Lopeta hyvä mies se ryyppäminen ja mene lääkäriin. Kokeile ainakin edes yksi tipaton päivä.Susa kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 12:59 Runsas alkoholinkäyttö pahentaa esimerkiksi psoriasista, infektioekseemaa ja ruusufinniä.
Iho saattaa myös hilseillä tai punoittaa eri kohdista kehoa.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/se- ... -alkoholia
Kännykkäsäteilystä
Re: Kännykkäsäteilystä
Re: Kännykkäsäteilystä
Tarkoitatko SAR:in määrittämistä? Noissa valvontamittauksissa mennään tietyn protokollan mukaan https://standards.iteh.ai/catalog/stand ... 209-1-2016 (itse standardidokumentti on maksullinen).Susa kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 13:31 Miten tuo SAR pitäisi rautalangasta väännettynä ymmärtää?
Altistumista koskevat suositukset perustuvat ominaisabsorptionopeuteen (SAR), joka ilmaisee päähän tai vartaloon kohdistuvan radiotaajuussäteilyn (RF) tehon lähetyksen aikana. ICNIRP-suositusten SAR-raja langattomille laitteille on 2,0 W/kg laskettuna keskimäärin 10 gramman kudosmassaa kohti.
Ilmeisesti tuo 10 g on tavallaan resoluutio, eli ei riitä katsoa esim. kilon kappaletta ja sen lämpenemistä, vaan laitteen ympärillä olevaa testimassaa on tarkasteltava pienemmissä osissa, jolloin nähdään paikalliset hotspotit. 10 g kudosta on vajaa ruokalusikallinen, jos sen haluaa jotenkin hahmottaa. SAR annetaan silti määritelmänsä mukaan W/kg, eli 10 g testimassalle lämpenemistehon pitää olla alle 20 mW. Luulisin, että tästä on kyse, mutta voin olla väärässäkin, kun tuohon dokumenttiin en pääse käsiksi.
Noitahan voi myös simuloida, jolloin resoluutio on lähinä laskenta-aikakysymys, ellei sitten mennä aineen molekyylitasolle.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Kännykkäsäteilystä
Aikansa kun etsii, niin tyhmempikin löytää etsimänsä. Tuo aimmin kertomani maksimi 0,12W lähetysteho on kuin onkin lähetyksen keskimääräinenteho.
Näin ollen puhelimen keskimääräinen
lähetysteho on 1/8 huipputehosta eli 1800 MHz alueella 125 mW.
Näin ollen puhelimen keskimääräinen
lähetysteho on 1/8 huipputehosta eli 1800 MHz alueella 125 mW.
Re: Kännykkäsäteilystä
Sitähän sinä et tiedä, mitä elävä solu tykkää 120 kW pulssipiikistä, vaikka hiekanjyvä ei lämpenisi juuri ollenkaan. Minä veikkaan, että se solu tuhoutuu, se kun niin kertakaikkisen pikkuriikkinen.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 12:50Valistunut arvaukseni on, että millisekunnin pulssilla ei mitään tapahdu isolakaan teholla. Lämpövaikutus lasketaan aikakeskiarvona ja ainakin niissä esimerkiksissä, joita olen nähnyt, pulssimuotoinen menee ihan tavallisena integraalina. Oikeasti asiat tietenkin tuppaavat olemaan monimutkaisempia, varsinkin ennen tasapainotilan saavuttamista.Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 11:49
Jos tuo 0,12 W teho pitää paikkana, se on akusta ottama teho, eikä sillä ole mitään tekemistä lähetintehon kanssa. Lasketaan vaikka 1 sekunnin aikana akusta otettu teho miten se kasvaa, kun se kompressoidaan 1 millisekunnin mittaiseksi pulssitehoksi. Se on 1000 x 0,12 W = 120 W.
Miten tuollainen tehopiikki sitten vaikuttaisi. Esimerkiksi tutkatekniikassa lähetyspulssin energia määrää sen, miten se vastaanotettuna saadaan ilmaistua, eikä teho. Mutta elävässä kudoksessa pelkkä lyhytaikainen teho jo riittänee saamaan jotain aikaan omana kokemuksenani.
