Vaaliveikkaus

[John Carter]

Sanomalla (HS) melko hauska vaalipakina, joka sopii hyvin tähän threadiin. (Varsinkin jälkikäteen tarkasteltuna). On siinä toimittelijalla huumorisuoni totisesti sykkinyt, hyvä että en kuollut nauruun!
Matti Rönkä: ”Tervetuloa eduskuntavaalien tulosiltaan! Saamme kohta ennakkoäänien tulokset. Mitä ne, Sami, kertovat?”

Sami Borg: ”Kyllä ennakkoäänet ilman muuta suuntaa antavat. Mutta pitää muistaa, että varsinaisen vaalipäivän äänet ovat vielä laskematta.”

Matti Rönkä: ”Ja nyt saammekin jo ennakkoäänten tuloksen. Koko maassa ei ole annettu yhtään ennakkoääntä! Mistä tämä, Sami, kertoo?”

Sami Borg: ”Edellisissä vaaleissa annettiin 1,5 miljoonaa ennakkoääntä, nyt ei yhtään. Kyllä se ilman muuta kertoo äänestysaktiivisuuden laskusta.”

Matti Rönkä: ”Puheenjohtaja Petteri Orpo, miten te arvioitte ennakkoäänien tulosta?”

Petteri Orpo: ”Tämähän ei ole vielä lopullinen tulos. Odottaisin nyt rauhassa ääntenlaskun edistymistä.”

Matti Rönkä: ”Entä Sanna Marin, miten kommentoisitte ennakkoääniä?”

Sanna Marin: ”Aivan kuten Petteri tuossa sanoi, niin kannattaa odottaa, että ääniä on laskettu enemmän.”

Matti Rönkä: ”Vaalihuoneistot ovat nyt sulkeutuneet, ja saamme juuri ensimmäiset tulokset varsinaisen vaalipäivän äänistä. Miltä tulokset, Sami, näyttävät?”
Sami Borg: ”Alustavasti näyttää siltä, että koko maassa ei ole annettu yhtään ääntä.”

Matti Rönkä: ”Katsojille muistutuksena, että tästä puuttuu vielä osa suurten kaupunkien äänistä.”

Sami Borg: ”Juuri näin.”

Matti Rönkä: ”Petteri Orpo, miten kommentoitte tulosta?”

Petteri Orpo: ”Viime vaaleissahan sosiaalidemokraatit saivat 23 000 ääntä enemmän kuin kokoomus, joten demareista näyttää tulevan vaalien suurin häviäjä.”

Matti Rönkä: ”Puheenjohtaja Marin, miten te tulkitsette näitä lukuja?”

Sanna Marin: ”Kokoomus oli ennen vaaleja selkeässä gallupjohdossa, mutta gallupkupla näyttää nyt puhjenneen.”

Sami Borg: ”Nyt Vaasan vaalipiiri on valmistunut. Siellä on annettu yksi ääni, ja se on mennyt Anna-Maja Henrikssonille.”

Matti Rönkä: ”Onneksi olkoon, puheenjohtaja Henriksson!”

Anna-Maja Henriksson: ”Kiitos! Ja ennen kaikkea kiitos äänestäjälleni luottamuksesta.”
Sami Borg: ”Lisää vaalipiirejä on valmistunut. Pirkanmaalla on annettu yksi ääni, ja se on mennyt Sanna Marinille. Varsinais-Suomessa on annettu peräti kolme ääntä. Petteri Orpo, Annika Saarikko ja Li Andersson ovat jokainen saaneet yhden äänen ja käyvät siis kovaa kisaa vaalipiirin ääniharavan asemasta.”

Matti Rönkä: ”Entä maan suurin vaalipiiri, Uusimaa?”

Sami Borg: ”Siellä äänestysvilkkaus on jäänyt laimeaksi. Ääniä on annettu kaksi, ja niillä Riikka Purra ja Harry Harkimo ovat menossa vahvasti läpi.”

Matti Rönkä: ”Puheenjohtajat Orpo, Purra ja Marin, onneksi olkoon! Miten tulkitsette vaalitulosta?”

