki.

Tein varauksen tänään paikallisesta kirjastosta löytyvistä Rovellin kirjoista:
Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta, Ajan luonne ja Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää. Tuleeko näistä mieleen mitään kommentoitavaa?

Juu ei, kaikki ei tapahdu viiveettömästi, esim valonnopeus rajoittaa tapahtumia mutta siitä huolimatta kaikki tapahtuu "nyt hetkessä". Otetaan se kellot ja tyhjä avaruus ajatuskoe ja lisätään niiden käyntiin ääripäitä, jotkin kellot käy hitaasti, jotkin ei ollenkaan ja jotkin kellot käy äärimmäisen nopeasti, nuo kaikki kellot on jatkuvasti meidän kanssa samassa "nyt hetkessä" vaikka meidän kello mittaa aikaa omalla tahdillaan. Voit muuttaa kellot atomikelloiksi jolloin päästään ajanmittaamisen ytimeen.
Eli jokaisella on oma aika jolla tapahtumat etenee itsessään, kaikilla on kuitenkin se yhteinen "nyt hetki", se ei kuitenkaan ole aikaa vaan paremminkin "ollaan olemassa". Ts kaikki on olemassa "nyt hetkessä" joka on todellisuudessa vain "ollaan olemassa", tuossa olevaisuudessa jokainen kello käy miten nyt sattuu käymään tai on käymättä, olosuhteet määrää atomikellon käynnin.

Jumalamoodi on vain tapa havaita kaikkeuden tapahtumat ilman tapahtumista normaalisti valonnopeudella saatavaa informaatiota. Eli jos vaikka Betelgeuze räjähtää nyt supernovana, nyt juuri, jumalamoodissa se havaitaan täältä nyt, normaalisti menee n 600 vuotta ennen kuin informaatio tapahtumasta saavuttaa maan.

[Naturalisti]

Vain erittäin yksinkertaistetussa tapauksessa, kuten kuvassa jonka linkkasin aiemmin.

Mitä merkillistä? Eihän se ole millään periaatteella yksinkertaistettavissa tapaukseksi.

On vain kappaleiden itseisaikoja ja kappalevalintoja jonkin massakeskipisteen suhteen. Esimerkiksi Maalla ja Kuulla on omat itseisaikansa ja Maa-Kuu-yhdistelmällä kolmas omansa.

Puhutaanko nyt blokkiavaruuden lukuisista hypertasoista ja niiden pisteisiin liittyvistä ominaisajoista, vai siitä nyt hetkeä edustavasta dynaamisesta 3D avaruuden yhdestä ainoasta hypertasosta? Jos puhutaan jälkimmäisestä, niin eikö kaikki oleva ole samanaikaista. Mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt. Oliskohan tuo Rovellin ajan illuusiona pitäminen myös lähempänä jälkimmäistä ajattelua? (Tuli tekstiviesti kirjastosta, että Rovellin kirjat on noudettavissa. Täytyypä käydä tänään hakemassa.)

Et vaikuta ymmärtävän kuinka ominais- eli itseisajat ovat aika-avaruuden reittipituuksia kappaleeksi määritellylle energiapakettiryhmälle.

Termisi "blokkiavaruus" kaipaa tarkkarajaista määritelmää.

Olet oikeassa mainitsemasi käsitteet ovat minulle vielä outoja. Taisin oppia tuosta yhdestä lauseestasi enemmän kuin tiesin asiasta sitä ennen. Olen toistaiseksi ajatellut tätä blokkiavaruutta ja aika-avaruuta synonyymeinä, eräänlaisena tapahtuma-avaruutena , jonka eri pisteisiin sijoitetut valokartiot voivat osoittaa mitkä tapahtumat voivat vaikuttaa toisiinsa.

Pelkällä maalaisjärjellä olen päätellyt, että näistä kahdesta mahdollisesta fiktiivisestä representaatioista (4D ja 3D) tämä jälkimmäinen on lähempänä todellisuutta. Vaikka ensinmainuttu olisi tehokas laskennan apuväline, se johtaa liian helposti kaikenlaisiin scifi-fantasioihin. Ihan vain perstuntumalla tuntuu järkevältä ajatella 3D mallin mukaan: mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt.

[Q-S]

Pelkällä maalaisjärjellä olen päätellyt, että näistä kahdesta mahdollisesta fiktiivisestä representaatioista (4D ja 3D) tämä jälkimmäinen on lähempänä todellisuutta. Vaikka ensinmainuttu olisi tehokas laskennan apuväline, se johtaa liian helposti kaikenlaisiin scifi-fantasioihin. Ihan vain perstuntumalla tuntuu järkevältä ajatella 3D mallin mukaan: mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt.

