Kännykkäsäteilystä

[Kontra]

Tuossa jäi mainitsematta keilan vertikaalisuuntaan vaikuttaminen.
Kun keila muodostetaan horisontaalisuunnassa em menetelmällä, vertikaalisuunnassa keilaan voidaan vaikuttaa elementtisäteilijöiden vertikaalisuunnan säteilykuviota muotoilemalla.

[KultaKikkare]

Eikös seisovan aallon amplitudi voi olla korkeintaan 2x alkuperäisen aallon amplitudi. Katso ao. kuvaa. Seisovat aallot eivät luo mitenkään maagisesti lisää energiaa, ne eivät paranna lähetystehoa laisinkaan, ne ainoastaan lämmittävät antennia itsessään, eli heikentävät lähettimen hyötysuhdetta. Millä tavalla ne muodostaisivat pistemäisiä piikkikeiloja joiden teho on... 100000 kertainen lähetystehoon nähden?

[Kontra]

Minulla on nyt takki tyhjä tähän projektiin. Toivottavasti joku fiksu nuorempi innostuu jatkamaan sitä.

Hyppäsin toisiin projekteihin.

Minun projektini tällä hetkellä on siivoaminen. Siinä on ongelma, kun ei muista kummin päin lattiasuulakkeen lattia/matto-vaihtoliuska pitää olla - lähes aina se on väärin päin. Onhan siinä pienet kuvat, mutta molemmat näyttävät matolta.

Tätä ei kannata lukea, jos elektroniikka ei kiinnosta. Kunhan kirjoittelen kun se on niin mukavaa ajankulua.

Tärkeä projekti kitaravahvistimen remontti on jo odotellut jatkoa. Siinä on muutama ongelma. Ei edes kahdella päällekkäisellä suurennuslasilla meinaa saada selvää fettien, trankkujen ja ic-piirien tyypeistä. Toinen ongelma on muistaa kääntää mittarin kytkin jännite- ja vastusasentojen kesken. Kolmas on kun ei muista, mitä se mittari näyttikään mittauksissa. Neljäs ongelma kun paikkansa pitävää kytkinkaavaa tehdas vaan ei kiusallaan laita nettiin. Arvailemalla ja mittailemalla kuluu mahdottomasti aikaa.

Ostin kolmella kympillä oskilloskoopin. Vasta kotona huomasin ykköskanavan tulovahvistin-ic-piirin pimeäksi (odottaa vaihtamista), mutta yhdelläkin kanavalla pärjää mainiosti yksinkertaisen värkin kanssa.

Kävi semmoinen käpy, kun aloin korjata vahvistinta, ja otin sen pois boksista, ja kun laitoin takaisin, elektroniputkien anodijännitejohdot unohtuivat piirilevyn alle. Savumerkkejähän se sitten antoi, kun laitoin virrat päälle. Luulin vain yhden trankun palaneen, kun laite tuntui toimivan, kun olin sen vaihtanut. Eikä mitä, jonkin ajan päästä systeemi alkoi hyytyä - yksi ic-piiri pimeni pikkuhilaa. Pari muutakin ic-piiriä oli mykkänä emulointikanavassa. Nyt vaan sopivaa aikaa odottelen piirien vaihtamiseksi.
Ihan kummallinen riesa on piirilevyn läpiviennit. Niitä on katkeillut koko ajan. En hoksannut, että kun piirilevyn ottaa pois ja laittaa takaisin, se väkisin hiukan taipuu, kun laittaa johtoliittimet kiinni ja työntää putket kantoihinsa. Läpiviennit saa kyllä kuntoon, kun työntää neulankärjen reikään ja vähän pyörittelee, ja lopuksi juottaa tinaa reikään.

Kun on pintaliitoskomponentteja, joita en koskaan ole vaihtanut, siitä tuli oma projektinsa. Konstruoin kuparilevystä juotoskolvin kärkeen lisäkärjen, jolla ic-piirin kaikki jalat molemmin puolin lämpiävät samanaikaisesti. Puolenkymmentä kärkeä piti ensin konstruoida, että oikea tyyppi löytyi. En ole vielä ehtinyt testata toimintaa.

[Kontra]

Eikös seisovan aallon amplitudi voi olla korkeintaan 2x alkuperäisen aallon amplitudi. Katso ao. kuvaa. Seisovat aallot eivät luo mitenkään maagisesti lisää energiaa, ne eivät paranna lähetystehoa laisinkaan, ne ainoastaan lämmittävät antennia itsessään, eli heikentävät lähettimen hyötysuhdetta. Millä tavalla ne muodostaisivat pistemäisiä piikkikeiloja joiden teho on... 100000 kertainen lähetystehoon nähden?

Minähän sanoin, että kännykän säteilyelementin toiminta on mystinen. En tiedä kuinka suureksi 0,6 ms aikaisten säteilypiikkien teho voi nousta, mutta niipähän vaan tekee reikiä nahkaan.
Jos sulla on kiinnostusta tuollaisen miniantennien toiminnan tutkimiseen, jätä nuo solistin hommat vähemmälle, kääri hihat ja ala töihin.