Sanna Marin: ”Tämä on upea tulos! Kyllä tuo ääni kertoo sen, että sosiaalidemokraatteihin luotetaan!”

Petteri Orpo: ”Kokoomusväki teki huikean kampanjan! Yhden äänen potti antaa hallitusneuvotteluissa todella vahvan mandaatin.”

Riikka Purra: ”Moni ei uskonut perussuomalaisten nousuun. Mutta kyllähän tuo meidän saama ääni on todellinen jytky.”
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009476599.html

[Lyde19]

Veikaanpa että kokoomuksen laskusuhdanne näkyy vaalipäivänä korostetusti ja kokoomus ei ole suurin puolue. Mikä jumittaa hallituksen muodostamisen ja persut joutuvat haalimaan sekavan joukon hallitukseen haluavia pieniä mukaan luvaten näille housutkin jalastaan. Hallitus muodostuu näillä eväillä mutta hajoaa pian pienten puolueiden lopettaessa yhteistyön.

[John Carter]

Tuo voi hyvinkin iskeä kesken äänestyksen, joten varuilla on oltava. Olihan siellä juuri lumivyörykin, josta onneksi uutisoitiin isosti.
Riskiraportti: Pitkäkestoisen sähkönjakeluhäiriön todennäköisyys kasvanut Lapissa
Alueellinen riskiarvio ennakoi maakuntaan mahdollisesti kohdistuvia äkkitapahtumia. Pahin vaikutus olisi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuilla, mutta niiden todennäköisyys on matala.
EELIS RYTKÖNEN
18:00
Lappiin kohdistuvia todennäköisimpiä uhkia ovat tietoliikenteen ja sähköverkon häiriöt, selviää Lapin tuoreesta alueellisesta riskiarviosta. Häiriöt voisivat aiheutua esimerkiksi myrskyjen tai tahallisten vahingontekojen vuoksi.

Arvion mukaan mahdollisuus pitkäkestoisen sähkönjakelu- ja tietoliikennehäiriön todennäköisyydelle Lapissa on kasvanut. Yhtenä syynä on Lapin turvallisuusympäristön muuttuminen. Siihen on vaikuttanut Venäjän aloittama sota Ukrainassa.

– Ukrainan sodan myötä ulkoisina tekijöinä on noussut kriittiseen infraan kohdistuva tahallinen vahingonteko ja informaatiovaikuttaminen, riskienhallintainsinööri Sanna Leiviskä Lapin pelastuslaitokselta kertoo.

Pahin vaikutus olisi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla tahallisilla iskuilla, mutta niiden todennäköisyys on matala.

Lapin alueellisen riskiarvion tarkoituksena on ennakoida maakuntaan mahdollisesti kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia.
Muihin todennäköisiin uhkiin kuuluvat muun muassa informaatiovaikuttaminen ja laajat maastopalot
Alueellinen riskiarvio
Lapin alueellinen riskiarvio 2023 toteutettiin sisäministeriön toimeksiannosta. Edellisen kerran arvio teetettiin vuonna 2018. Lapissa tosin tehtiin omaehtoinen päivitys vuonna 2021.

Riskiarvioiden tekeminen mahdollistaa riskeihin varautumisen. Riskiarviotyöhön osallistuneilla toimijoilla on myös tarvittaessa valmius yhteistoimintaan.
https://yle.fi/a/74-20025298
UKK:n lumivyöry ei ehkä ollutkaan lumivyöry
Urho Kekkosen kansallispuistosta ei ole torstaina löydetty merkkejä keskiviikkoisesta lumivyörystä.
– Apua hälyttäneet retkeilijät erkaantuivat eilen toisistaan kovassa lumisateessa ja pelästyivät, että osa seurueesta olisi jäänyt lumivyöryn alle ja tekivät lumivyörystä hätäilmoituksen, aluejohtaja Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo tiedotteessa.

Seurujärvi kertoo, että kansallispuiston virallisilla talviretkeilyreitellä ei ole lumivyöryriskiä.