Ongelma on juurikin maalaisjärki. 3-dimensoinen euklidinen avaruus tuottaa täysin vääriä tuloksia, jos sen ominaisuuksilla koettaa selittää luonnon perustavanlaatuisia prosesseja. Selitykset toimivat vain hyvin hitaissa nopeuksissa ja pienissä energioissa. Nämä ovat newtonin mekaniikan mukaista dynamiikkaa, joiden pohjalle ihmisen aivot ovat rakentaneet maalaisjärjen, koska on sitä dynamiikkaa, joiden havainnointiin ihmisen aistit ovat virittyneet ja kehittyneet evoluutiossa.

Mitä tarkoitat scifi-fantasioilla? Oletko sitä mieltä, että atomin ytimet eivät pysykään kasassa? Sähkömagneettista vuorovaikutusta ei ole? Heikkoa vuorovaikutusta? Vahvaa vuorovaikutusta? Eivätkö hiukkaset hajoakaan suurnenergisissä prosesseissa toisiksi hiukkasiksi? Näiden lainalaisuudet ovat seuraus 4-dimensoisen Minkowskimetriikalla varustetun avaruuden symmetrioista. Miksi pidät mainittuja prosesseja scifinä?

[Naturalisti]

Pelkällä maalaisjärjellä olen päätellyt, että näistä kahdesta mahdollisesta fiktiivisestä representaatioista (4D ja 3D) tämä jälkimmäinen on lähempänä todellisuutta. Vaikka ensinmainuttu olisi tehokas laskennan apuväline, se johtaa liian helposti kaikenlaisiin scifi-fantasioihin. Ihan vain perstuntumalla tuntuu järkevältä ajatella 3D mallin mukaan: mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt.

Ongelma on juurikin maalaisjärki. 3-dimensoinen euklidinen avaruus tuottaa täysin vääriä tuloksia, jos sen ominaisuuksilla koettaa selittää luonnon perustavanlaatuisia prosesseja. Selitykset toimivat vain hyvin hitaissa nopeuksissa ja pienissä energioissa. Nämä ovat newtonin mekaniikan mukaista dynamiikkaa, joiden pohjalle ihmisen aivot ovat rakentaneet maalaisjärjen, koska on sitä dynamiikkaa, joiden havainnointiin ihmisen aistit ovat virittyneet ja kehittyneet evoluutiossa.

Juuri näin! Ihmismielen evoluutio on tuottanut ajattelykyvyn, joka toimii hyvin meidän mittakaavassa tapahtuvien ilmiöiden maailmassa. Sama mielen perusmeksnismi on täydentynyt kulttuurin memeettisessä evoluutiossa tuottaen hyödyllisiä fiktioita kuten 3D ja 4D - representaatiot maailmasta sekä newtonin mekaniikan lisäksi suurissa mittakaavoissa toimivan suhteellisuusteorian ja pienissä mittakaavoissa toimivan kvanttimekaniikan. Kaikki nämä ovat kuitenkin vain todellisuuden representaatioita; eivät itse todellisuutta.

Mitä tarkoitat scifi-fantasioilla? Oletko sitä mieltä, että atomin ytimet eivät pysykään kasassa? Sähkömagneettista vuorovaikutusta ei ole? Heikkoa vuorovaikutusta? Vahvaa vuorovaikutusta? Eivätkö hiukkaset hajoakaan suurnenergisissä prosesseissa toisiksi hiukkasiksi? Näiden lainalaisuudet ovat seuraus 4-dimensoisen Minkowskimetriikalla varustetun avaruuden symmetrioista. Miksi pidät mainittuja prosesseja scifinä?

En väitä, ettei kaikki nämä luettelemasi teoriat toimi empiiristen havaintojen kuvauksina. Ne eivät kuitenkaan ole itse todellisuutta. Todellisuus ei ole näiden representaatioiden seurausta, vaikka niiden efektiivinen toiminta on kuvattavissa niiden avulla.

Scifi-fantasioilla tarkoitin lähinnä aikamatkustusta yms.
juttuja

[Varaktori]

Ei ole.