[Kontra]

(jatkoa edelliseen kommentiini)
Ja mikäs se tuon siniaallon amplitudi on - oletko mitannut sen?

Kova on ollut intriikki, mutta kukaan ei ole vaivautunut laittamaan kännykkää tunneiksi ihoaan vasten sen lähettäessä.
Kun tässä vanhassa kännykässä on suurempi teho kuin nykyisissä, voi olla, ettei uusilla mainittavaa jälkeä ilmestyisikään. En huomannut siskonpojalta kysyä, milloin tuo jälki oli ilmestynyt kaverin rintaan.

Mene sinä johonkin hevonkuuseen, jossa kenttä on heikko, ja laita pitkäkseen selällesi ja laita kännykkä mahan päälle jeesusteipillä kiinni, ja juttele kavereillesi pari tuntia yhtä soittoa, ja tule sitten taas jatkamaan poskisolistin hommaasi.

[Susa]

Mene sinä johonkin hevonkuuseen, jossa kenttä on heikko, ja laita pitkäkseen selällesi ja laita kännykkä mahan päälle jeesusteipillä kiinni, ja juttele kavereillesi pari tuntia yhtä soittoa, ja tule sitten taas jatkamaan poskisolistin hommaasi.

Tuossa sinun tapauksessasi nyt vain puuttuu se puhelu?

[Kontra]

Mene sinä johonkin hevonkuuseen, jossa kenttä on heikko, ja laita pitkäkseen selällesi ja laita kännykkä mahan päälle jeesusteipillä kiinni, ja juttele kavereillesi pari tuntia yhtä soittoa, ja tule sitten taas jatkamaan poskisolistin hommaasi.

Tuossa sinun tapauksessasi nyt vain puuttuu se puhelu?

Tutkiskelin kännykästä tekstiviestejä noilta ajoilta, mutta mitään outoa en niissä havainnut. Puheluitakin oli ollut, mutta niiden kestoja ei kännykkäni rekisteröi. Mutta voihan olla, että kun reisi painoi painikkeita, se meni johonkin outoon juntturaan ja piti lähetystä päällä jatkuvasti, mutta kun puheluja ei ollut, mitään ei rekisteröitynytkään. Kyllähän väärällä käytöllä juntturaan voi elektroniikkalaite mennä. Akun olisi luullut tyhjentyneen, mutta en muista akun tyhjentyneen oudosti tuohon aikaan.

[Susa]

Nokia 6021 -puhelimen käyttöohje7. Puhelutiedot
Puhelin tallentaa tunnistettujen vastaamatta jääneiden, vastattujen ja soitettujen
puhelujen numerot sekä viestien vastaanottajien nimet. Myös puhelujen
likimääräiset kestot tallennetaan.
Puhelin tallentaa vastaamatta jääneiden

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q ... fTz5dCcGVj

[KultaKikkare]

Minähän sanoin, että kännykän säteilyelementin toiminta on mystinen. En tiedä kuinka suureksi 0,6 ms aikaisten säteilypiikkien teho voi nousta, mutta niipähän vaan tekee reikiä nahkaan.
Jos sulla on kiinnostusta tuollaisen miniantennien toiminnan tutkimiseen, jätä nuo solistin hommat vähemmälle, kääri hihat ja ala töihin.

Resonoivassa antennissa oikein mitoitetun antennin hyötysuhde paranee seisovan aallon vuoksi. Antennin säteilyteho ei kuitenkaan koskaan voi olla suurempi kuin lähetykseen käytetty teho, eikä edes 100% hyötysuhteeseen käytännössä päästä. Hetkellinen huipputeho pulssien kohdalla vaihtelee hieman, mutta se on aina luokkaa alle 10W. Tämän voi helposti mitata vaikkapa oskilloskoopilla ihan nanosekunti tasolla.

Teoreettisessa äärettömän suuntaavassa antennissa säteilyteho säteen kohdalla olisi sama kuin lähetysteho.

[KultaKikkare]

Puheet jostain kilowattien saati satojen kilowattien säteilytehosta antennin nurkissa seisovien aaltojen vuoksi ei missään nimessä pidä paikkaansa..

[Kontra]

Puheet jostain kilowattien saati satojen kilowattien säteilytehosta antennin nurkissa seisovien aaltojen vuoksi ei missään nimessä pidä paikkaansa..

Voi voi voi voi, mihin looppiin sun kanssa tässä joutuu. Aloitetaan alusta, tytöistä ja pojista.
Pojat kun kieppuu tyttöjen ympärillä, annetaan heille lempiniksi elektroni. Tytöt kun nostavat vaan nokkaansa ja huikkaavat kuorossa "menkää imemään äitinne tissiä" ja kikattavat, että pojilla ihan korviin sattuu. Nimitetään niitä huutelevia tyttöjä protoneiksi ja niitä vain kikattavia neutroneiksi. Jaa, mitenkäs tutuja nämä asiat sulle lienevät, voidaanko hypätä välivaiheita yli?