Jos laitat purskeen pituudeksi mikrosekunnin, saat 120 kW!!! (tai oikeasti 120 kJ sen mikrosekunnin aikana, josta tulee ihan tylsästi se sama 0,12 W, jos purskeita tulee 1 Hz taajuudella - enkä ota kantaa sihen, miten tuollainen purske tuotettaisiin kännykän elektroniikalla)
Hotspotteja voi tietenkin syntyä, mutta luulisi että kuluttajamarrkkinoille tehdyissä laitteissa nuo on aika huolella selvitetty ja hoidettu pois alueelta, johon kuluttaja pystyy ruumiinosiaan tunkemaan. STUKin testien suorituksen näkee aiemmin antamastani linkistä, jossa oli tieto mittauksen standardista.Säteilykentän keilamuoto ei muodostu heti antennista lähdettyään, vaan se riippuu aallonpituudesta. En nyt muista miten se lasketaan. Eli kun mitataan kenttävoimakkuusmittarilla ihan läheltä antennia, se näyttää puuta heinää. Kun se taas mitataan keilamuodon jo synnyttyä, se ei silloin näytä ollenkaan niitä erillisiä säteilytehoelementtejä minikeiloja joista se kela juuri muodostuu sen tietyn aallonpituuskertoimen etäisyydellä antennista.
Re: Kännykkäsäteilystä
SAR-mittauksista asiaa.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q ... xpJGLZOgm9
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q ... xpJGLZOgm9
Re: Kännykkäsäteilystä
Tuota SAR-mittauksen periaatetta ei ole selitetty. Jos se tapahtuu säteilykeilan jo muodostuttua, kentänvoimakkuus on niin pieni, ettei se tietenkään mitään vaaraa aiheuta. Jos tavallisella kentänvoimakkuusmittarilla taas mittaa ihan kiinni kännykässä, ei se anna mitään luotettavia lukemia, kun keila ei ole vielä muodostunut.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 11:01 Tuossa
https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/matkapu ... n-valvonta
on testituloksia.
Nokia 6021 0,37 (mitattu SAR) 0,72 (valmistajan ilmoittama SAR)
SAR-mittauksen periaatteena on, että mitattu SAR on ainakin yhtä suuri kuin todellisessa suurimman altistuksen aiheuttavassa puhelimen käyttötilanteessa. Esimerkiksi matkapuhelimen osalta tämä vastaa tilannetta, jossa puhelin on huonossa kentässä ja käyttäjän puhuessa puhelin lähettää radioaaltoja täydellä teholla. Testissä otetaan huomioon puhelimen tekniikka ja erilaiset käyttöasennot.
Millään mittarilla tuolla aikaisemmin kuvaamieni säteilypiikkien tehoa (joista keila kauempana muodostuu), tuskin on mitattukaan, kun sellaisen mittarin konstruoiminen taitaisi olla kinkkinen homma. Mutta niiden vaikutus materiaan on mitä yksinkertaisin homma, ja paras materia siihen tarkoitukseen on elävän olennon iho. Teurastetun eläimen silmä voisi olla sopiva materia silmävaurioiden testaamiseksi kännykän antennin kohta kiinni mykiössä.
Re: Kännykkäsäteilystä
Onko sulla tietoa, että puhelin toimii niin, että lähettää hertsin taajuudella ms (tai us) pituisia purskeita? Vai onko lähetys ihan vaan moduloitua SM-säteilyä sen nimellistaajuuden tienoilla, mahdollisesti vähän pitemmissä aikaikkunoissa? Vai onko tuo ihan vaan tapa saada tekstiin dramaattisempia hetkellisiä teholukuja?Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 13:50Sitähän sinä et tiedä, mitä elävä solu tykkää 120 kW pulssipiikistä, vaikka hiekanjyvä ei lämpenisi juuri ollenkaan. Minä veikkaan, että se solu tuhoutuu, se kun niin kertakaikkisen pikkuriikkinen.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 12:50Valistunut arvaukseni on, että millisekunnin pulssilla ei mitään tapahdu isolakaan teholla. Lämpövaikutus lasketaan aikakeskiarvona ja ainakin niissä esimerkiksissä, joita olen nähnyt, pulssimuotoinen menee ihan tavallisena integraalina. Oikeasti asiat tietenkin tuppaavat olemaan monimutkaisempia, varsinkin ennen tasapainotilan saavuttamista.Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 11:49
Jos tuo 0,12 W teho pitää paikkana, se on akusta ottama teho, eikä sillä ole mitään tekemistä lähetintehon kanssa. Lasketaan vaikka 1 sekunnin aikana akusta otettu teho miten se kasvaa, kun se kompressoidaan 1 millisekunnin mittaiseksi pulssitehoksi. Se on 1000 x 0,12 W = 120 W.