[Q-S]

Pelkällä maalaisjärjellä olen päätellyt, että näistä kahdesta mahdollisesta fiktiivisestä representaatioista (4D ja 3D) tämä jälkimmäinen on lähempänä todellisuutta. Vaikka ensinmainuttu olisi tehokas laskennan apuväline, se johtaa liian helposti kaikenlaisiin scifi-fantasioihin. Ihan vain perstuntumalla tuntuu järkevältä ajatella 3D mallin mukaan: mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt.

Ongelma on juurikin maalaisjärki. 3-dimensoinen euklidinen avaruus tuottaa täysin vääriä tuloksia, jos sen ominaisuuksilla koettaa selittää luonnon perustavanlaatuisia prosesseja. Selitykset toimivat vain hyvin hitaissa nopeuksissa ja pienissä energioissa. Nämä ovat newtonin mekaniikan mukaista dynamiikkaa, joiden pohjalle ihmisen aivot ovat rakentaneet maalaisjärjen, koska on sitä dynamiikkaa, joiden havainnointiin ihmisen aistit ovat virittyneet ja kehittyneet evoluutiossa.

Juuri näin! Ihmismielen evoluutio on tuottanut ajattelykyvyn, joka toimii hyvin meidän mittakaavassa tapahtuvien ilmiöiden maailmassa. Sama mielen perusmeksnismi on täydentynyt kulttuurin memeettisessä evoluutiossa tuottaen hyödyllisiä fiktioita kuten 3D ja 4D - representaatiot maailmasta sekä newtonin mekaniikan lisäksi suurissa mittakaavoissa toimivan suhteellisuusteorian ja pienissä mittakaavoissa toimivan kvanttimekaniikan. Kaikki nämä ovat kuitenkin vain todellisuuden representaatioita; eivät itse todellisuutta.

Mitä tarkoitat scifi-fantasioilla? Oletko sitä mieltä, että atomin ytimet eivät pysykään kasassa? Sähkömagneettista vuorovaikutusta ei ole? Heikkoa vuorovaikutusta? Vahvaa vuorovaikutusta? Eivätkö hiukkaset hajoakaan suurnenergisissä prosesseissa toisiksi hiukkasiksi? Näiden lainalaisuudet ovat seuraus 4-dimensoisen Minkowskimetriikalla varustetun avaruuden symmetrioista. Miksi pidät mainittuja prosesseja scifinä?

En väitä, ettei kaikki nämä luettelemasi teoriat toimi empiiristen havaintojen kuvauksina. Ne eivät kuitenkaan ole itse todellisuutta. Todellisuus ei ole näiden representaatioiden seurausta, vaikka niiden efektiivinen toiminta on kuvattavissa niiden avulla.

Scifi-fantasioilla tarkoitin lähinnä aikamatkustusta yms.
juttuja

'Todellisuus' on oma juttunsa, jolle en äkkiseltään pysty antamaan määritelmää. Aikamatkustuksen määritelmä on sekin mielestäni höttöinen. En ole varma miten filosofit tämän määrittelevät.

Jos halutaan tulkita aikamatkustukseksi esim se, että LHC:ssä pyörivän erittäin nopean hiukkasen maailmanviiva poikkeaa vieressä seisovan havaitsijan maailmanviivasta (eli siis minkowskipolun pituuksilla on huomattava ero), niin sitten joku tulkitsee, että hiukkanen suorittaa aikamatkustusta. Kokeellisesti ilmiö on havaittavissa. Mutta havaintoon ei yleensä liitetä aikamatkustukseen viittavia lisämääreitä.

Joka tapauksessa maailmanviivan integraali on aina positiivinen reaaliluku, mikä on käyrien pituuksien yleinenkin ominaisuus, ellei sitten jostain eksoottisesta geometriasta puhuta, joten kelloksi kutsuttu laite ei voi kääntyä tikittämään menneisyyttä kohti. Eri maailmaviivoja seuraavien objektien kellot voivat kylläkin mitata eri pituisen maailmanviivan.

[Naturalisti]

Pelkällä maalaisjärjellä olen päätellyt, että näistä kahdesta mahdollisesta fiktiivisestä representaatioista (4D ja 3D) tämä jälkimmäinen on lähempänä todellisuutta. Vaikka ensinmainuttu olisi tehokas laskennan apuväline, se johtaa liian helposti kaikenlaisiin scifi-fantasioihin. Ihan vain perstuntumalla tuntuu järkevältä ajatella 3D mallin mukaan: mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole, on vain nyt.