– Kova lumisade voi yllättää vaeltajat loivemmillakin osuuksilla. Umpihanki on raskas kulkea. Toivomme, että vaeltajat eivät ota tällaisella säällä ylimääräisiä riskejä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3982 ... 964c0a7b31

[John Carter]

Siinä maha missä painitaan. Toivottavasti ei kuskannut ainakaan äänestyslipukkeita.
Kolarin eteläpuolella tavarajunan veturin konehuoneessa on syttynyt tulipalo. Tulipalossa ei ole syntynyt henkilövahinkoja.

Pelastuslaitoksen yksiköitä on matkalla kohteeseen.

Uutinen päivittyy.
https://yle.fi/a/74-20025345

[John Carter]

Sannan väitettä ei voida tarkistaa, Li oli oikeassa, Riikka yllättäen väärässä, Henriksson oikeassa, ja Ohisalon väitettä ei voida tarkistaa. Ihan hauska "faktan tarkastus" toki.
https://yle.fi/a/74-20025278

[John Carter]

Niin, tuossahan vaalitentissä ei ollut varmaankaan yhtään kysymystä, johon Purra olisi YLE:n mielestä vastannut oikein? Katsoin tentin ja Purra voitti sen ylivoimaisesti.
Väite: Siivoaminen ei kannata, sillä palkka on huonompi kuin sosiaaliturva
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väite on tosi ja samalla epätosi.

Sosiaaliturvan suuruus ei ole sama kaikille, vaan se riippuu muun muassa perhekoosta, asuinpaikasta, asumiskustannuksista ja terveydentilasta.

Kelan mukaan on harvinaista, että matalapalkka-aloillakaan palkasta verojen jälkeen käteen jäävä summa olisi pienempi kuin sosiaaliturva. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta, jos kyseessä on esimerkiksi usean lapsen yksinhuoltaja. Sen sijaan yksinasuvan siivoojan palkka on Kelan mukaan hyvin todennäköisesti hieman parempi kuin saman ihmisen työttömänä saamat sosiaalietuudet.

Ero siivoojan palkasta käteen jäävän summan ja työttömänä saatavien sosiaalietuuksien välillä ei kuitenkaan ole suuri. Kelan antaman esimerkin mukaan pääkaupunkiseudulla yksinasuva pienipalkkainen saa asumistuen kanssa noin 1700 euroa kuukaudessa. Työttömänä ollessaan hän saisi noin 1300 euroa.

Riikka Purran sanavalinta ”ei kannata toimia siivoojana” saattaa viitata siihen, että raskaasta siivoustyöstä saatava pieni rahallinen hyöty sosiaaliturvaan verrattuna ei kannusta hakeutumaan siivousalalle.
https://yle.fi/a/74-20025278

[OlliS]

Vaaliväittelyssä jokaisen oma suosikki näytti parhaalta.

Vaaleissa porvarien liikkuvat äänestäjät menevät kokoomukselle ja Vasemmiston ja vihreiden sossuille, että tulee suuri ero ennakkoäänien ja lopullisten jakautumille. Liikkuvat katsovat loppuun asti ja äänestävät vaalipäivänä.

Voi olla, ja toivottavaa olisi demokratian säilymisen kannalta tulevaisuudessa, että persujen vaalivoitto näin jäisi tulematta.

[Lyde19]

Carterilla vaalimania, jos ei psykoosi saa sanoa vaan poistetaan.

[John Carter]

Tuossa pari vaaranpaikkaa, joissa puliveivaus voidaan toteuttaa. Pitäisi lähettää EU:n miehiä ja muita ulkopuolisia tarkkailijoita demokrattisista maista tuplamäärä vahtimaan juuri noita kohtia haukankatseellaan puliveivausyritysten välttämiseksi. Woke-lahko on valmiina kaikkeen mahdolliseen valkoisen hetero miehen sortoon.
6. Miten ennakkoäänet päätyvät oikeaan paikkaan sunnuntaihin mennessä? Entä missä ennakkoäänet säilytetään?
Ennakkoäänet säilytetään jokaisessa vaalipiirissä varmassa paikassa turvassa sunnuntaihin asti. Paikkaa ei kerrota julkisuuteen, jotta ennakkoon annetut äänet säilyvät turvassa sunnuntain äänten laskentaan asti.