Miten tuollainen tehopiikki sitten vaikuttaisi. Esimerkiksi tutkatekniikassa lähetyspulssin energia määrää sen, miten se vastaanotettuna saadaan ilmaistua, eikä teho. Mutta elävässä kudoksessa pelkkä lyhytaikainen teho jo riittänee saamaan jotain aikaan omana kokemuksenani.
Jos laitat purskeen pituudeksi mikrosekunnin, saat 120 kW!!! (tai oikeasti 120 kJ sen mikrosekunnin aikana, josta tulee ihan tylsästi se sama 0,12 W, jos purskeita tulee 1 Hz taajuudella - enkä ota kantaa sihen, miten tuollainen purske tuotettaisiin kännykän elektroniikalla)
Hotspotteja voi tietenkin syntyä, mutta luulisi että kuluttajamarrkkinoille tehdyissä laitteissa nuo on aika huolella selvitetty ja hoidettu pois alueelta, johon kuluttaja pystyy ruumiinosiaan tunkemaan. STUKin testien suorituksen näkee aiemmin antamastani linkistä, jossa oli tieto mittauksen standardista.Säteilykentän keilamuoto ei muodostu heti antennista lähdettyään, vaan se riippuu aallonpituudesta. En nyt muista miten se lasketaan. Eli kun mitataan kenttävoimakkuusmittarilla ihan läheltä antennia, se näyttää puuta heinää. Kun se taas mitataan keilamuodon jo synnyttyä, se ei silloin näytä ollenkaan niitä erillisiä säteilytehoelementtejä minikeiloja joista se kela juuri muodostuu sen tietyn aallonpituuskertoimen etäisyydellä antennista.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Kännykkäsäteilystä
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/ful ... /mop.29342
Pulsed microwave exposure real time and dynamically reduces reactive oxygen species in rat pheochromocytoma cells in vivo
tietoa pulssimuotoisesti annetun mikroaaltosäteilyn solutason vaikutuksista.
Pulsed microwave exposure real time and dynamically reduces reactive oxygen species in rat pheochromocytoma cells in vivo
tietoa pulssimuotoisesti annetun mikroaaltosäteilyn solutason vaikutuksista.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Kännykkäsäteilystä
Luuletko, että noita ei testata?Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 15:04Tuota SAR-mittauksen periaatetta ei ole selitetty. Jos se tapahtuu säteilykeilan jo muodostuttua, kentänvoimakkuus on niin pieni, ettei se tietenkään mitään vaaraa aiheuta. Jos tavallisella kentänvoimakkuusmittarilla taas mittaa ihan kiinni kännykässä, ei se anna mitään luotettavia lukemia, kun keila ei ole vielä muodostunut.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 11:01 Tuossa
https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/matkapu ... n-valvonta
on testituloksia.
Nokia 6021 0,37 (mitattu SAR) 0,72 (valmistajan ilmoittama SAR)
SAR-mittauksen periaatteena on, että mitattu SAR on ainakin yhtä suuri kuin todellisessa suurimman altistuksen aiheuttavassa puhelimen käyttötilanteessa. Esimerkiksi matkapuhelimen osalta tämä vastaa tilannetta, jossa puhelin on huonossa kentässä ja käyttäjän puhuessa puhelin lähettää radioaaltoja täydellä teholla. Testissä otetaan huomioon puhelimen tekniikka ja erilaiset käyttöasennot.
Millään mittarilla tuolla aikaisemmin kuvaamieni säteilypiikkien tehoa (joista keila kauempana muodostuu), tuskin on mitattukaan, kun sellaisen mittarin konstruoiminen taitaisi olla kinkkinen homma. Mutta niiden vaikutus materiaan on mitä yksinkertaisin homma, ja paras materia siihen tarkoitukseen on elävän olennon iho. Teurastetun eläimen silmä voisi olla sopiva materia silmävaurioiden testaamiseksi kännykän antennin kohta kiinni mykiössä.
https://www.emfexplained.info/?ID=25585
Specialised laboratory test equipment is used for conducting SAR measurements. The equipment consists of a ‘phantom’ (human or box), precision robot, RF field sensors, and mobile phone holder. The phantom is filled with a liquid that represents the electrical properties of human tissue.