Ongelma on juurikin maalaisjärki. 3-dimensoinen euklidinen avaruus tuottaa täysin vääriä tuloksia, jos sen ominaisuuksilla koettaa selittää luonnon perustavanlaatuisia prosesseja. Selitykset toimivat vain hyvin hitaissa nopeuksissa ja pienissä energioissa. Nämä ovat newtonin mekaniikan mukaista dynamiikkaa, joiden pohjalle ihmisen aivot ovat rakentaneet maalaisjärjen, koska on sitä dynamiikkaa, joiden havainnointiin ihmisen aistit ovat virittyneet ja kehittyneet evoluutiossa.

Juuri näin! Ihmismielen evoluutio on tuottanut ajattelykyvyn, joka toimii hyvin meidän mittakaavassa tapahtuvien ilmiöiden maailmassa. Sama mielen perusmeksnismi on täydentynyt kulttuurin memeettisessä evoluutiossa tuottaen hyödyllisiä fiktioita kuten 3D ja 4D - representaatiot maailmasta sekä newtonin mekaniikan lisäksi suurissa mittakaavoissa toimivan suhteellisuusteorian ja pienissä mittakaavoissa toimivan kvanttimekaniikan. Kaikki nämä ovat kuitenkin vain todellisuuden representaatioita; eivät itse todellisuutta.

Mitä tarkoitat scifi-fantasioilla? Oletko sitä mieltä, että atomin ytimet eivät pysykään kasassa? Sähkömagneettista vuorovaikutusta ei ole? Heikkoa vuorovaikutusta? Vahvaa vuorovaikutusta? Eivätkö hiukkaset hajoakaan suurnenergisissä prosesseissa toisiksi hiukkasiksi? Näiden lainalaisuudet ovat seuraus 4-dimensoisen Minkowskimetriikalla varustetun avaruuden symmetrioista. Miksi pidät mainittuja prosesseja scifinä?

En väitä, ettei kaikki nämä luettelemasi teoriat toimi empiiristen havaintojen kuvauksina. Ne eivät kuitenkaan ole itse todellisuutta. Todellisuus ei ole näiden representaatioiden seurausta, vaikka niiden efektiivinen toiminta on kuvattavissa niiden avulla.

Scifi-fantasioilla tarkoitin lähinnä aikamatkustusta yms.
juttuja

'Todellisuus' on oma juttunsa, jolle en äkkiseltään pysty antamaan määritelmää. Aikamatkustuksen määritelmä on sekin mielestäni höttöinen. En ole varma miten filosofit tämän määrittelevät.

Jos halutaan tulkita aikamatkustukseksi esim se, että LHC:ssä pyörivän erittäin nopean hiukkasen maailmanviiva poikkeaa vieressä seisovan havaitsijan maailmanviivasta (eli siis minkowskipolun pituuksilla on huomattava ero), niin sitten joku tulkitsee, että hiukkanen suorittaa aikamatkustusta. Kokeellisesti ilmiö on havaittavissa. Mutta havaintoon ei yleensä liitetä aikamatkustukseen viittavia lisämääreitä.

Joka tapauksessa maailmanviivan integraali on aina positiivinen reaaliluku, mikä on käyrien pituuksien yleinenkin ominaisuus, ellei sitten jostain eksoottisesta geometriasta puhuta, joten kelloksi kutsuttu laite ei voi kääntyä tikittämään menneisyyttä kohti. Eri maailmaviivoja seuraavien objektien kellot voivat kylläkin mitata eri pituisen maailmanviivan.

Myönsin jo Eusalle, ettei kompetessini riitä väittelemään suhteellisuusteoriasta eikä kvanttimekaniikasta. Se ei ole perimmäinen kiinnostukseni kohde. Yritän ymmärtää asiaa filosofisemmalla tasolla ja omaksumani naturalistisen fiktionalismin mukaan kaikki teoriat ovat vain todellisuuden representaatioita, efektiivisiä malleja; eivät itse todellisuutta.

"Todellisuutta kuvaavan mallin, tieteellisen teorian efektiivisyys tarkoittaa todenmukaisuutta jollakin (riittävällä) tarkkuudella. Efektiivinen väite tai teoria ei ole täysin totuudenmukainen, mutta käytetyllä mittaustarkkuudella efektiivisyydestä aiheutuvaa virhettä ei voida havaita.", sanoo Wikipedia.

[Eusa]

Jos Naturalisti keskustelee siitä todellisuudesta, jonka psykologia tunnistaa ihmismielessä subjektiona eli vain subjektiiviseen tarkasteluun tulevana tietokokonaisuutena, on hänen sopertelunsa väärässä ryhmässä (Tähtitiede).