No minä hyppään nyt kumminkin siihen paristo/akku-vaiheeseen. Tämä on siis teoriaa, ei liity mihinkään käytännön apparaattiin. Rakennat apparaatin joka ottaa paristosta virtaa yhden 1 W teholla 1 sekunnin ajan, ja runttaa sen energian 1 millisekunnin mittaiseksi. Silloin se teho kasvaa 1000-kertaiseksi, eli 1 kW:ksi Tällä ei tarvitse olla mitään tekemistä käytännön laitteissa, mutta käy esimerkkinä, miten esimerkiksi kännykässä lähetysteho kasvaa akussa otettua tehoa suuremmaksi – energiahan ei kasva, vaan hiukan laskee häviöiden vuoksi.
Jos minä olen sanonut, mitä tuossa väität, sillä on ollut tarkoitus provosoida ajatustoimintaan tottumattomat aivot heräämään - ja senhän se tekikin.
…….
Olin tuossa tunnin pyörälenkillä, ja koin valaistumisen. Näinhän tämä kännykän säteilyelementin historia olisi saattanut hyvinkin mennä, sanotaan vaikka aikusten saduksi.

Nokian agentti muinoin osti Jenkistä Motorolan kaksi kännykkää. Niitä ensin kokeiltiin käytössä ja sitten purettiin osiin ja valokuvattiin, että osattiin koota takaisin. - Tuo lähes neliskanttinen metallikehä, mikä hiton häkkyrä se … - Hei kundit sen täytyy olla säteilyelementti. - Älä naurata, eihän antenni tommonen voi olla. - Mutta ei täältä mitään antennin näköistäkään näy, se se täytyy olla. - Okei okei, haetaan piirtäjä tekemää työpiirustukset siitä, ja aletaan teettää niitä vaikka Valmetin telakalla. – Ei ei, eihän siellä osata tehdä kuin laivoja, Värtsilä osaa tehdä moottoreitakin, mennään tarjoamaan sinne. No siitä se alkoi.

Sitten ensimmäinen kotimainen oikea kännykkä näki päivänvalon, ja mentiin STUK:lle tarjoamaan turvallisuustestattavaksi. Stukissa kysyttiin, - millainen antenni siinä on. – No se on semmoinen pari senttiä kanttiinsa metallikehä. – Niin mutta miten toimii. – Mitäs sillä väliä, kun se vaan toimii. – Kyllä meitä kiinnosta se toiminta, että osataan tehdä testausproseduuri. – No siinä nyt vaan aallot menee edestakaisin, törmäilevät toisiinsa ja roiskasevat pihalle sitä säteilyä. - Ei me tiedetä miten se toimii, yrittäkää nyt vaan keksiä mittausmenetelmä, että saadaan bisnekset käyntiin.

Eikä siitä sen enempää sitten keskusteltu, eikä tänäkään päivänä kukaan tiedä miten se toimii. Sen pituinen se.

[Susa]

Kyllä ne kännykän antennit vanhoissa kuten nykyäänkin on enempi tällaisia.


Nokia 1110 yms


Motorola V3

Älykännyköissähan on ollut kuuttakin antennia sisällään, osa juuri neliskulmaisia folio-lirpakkeita.



Tyypillisiä puhelin antenneja.

[Kontra]

Kyllä ne kännykän antennit vanhoissa kuten nykyäänkin on enempi tällaisia.


Nokia 1110 yms


Motorola V3

Älykännyköissähan on ollut kuuttakin antennia sisällään, osa juuri neliskulmaisia folio-lirpakkeita.



Tyypillisiä puhelin antenneja.

Se minua kiinnostaa, onko noiden ympärillä vain muovia, vai jokin metallikalvo toisella puolella kännykän kuoressa? Eli säteilevätkö molemilta puolilta kännykkää?

[Susa]

&021 on kyllä helppo purkaa ja kasata, jos tahdot itse tutkia.
Mutta videokin löytyy.
Usein samassa mötikässä antennin kanssa on kaiutin, mutta ei kaikissa.

[KultaKikkare]

No minä hyppään nyt kumminkin siihen paristo/akku-vaiheeseen. Tämä on siis teoriaa, ei liity mihinkään käytännön apparaattiin. Rakennat apparaatin joka ottaa paristosta virtaa yhden 1 W teholla 1 sekunnin ajan, ja runttaa sen energian 1 millisekunnin mittaiseksi. Silloin se teho kasvaa 1000-kertaiseksi, eli 1 kW:ksi Tällä ei tarvitse olla mitään tekemistä käytännön laitteissa, mutta käy esimerkkinä, miten esimerkiksi kännykässä lähetysteho kasvaa akussa otettua tehoa suuremmaksi – energiahan ei kasva, vaan hiukan laskee häviöiden vuoksi.

Niimpä, vaan kun noin ei gsm lähettimessä tapahdu. Sen sijaan se ottaa 8W tehoa 577us jaksoissa 4.615ms intervallilla keskimääräisen tehonkulutuksen ollessa 0.577 / 4.615 * 8 eli kokolailla 1 W.