Head Measurements - SAR test inside a head phantom:
The mobile phone is positioned against the phantom head and switched on to full power.
The precision robot moves the RF probe throughout the phantom head measuring the radio signal level in the head phantom.
The computer analysing the data converts the radio signal levels into SAR (W/kg).
The full test is conducted at all operating frequencies and using different phone positions.
The maximum level measured is recorded as the SAR value against the head.
https://www.emfexplained.info/?ID=25593
Ja toinen: https://www.itu.int/en/ITU-D/Technology ... IT_SAR.pdf
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
D. Gabaldon
Re: Kännykkäsäteilystä
En tunne tukiasemien ja käännyköiden välistä lähetystekniikkaa, muuten kuin että analogiatekniikalla oli aikajakoinen systeemi, mutta digitaalitekniikalla on käsittääkseni kaikki puhelut samanaikaisesti sekaisin yhtenä sotkuna lähetyssignaalin spektrissä, mutta kooderi hoitelee ne käsittämättömänä ihmeenä jokaiselle kännykälle virheettömästi. Kaipa se spektri leviää sitä mukaa kuinka paljon puheluja on samanaikaisesti välitettävänä. Vain yksi kantoaalto on käsittääkseni moduloitu tuolla sotkulla, ja voi olla ettei kantoaaltoa lähetetä ollenkaan, vaan vain sivukeilat tai vain toinen niistä, en tiedä. En tiedä noista purskeista kuinka pitkiä ovat ja vaihteleeko niiden pituus kuormituksen mukaan.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 15:06Onko sulla tietoa, että puhelin toimii niin, että lähettää hertsin taajuudella ms (tai us) pituisia purskeita? Vai onko lähetys ihan vaan moduloitua SM-säteilyä sen nimellistaajuuden tienoilla, mahdollisesti vähän pitemmissä aikaikkunoissa? Vai onko tuo ihan vaan tapa saada tekstiin dramaattisempia hetkellisiä teholukuja?Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 13:50Sitähän sinä et tiedä, mitä elävä solu tykkää 120 kW pulssipiikistä, vaikka hiekanjyvä ei lämpenisi juuri ollenkaan. Minä veikkaan, että se solu tuhoutuu, se kun niin kertakaikkisen pikkuriikkinen.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 12:50Valistunut arvaukseni on, että millisekunnin pulssilla ei mitään tapahdu isolakaan teholla. Lämpövaikutus lasketaan aikakeskiarvona ja ainakin niissä esimerkiksissä, joita olen nähnyt, pulssimuotoinen menee ihan tavallisena integraalina. Oikeasti asiat tietenkin tuppaavat olemaan monimutkaisempia, varsinkin ennen tasapainotilan saavuttamista.Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 11:49
Jos tuo 0,12 W teho pitää paikkana, se on akusta ottama teho, eikä sillä ole mitään tekemistä lähetintehon kanssa. Lasketaan vaikka 1 sekunnin aikana akusta otettu teho miten se kasvaa, kun se kompressoidaan 1 millisekunnin mittaiseksi pulssitehoksi. Se on 1000 x 0,12 W = 120 W.
Miten tuollainen tehopiikki sitten vaikuttaisi. Esimerkiksi tutkatekniikassa lähetyspulssin energia määrää sen, miten se vastaanotettuna saadaan ilmaistua, eikä teho. Mutta elävässä kudoksessa pelkkä lyhytaikainen teho jo riittänee saamaan jotain aikaan omana kokemuksenani.
Jos laitat purskeen pituudeksi mikrosekunnin, saat 120 kW!!! (tai oikeasti 120 kJ sen mikrosekunnin aikana, josta tulee ihan tylsästi se sama 0,12 W, jos purskeita tulee 1 Hz taajuudella - enkä ota kantaa sihen, miten tuollainen purske tuotettaisiin kännykän elektroniikalla)
Hotspotteja voi tietenkin syntyä, mutta luulisi että kuluttajamarrkkinoille tehdyissä laitteissa nuo on aika huolella selvitetty ja hoidettu pois alueelta, johon kuluttaja pystyy ruumiinosiaan tunkemaan. STUKin testien suorituksen näkee aiemmin antamastani linkistä, jossa oli tieto mittauksen standardista.Säteilykentän keilamuoto ei muodostu heti antennista lähdettyään, vaan se riippuu aallonpituudesta. En nyt muista miten se lasketaan. Eli kun mitataan kenttävoimakkuusmittarilla ihan läheltä antennia, se näyttää puuta heinää. Kun se taas mitataan keilamuodon jo synnyttyä, se ei silloin näytä ollenkaan niitä erillisiä säteilytehoelementtejä minikeiloja joista se kela juuri muodostuu sen tietyn aallonpituuskertoimen etäisyydellä antennista.