Koska vaaleissa on voinut äänestää ennakkoon missä tahansa Suomessa tai jopa ulkomailla, äänet ovat kirjaimellisesti levällään pitkin Suomea.

Siksi ennakkoon annetut äänet lähetetään joka päivän päätteeksi oikeaan vaalipiiriin, jotta ne ovat siellä jo valmiina sunnuntain ääntenlaskua varten.
7. Miksi äänestyskopissa on lyijykynät?
Ei kaikkialla ole lyijykyniä! Monessa äänestyspaikassa on myös kuulakärkikynät, koska kuulakärkikynällä jäljestä tulee selkeämpi kuin lyijykynällä.

Vaalitoimitsijoiden mukaan kuulakärkikynien toimintavarmuus on parempi, ja niillä on kaikkien helpompi kirjoittaa ja nähdä se, mitä on kirjoittanut.

Lyijykynissä on myös se huono puoli, että ne tylsistyvät ja jonkun pitäisi käydä teroittamassa niitä pitkin päivää. Lyijykynien käyttöä ei ole kuitenkaan kielletty, ja siksi niitä käytetään jossain äänestyspaikoissa. Viime kuntavaaleissa oli koronan takia ulkoäänestyspaikkoja, joissa varmasti olikin lyijykyniä käytössä. Syy tähän on se, että lyijykynä toimii myös kylmemmällä ilmalla eikä hyydy.

Periaatteessa koppiin voi viedä omankin kynän. Ainoastaan hyvin tummaa, paperia läpäisevää tussia ei saa käyttää, koska se voi näkyä äänestyslipukkeesta läpi ja vaalisalaisuus voi vaarantua.
https://yle.fi/a/74-20025158

[John Carter]

Perustuslakia ei taideta enää tarvita Suomessa?
Äänestämättä jättäminen tulisi ottaa huomioon vaalituloksessa
Tyhjien ja käyttämättömien äänien tulisi vaikuttaa vaalien lopputulokseen.
2:00
HESARISSA oli hyvä juttu eri vaalitavoista (27.3.). Sen innoittamana Tapio Puhakka esitti (HS Mielipide 28.3.) miinusäänten käyttöönottoa.

Minä puolestani kannatan nykyistä vaalipiirijakoa ja matemaatikko Victor D’Hondtin kehittämää vaalitapaa hieman tuunattuna: tyhjät ja käyttämättömät äänet katsottaisiin omaksi vaalilistakseen, ja vaalipiireittäin jätettäisiin valitsematta edustajia tuon tyhjän vaalilistan saaliin mukaisesti.

Näin ollen eduskuntaan ei enää valittaisi välttämättä kahtasataa edustajaa, vaan osa jäisi vaalipiirikohtaisesti valitsematta. Näin myös äänestämättömyys vaikuttaisi lopputulokseen.

Kaikki äänioikeutetut siis vaikuttaisivat lopputulokseen, ja äänestämättä jättäminen vaikuttaisi siihen, että oman vaalipiirin painoarvo eduskunnassa vähenisi. Tämän välttämiseksi vaali-into voisi lisääntyä. Tai sitten saavutettaisiin säästöä siinä, että kansanedustajia valittaisiin alle maksimimäärän.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009488274.html

[John Carter]

Ihan ensimmäisenä kansalaisyhteiskunnan toteutumista tulisi edistää kotimaassamme Suomessa Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Suomen tulee edistää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa maailmalla
Avoin ja moniääninen kansalaisyhteiskunta luo verkostoja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle Suomessa ja sen rajojen ulkopuolella.
2:00
DEMOKRATIA ja sitä kannatteleva kansalaisyhteiskunta ovat joutuneet puolustuskannalle. Itsevaltaiset voimat haluavat kaventaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja itsenäistä kansalaistoimintaa. Globaalien ja monimutkaisten haasteiden edessä puhtaasti voimapolitiikkaan perustuvat ratkaisut luovat maaperää äärinationalismin kasvulle ja eskalaatiolle kohti laajamittaisempaa konfliktia.