[Q-S]

Ongelma on juurikin maalaisjärki. 3-dimensoinen euklidinen avaruus tuottaa täysin vääriä tuloksia, jos sen ominaisuuksilla koettaa selittää luonnon perustavanlaatuisia prosesseja. Selitykset toimivat vain hyvin hitaissa nopeuksissa ja pienissä energioissa. Nämä ovat newtonin mekaniikan mukaista dynamiikkaa, joiden pohjalle ihmisen aivot ovat rakentaneet maalaisjärjen, koska on sitä dynamiikkaa, joiden havainnointiin ihmisen aistit ovat virittyneet ja kehittyneet evoluutiossa.

Juuri näin! Ihmismielen evoluutio on tuottanut ajattelykyvyn, joka toimii hyvin meidän mittakaavassa tapahtuvien ilmiöiden maailmassa. Sama mielen perusmeksnismi on täydentynyt kulttuurin memeettisessä evoluutiossa tuottaen hyödyllisiä fiktioita kuten 3D ja 4D - representaatiot maailmasta sekä newtonin mekaniikan lisäksi suurissa mittakaavoissa toimivan suhteellisuusteorian ja pienissä mittakaavoissa toimivan kvanttimekaniikan. Kaikki nämä ovat kuitenkin vain todellisuuden representaatioita; eivät itse todellisuutta.

Mitä tarkoitat scifi-fantasioilla? Oletko sitä mieltä, että atomin ytimet eivät pysykään kasassa? Sähkömagneettista vuorovaikutusta ei ole? Heikkoa vuorovaikutusta? Vahvaa vuorovaikutusta? Eivätkö hiukkaset hajoakaan suurnenergisissä prosesseissa toisiksi hiukkasiksi? Näiden lainalaisuudet ovat seuraus 4-dimensoisen Minkowskimetriikalla varustetun avaruuden symmetrioista. Miksi pidät mainittuja prosesseja scifinä?

En väitä, ettei kaikki nämä luettelemasi teoriat toimi empiiristen havaintojen kuvauksina. Ne eivät kuitenkaan ole itse todellisuutta. Todellisuus ei ole näiden representaatioiden seurausta, vaikka niiden efektiivinen toiminta on kuvattavissa niiden avulla.

Scifi-fantasioilla tarkoitin lähinnä aikamatkustusta yms.
juttuja

'Todellisuus' on oma juttunsa, jolle en äkkiseltään pysty antamaan määritelmää. Aikamatkustuksen määritelmä on sekin mielestäni höttöinen. En ole varma miten filosofit tämän määrittelevät.

Jos halutaan tulkita aikamatkustukseksi esim se, että LHC:ssä pyörivän erittäin nopean hiukkasen maailmanviiva poikkeaa vieressä seisovan havaitsijan maailmanviivasta (eli siis minkowskipolun pituuksilla on huomattava ero), niin sitten joku tulkitsee, että hiukkanen suorittaa aikamatkustusta. Kokeellisesti ilmiö on havaittavissa. Mutta havaintoon ei yleensä liitetä aikamatkustukseen viittavia lisämääreitä.

Joka tapauksessa maailmanviivan integraali on aina positiivinen reaaliluku, mikä on käyrien pituuksien yleinenkin ominaisuus, ellei sitten jostain eksoottisesta geometriasta puhuta, joten kelloksi kutsuttu laite ei voi kääntyä tikittämään menneisyyttä kohti. Eri maailmaviivoja seuraavien objektien kellot voivat kylläkin mitata eri pituisen maailmanviivan.

Myönsin jo Eusalle, ettei kompetessini riitä väittelemään suhteellisuusteoriasta eikä kvanttimekaniikasta. Se ei ole perimmäinen kiinnostukseni kohde. Yritän ymmärtää asiaa filosofisemmalla tasolla ja omaksumani naturalistisen fiktionalismin mukaan kaikki teoriat ovat vain todellisuuden representaatioita, efektiivisiä malleja; eivät itse todellisuutta.

"Todellisuutta kuvaavan mallin, tieteellisen teorian efektiivisyys tarkoittaa todenmukaisuutta jollakin (riittävällä) tarkkuudella. Efektiivinen väite tai teoria ei ole täysin totuudenmukainen, mutta käytetyllä mittaustarkkuudella efektiivisyydestä aiheutuvaa virhettä ei voida havaita.", sanoo Wikipedia.