Re: Kännykkäsäteilystä
GSM-radio signalointi on aikajakoinen TDMA-tekniikkaan perustuva, joka jakaa radiokantoaallon 577 mikrosekunnin aikaväleihin. Gsm-puhelin lähettää radioaallot pulsseina joiden kestoaika on noin 0,6 millisekuntia ja toistoväli on noin 4,6 millisekuntia eli puhelin säteilee kahdeksasosan ajasta.
Heikossa tukiaseman kentässä puhelin säteilee maksimitehollaan, joka gsm900-puhelimella on keskimäärin 0,25 wattia ja gsm-1800-puhelimella puolet siitä.
Dataa siirrettäessä esimerkiksi gprs-yhteydellä puhelimen lähetysteho voi olla kaksin- tai kolminkertainen puhelun aikaiseen tehoon verrattuna.
GSM-puhelimien purskeen aikaiselle teholle on määritelty maksimiarvo, yleisesti rajana pidetään 2 wattia (vaihtelee maittain), keskimääräinen teho on huomattavasti pienempi.
3G-signalointi eroaa GSM-aikajakoisesta signaloinnista. 3G matkapuhelinverkot käyttävät CDMA (Code Division Multiple Access) -tekniikkaa. Siinä signaalit koodataan siten, että jokainen käyttäjä käyttää samaa taajuutta, mutta eri koodia.
Heikossa tukiaseman kentässä puhelin säteilee maksimitehollaan, joka gsm900-puhelimella on keskimäärin 0,25 wattia ja gsm-1800-puhelimella puolet siitä.
Dataa siirrettäessä esimerkiksi gprs-yhteydellä puhelimen lähetysteho voi olla kaksin- tai kolminkertainen puhelun aikaiseen tehoon verrattuna.
GSM-puhelimien purskeen aikaiselle teholle on määritelty maksimiarvo, yleisesti rajana pidetään 2 wattia (vaihtelee maittain), keskimääräinen teho on huomattavasti pienempi.
3G-signalointi eroaa GSM-aikajakoisesta signaloinnista. 3G matkapuhelinverkot käyttävät CDMA (Code Division Multiple Access) -tekniikkaa. Siinä signaalit koodataan siten, että jokainen käyttäjä käyttää samaa taajuutta, mutta eri koodia.
Re: Kännykkäsäteilystä
Voidaanhan kaikkea testata, mutta kun mitataan vain jonkin massapikselin lämpötilaa, eihän se sitä kerro, mitä esimerkiksi 0,1 mm kokoisen pisteen sisällä ihosoluille tapahtuu.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 15:32Luuletko, että noita ei testata?Kontra kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 15:04Tuota SAR-mittauksen periaatetta ei ole selitetty. Jos se tapahtuu säteilykeilan jo muodostuttua, kentänvoimakkuus on niin pieni, ettei se tietenkään mitään vaaraa aiheuta. Jos tavallisella kentänvoimakkuusmittarilla taas mittaa ihan kiinni kännykässä, ei se anna mitään luotettavia lukemia, kun keila ei ole vielä muodostunut.MooM kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 11:01 Tuossa
https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/matkapu ... n-valvonta
on testituloksia.
Nokia 6021 0,37 (mitattu SAR) 0,72 (valmistajan ilmoittama SAR)
SAR-mittauksen periaatteena on, että mitattu SAR on ainakin yhtä suuri kuin todellisessa suurimman altistuksen aiheuttavassa puhelimen käyttötilanteessa. Esimerkiksi matkapuhelimen osalta tämä vastaa tilannetta, jossa puhelin on huonossa kentässä ja käyttäjän puhuessa puhelin lähettää radioaaltoja täydellä teholla. Testissä otetaan huomioon puhelimen tekniikka ja erilaiset käyttöasennot.