SUOMESSA kansalaisyhteiskunnan tila ja järjestöjen edellytykset toimia ovat hyvät verrattuna moneen muuhun maahan. Kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan tilaa valvovan Civicus-verkoston seurantaraporteissa Suomi on yksi 12 muusta maasta, joissa kansalaisoikeudet ja sananvapaus toteutuvat.
Hyvän nykytilan varaan ei pidä kuitenkaan tuudittautua. Järjestötoiminnan keskittyminen ja ammattimaistuminen uhkaavat vähentää kansalaistoiminnan monimuotoisuutta. Huoli järjestöjen kapenevasta roolista ja niiden autonomiasta on tunnistettu myös valtioneuvoston selvityksessä kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta 2020-luvun Suomessa: ”Kansalaisyhteiskunnan kyky tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee samoin kuin niiden mahdollisuus vapaasti kritisoida valtiota.”
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009488432.html

[John Carter]

Ahkerasti on kynäilty yön aikana "kansalaisten mielipiteitä" ja hyveitä edistetty Sanomatalossa.
Onnellisimmaksi nimetyn maan pitäisi jälleen puhua hyveistä
Suomalainen yhteiskunta antaa erinomaiset mahdollisuudet kasvaa hyveelliseksi yksilöksi, ja ne kannattaisi käyttää hyväksi.

2:00
SANA ”hyve” näyttää kuuluneen suomen arkikieleen vielä 1960-luvulla. Hyvekasvatus oli muodostanut kansakouluopetuksen ytimen vuosisadan ensimmäisten neljän vuosikymmenen aikana, ja sen jäljet tuntuivat suomalaisten arjessa pitkälle sotien jälkeiseen aikaan.

Hyvepuhe alkoi kuitenkin nopeasti hiipua 1970-luvulla. Vielä peruskoulun ensimmäisessä opetussuunnitelmassa vuonna 1970 opettajia kehotettiin kasvattamaan lapset ainakin neljään keskeisimpään hyveeseen: ystävällisyyteen, auttavaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja totuudellisuuteen. Seuraavissa opetussuunnitelmissa hyveistä ei enää puhuttu.

KULTTUURISET muutokset ovat hitaita, eivätkä hyveet tietenkään saman tien kadonneet, vaikkei niistä enää entiseen malliin puhuttukaan. Mutta hyveiden jäämisellä taka-alalle oli seurauksensa suomalaisessa kulttuurissa ja suomalaisten arjessa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009486372.html
Taloustieteen nobelisti: Onnellisuusvertailut näyttävät harhakuvaa Suomesta – ”Sairauden nimi on valtioriippuvuus”
Päivitetty
eilen
10:14
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström sanoo, että talouden tilan heikentyminen on vain oire. Itse sairaus on valtion liian painava rooli.
https://www.talouselama.fi/uutiset/talo ... c77b0782f3

[John Carter]

Ei taida kuulua oppositiopuolueiden työkalupakkiin noi ajatukset ja YLE näytti eilen keräävän "lukijoiden mielipiteitä" juuri samasta asiasta.
2:00
KANSANELÄKELAITOKSEN tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo otti kantaa (HS Mielipide 24.3.) valtiovarainministeriön menokartoituksessa esitettyyn ehdotukseen, jossa nuoren ammatillisen kuntoutuksen hakijalta edellytettäisiin lääkärinlausuntoa sairaus- tai vammadiagnoosista. Koskenvuon mukaan esitys kasvattaisi julkisen talouden kustannuksia ja lisäisi syrjäytymistä. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeä tavoite, ja asiaa on syytä pohtia huolellisesti.