Efektiivisen teorian määritelmä on juurikin tuo. Esim newtonin mekaniikka on efektiivinen, vastaava tarkempi teoria on relativistinen mekaniikka.

[OlliS]

Fysiikan matematiikka on fysiikkaan sovellettua matematiikkaa. Tieteellinen taito ei fysiikassa ole matematiikassa, vaan fysiikassa, ja matematiikassa vain juuri sopivan soveltavan matematiikan kehittämisessä ja keksimisessä.

Esimerkiksi kosmologian fysiikassa 3D:n korvaaminen 4D:llä on soveltavan matematiikan keksimistä, ja Q äärettömyyden sijaan on samalla matematiikan ankkuroimista fysiikkaan.

Q = pisin todellisuudessa mahdollinen etäisyys.

FlRW- metriikka taas olettaa BBn totuudeksi. Mutta jo BB on todellisuudesta irrallan oleva teoria, virheellinen kuvamaan universumia, kaikkeutta.

Ymmärtääkseni tämän kommenttisi alkuosa on yhteensopivaa tuon Goswellin kommentin kanssa.
viewtopic.php?p=45351#p45351
Kommenttisi loppuosan Q -käsite ja FIRW- metriikka ovat minulle uusia asioita. Voitko kuvata niitä vähän tarkemmin?

Metriikka sanan nimen kirjoitin väärin. Taitaa alkaa FW.. kirjoita sinä se oikein. Se BB:n metriikka, jolla laajenemista perustellaan LCDM- mallissa. Siinä tehdään tieteellisesti katsoen väärin, oletetaan BB malli, ja sitten keksitään, millainen metriikka pitää keksiä, että se sopii BB malliin. Tieteellisestihän tässä pitäisi yrittää ajatella. BB, alkava ja laajeneva malli on nyt esteenä edistymiselle, kun se pitää aina olettaa.

Minä yritän tehdä tieteellisesti oikein päin. Yritetään saada kaikin empiirisin ja rationaalisia keinoin oikea kuva universumista, ja sitten kehitetään siihen sopiva malli ja metriikka. Ja sitten testataan, kuinka hyvä tai huono se on. Taas kaikin keinoin.

Siihen näyttäisi sopivan 4D 3D:tä paremmin ja äärettömyyden, 8 vaakasuorassa, sijaan Q, pisin mahdollinen etäisyys. Minun keksintö, varmasti fysiikassa silti on jo keksitty sama asia.

Joo, Gossulla vähän sama ajatus.

Malli on edelleen kehittämättä ja testaus suorittamatta, mutta järjellisesti ajatellen tämä voisi olla parempi kuin GR ja BB kehikko.

[Naturalisti]

Jos Naturalisti keskustelee siitä todellisuudesta, jonka psykologia tunnistaa ihmismielessä subjektiona eli vain subjektiiviseen tarkasteluun tulevana tietokokonaisuutena, on hänen sopertelunsa väärässä ryhmässä (Tähtitiede).

Tämän ryhmän nimi on Tähtitiede ja avaruus. Keskustelun aihe on "Onko aika-avaruus vain fiktio?"

Kun pyrin tässä kontekstissa keskustelemaan siitä miten ajattelu on ymmärrettävissä osana todellisuutta (universumia), sanot että olen väärässä ryhmässä. Miksi haluat pitää yhden universumin osan (korvien välisen koneen) universumista käytävän keskustelun ulkopuoella?

"Tieteellinen ajattelu on luonteeltaan kriittistä ja kapinallista, se on tyytymättömyyttä kaikkiin a priori -näkemyksiin sekä kyseenalaistamattomiin ja ikuisiksi julistettiin totuuksiin (...) kaikki, jotka väittävät tietävänsä totuuden, ovat epäilyttäviä. Siksi tiede ja uskonto ovat niin usein törmäyskurssilla.", sanoo Carlo Rovelli kirjassa Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää, sivu 232

Astrobiologia on jo yleisesti hyväksytty keskustelun aihe, mutta onko mielen ja universumin suhde sinusta tabu, josta on kiusallista keskustella?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astrobiologia

Fiktionalismi on luonnollinen tapa naturalisoida tieteelliset teoriat ja ajattelu ylipäätään. Ne ovat vain aivojen materiaalisina prosesseina ilmeneviä empiiristen kokemusten myötä kulttuurisesti kumuloituneita ja kehittyviä ajatustottumuksia.