Millään mittarilla tuolla aikaisemmin kuvaamieni säteilypiikkien tehoa (joista keila kauempana muodostuu), tuskin on mitattukaan, kun sellaisen mittarin konstruoiminen taitaisi olla kinkkinen homma. Mutta niiden vaikutus materiaan on mitä yksinkertaisin homma, ja paras materia siihen tarkoitukseen on elävän olennon iho. Teurastetun eläimen silmä voisi olla sopiva materia silmävaurioiden testaamiseksi kännykän antennin kohta kiinni mykiössä.
https://www.emfexplained.info/?ID=25585
Specialised laboratory test equipment is used for conducting SAR measurements. The equipment consists of a ‘phantom’ (human or box), precision robot, RF field sensors, and mobile phone holder. The phantom is filled with a liquid that represents the electrical properties of human tissue.
Head Measurements - SAR test inside a head phantom:
The mobile phone is positioned against the phantom head and switched on to full power.
The precision robot moves the RF probe throughout the phantom head measuring the radio signal level in the head phantom.
The computer analysing the data converts the radio signal levels into SAR (W/kg).
The full test is conducted at all operating frequencies and using different phone positions.
The maximum level measured is recorded as the SAR value against the head.
https://www.emfexplained.info/?ID=25593
Ja toinen: https://www.itu.int/en/ITU-D/Technology ... IT_SAR.pdf
Minä ja siskonpojan työkaveri olemme kokeneet saman empiirisen ilmiön kännykän välittömästä muutaman tunnin kosketuksesta iholla, ja olen ilmaissut käsitykseni mistä se on ollut seuraus. Kovasti ilmiö on kiinnostanut ja saanut toinen toistaan älyttömämpiä selityksiä, ja herättänyt käsittämättömiä agressioita.
Jos on lapsia ja haluaa varmistaa, ettei lapsi saa sellaista säteilyä, joka voi vaurioittaa silmiä, kannattaa opettaa käyttämään kuuloketta ja pitämään kännykkää etäällä silmistä - varmuuden vuoksi.
Minua asian vatvominen ei enempää kiinnosta, ja toivon saavani olla rauhassa, kun olen työurakkanikin lopettanut liki pari vuosikymmentä sitten.
Re: Kännykkäsäteilystä
Hieno homma.Tauko kirjoitti: ↑11 Huhti 2023, 17:01 GSM-radio signalointi on aikajakoinen TDMA-tekniikkaan perustuva, joka jakaa radiokantoaallon 577 mikrosekunnin aikaväleihin. Gsm-puhelin lähettää radioaallot pulsseina joiden kestoaika on noin 0,6 millisekuntia ja toistoväli on noin 4,6 millisekuntia eli puhelin säteilee kahdeksasosan ajasta.
Heikossa tukiaseman kentässä puhelin säteilee maksimitehollaan, joka gsm900-puhelimella on keskimäärin 0,25 wattia ja gsm-1800-puhelimella puolet siitä.
Dataa siirrettäessä esimerkiksi gprs-yhteydellä puhelimen lähetysteho voi olla kaksin- tai kolminkertainen puhelun aikaiseen tehoon verrattuna.
GSM-puhelimien purskeen aikaiselle teholle on määritelty maksimiarvo, yleisesti rajana pidetään 2 wattia (vaihtelee maittain), keskimääräinen teho on huomattavasti pienempi.
3G-signalointi eroaa GSM-aikajakoisesta signaloinnista. 3G matkapuhelinverkot käyttävät CDMA (Code Division Multiple Access) -tekniikkaa. Siinä signaalit koodataan siten, että jokainen käyttäjä käyttää samaa taajuutta, mutta eri koodia.
Mitä tapahtuu tuon 0,6 ms pulssin aikana, minun teoriani on tämä:
Jos lähetin ottaa 0,12 W akusta, keila on muodostunut teholla 0,12 W x 4,6 ms / 0,6 ms = 0,92 W , mutta antennista se on lähtenyt pistemäisinä piikkikeiloina, jotka seisovat aallot ovat synnyttäneet, joiden huipputehoa voi kukin vain arvailla. Kun nuo keilat vastakkaisvaiheisina summautuvat, ne sammuttavat toisiaan ja vasta tietyllä etäisyydellä antennista niistä muodostuu yhtenäinen säteilykeila. Muuten en voi käsittää miten ne säteilyjäljet iholle ovat syntyneet.
Re: Kännykkäsäteilystä
MooM
Vielä tämä tarkennus.