Koskenvuon viittaamaan tekeillä olevaan rekisteritutkimukseen tai sen havaintoihin emme voi ottaa kantaa, sillä se on keskeneräinen. Emme ole myöskään tietoisia yhdestäkään laadukkaaseen tutkimusasetelmaan perustuvasta tutkimuksesta, joka käsittelisi kirjoituksessa mainitun Nuotti-valmennuksen vaikuttavuutta. Seurantatutkimuksella ei ole verrokkia, eikä sillä näin ollen kyetä vastaamaan siihen, miten kuntoutus on vaikuttanut vaikkapa nuorten opinto- tai työllistymispolkuihin.
On epäselvää, mihin Koskenvuo perustaa väitteensä siitä, että nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden kääntyminen laskuun on juuri pitkäjänteisen kuntoutustyön ansiota. Vuonna 2014 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen nuorten kuntoutusrahalta siirrytään aiempaa harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle (Haavisto ym., Kelan tutkimusblogi, 30.8.2021), mutta sen perusteella ei voida päätellä, että kuntoutuksen vaikuttavuus olisi parantunut. Syynä voi olla esimerkiksi asiakaskunnan muutos. Haavisto ynnä muut arvioivat, että ennen lakimuutosta perusteena kuntoutusrahalle oli useammin diagnoosi, kuten kromosomipoikkeavuus tai synnynnäinen epämuodostuma. Nämä johtivat todennäköisemmin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Hyvät aikeet ja tärkeä tavoite eivät ole tae hyvistä lopputuloksista. Luotettavan vastauksen kuntoutuksen vaikutuksista nuorten opintopolkuihin tai työelämään kiinnittymiseen antaisi laadukkaaseen tutkimusasetelmaan perustuva tutkimus. Valitettavasti tällaisia kokeellisia tutkimusasetelmia pidetään usein epäeettisinä. Koulukuntaerot ovat kuitenkin suuria: Lääketieteessä hoidon antaminen usein edellyttää, että hoito perustuu huolelliseen kokeelliseen tutkimukseen. Onpa Suomessa onnistuttu kokeilemaan perustuloakin.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009486294.html

[John Carter]

Eikä varsinkaan naisia, uskokoon ken tahtoo. Suomi on aiemmin ollut tasa-arvon mallimaa jo vuosikymmeniä.
Yli 60-vuotiaan on aivan turha hakea töitä
Yritykset eivät halua vanhoja työntekijöitä eivätkä varsinkaan naisia.

2:00
JATKUVASTI kirjoitetaan, että eläkeläisissä olisi suuri työvoimapotentiaali (muun muassa HS 30.3.). Niin luultavasti olisi, jos työnantajat ottaisivat eläkeläisiä töihin. Minut irtisanottiin 60-vuotiaana. Sen jälkeen on ollut aivan turha hakea töitä, koska yritykset eivät halua vanhoja työntekijöitä eivätkä varsinkaan naisia.

Suomessa tarvitaan työnantajilta asennemuutosta, jotta yli 60-vuotiaat saavat töitä, jopa me yli 65-vuotiaat. Halua työntekoon olisi, mutta kuka jaksaa hakea töitä, kun eläkkeellä oleviin suhtaudutaan alentavasti?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009488082.html

[John Carter]

Juurikin noin, demokratia on selvästikin uhattuna, mutta ei MIESTEN kohdalla.
Myös vihapuhetta Jyväskylän yliopistossa tutkiva dosentti Tuija Saresma arvioi aiemmin Ylellä, että ehdokkaiden somehäiriköinnistä on tullut arkipäivää ja vihapuheesta kärjekkäämpää.
Jussila kertoo, ettei hän enää kohdista vaalimainoksiaan Facebookissa miehille. Hiljattain tosin yksi mainos meni vahingossa myös miehille.

– Pieni murto-osa miehistä lähettää tällaisia viestejä, mutta haluan säästää itseäni niiltä, Jussila sanoo.

Salonen on pyytänyt tiimiläistään lukemaan kommenttikenttiä läpi hänen puolestaan. Jokela ottaa saamistaan viesteistä kuvankaappauksia saadakseen ne talteen.
Vihreiden Jussila ja SDP:n Salonen pelkäävät, että etenkin nuorten naisten ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten halu vaikuttaa yhteisiin asioihin vähentyy häirinnän vuoksi.

– Olen itsekin miettinyt, että jaksanko taas käydä läpi tämän shown. Huomaa, että tarkoitus on nimenomaan lannistaa, vaimentaa ja hiljentää. En vaikene, koska sitähän ne haluavat, Salonen sanoo.
https://yle.fi/a/74-20024673