Kuten huomasit todellinen kompressiosuhde 1,8 GHz kännykässä on tuo 0,92 tuon laskun mukaan, kun esimerkiksi otin 1s / 1ms = 1000, joka ei käytännössä tule kysymykseen kännykässä, kun etäisyydet tukiasemiin ovat lyhyitä. Tuossa vaiheessa erehdyin ajattelemaan, että nuo palojäljen pisteet olisivat johtuneet tuosta kompressiosta, mutta erehdyin, ja kehitin uuden tuon edellisen kommentin idean. Pakkohan niiden pisteiden on jotenkin siitä kännykän säteilystä johtua.
Minun tapani oppia on yrityksen ja erehdyksen menetelmä, ja vääriä johtopäätöksiä tahtoo olla usein enemmän kuin oikeita.
Vielä tämä tarkennus.
Kuten huomasit todellinen kompressiosuhde 1,8 GHz kännykässä on tuo 0,92 tuon laskun mukaan, kun esimerkiksi otin 1s / 1ms = 1000, joka ei käytännössä tule kysymykseen kännykässä, kun etäisyydet tukiasemiin ovat lyhyitä. Tuossa vaiheessa erehdyin ajattelemaan, että nuo palojäljen pisteet olisivat johtuneet tuosta kompressiosta, mutta erehdyin, ja kehitin uuden tuon edellisen kommentin idean. Pakkohan niiden pisteiden on jotenkin siitä kännykän säteilystä johtua.
Minun tapani oppia on yrityksen ja erehdyksen menetelmä, ja vääriä johtopäätöksiä tahtoo olla usein enemmän kuin oikeita.
Re: Kännykkäsäteilystä
Kännykän antennitekniikka täyttä mystiikkaa.
Lähetystaajuudella 900 MHz aallonpituus on 33,3 cm ja 1800 MHz se on 16,7 cm.
Olen ollut tekemisissä laitteiden kanssa, joissa antennin koko on moninkertainen aallonpituuteen verrattuna. Niissä keilan muoto syntyy useiden rinnakkaisten säteilyelementtien lähettämien puolipallonmuotoisten säteilykeilojen summana. Kun naapurikeilat kohtaavat toisensa, niiden keskinäisistä vaihe-erosta riippuen ne sammuttavat tai vahvistavat toisiaan, jolloin summakeilaksi muodostuu sormekkeinen keila, jossa keskellä on teholtaan ja leveydeltään voimakkain sormeke, ja sivuilla kulman kasvaessa teholtaan pieneneviä puolet kapeampia keiloja.
Summakeila saadaan kääntymään aiheuttamalla pieni vaihe-ero vierekkäisille säteilyelementeille, (jolloin suurin vaihe-ero on rivin päissä olevilla elementeillä). Näin ei itse antennia tarvitse kääntää keilan kääntämiseksi.
Tämä fysiikka ei pelaa ollenkaan kännykän säteilyelementissä, joka kännykässä on myös antenni, kun sen koko on vain murto-osa aallonpituudesta, enkä voi kuin arvailla mitä se säteilyelementti-antenni lähettelee ja millaisen säteilykuvion.
Lähetystaajuudella 900 MHz aallonpituus on 33,3 cm ja 1800 MHz se on 16,7 cm.
Olen ollut tekemisissä laitteiden kanssa, joissa antennin koko on moninkertainen aallonpituuteen verrattuna. Niissä keilan muoto syntyy useiden rinnakkaisten säteilyelementtien lähettämien puolipallonmuotoisten säteilykeilojen summana. Kun naapurikeilat kohtaavat toisensa, niiden keskinäisistä vaihe-erosta riippuen ne sammuttavat tai vahvistavat toisiaan, jolloin summakeilaksi muodostuu sormekkeinen keila, jossa keskellä on teholtaan ja leveydeltään voimakkain sormeke, ja sivuilla kulman kasvaessa teholtaan pieneneviä puolet kapeampia keiloja.
Summakeila saadaan kääntymään aiheuttamalla pieni vaihe-ero vierekkäisille säteilyelementeille, (jolloin suurin vaihe-ero on rivin päissä olevilla elementeillä). Näin ei itse antennia tarvitse kääntää keilan kääntämiseksi.
Tämä fysiikka ei pelaa ollenkaan kännykän säteilyelementissä, joka kännykässä on myös antenni, kun sen koko on vain murto-osa aallonpituudesta, enkä voi kuin arvailla mitä se säteilyelementti-antenni lähettelee ja millaisen säteilykuvion.