Suomalaisia on liikkunut, mutta käytännössä hyvin pienellä osalla ihmisiä oli siihen mahdollisuus. Varsinkaan Itä- ja Pohjois-Suomen korpiseuduilta. Merimiehet, sotilaat jne. värvättiin rannikon ja rannikolle yhteydessä olevien sisävesien alueelta, joilla asui enemmän ihmisiä ja viranomaisbyrokratia oli paremmalla tolalla. Köyhä ja syrjäinen alue ei ole ollut myöskään mitenkään kiinnostava valloitusten tai ryöstöretkien kohteena, jos saaliina on pari koin syömää porontaljaa ja pussillinen pettua. Käsittääkseni rajat korpiseuduilla ovat olleet vain viivoja kuninkaiden papereilla, mutta varsinaista hallintoa tuottamattomalla alueella ei ollut ennen jotain 1600-1700-lukuja.
Ei se pakolaisenkaan elämä ollut silloin sitä, että mentiin pakolaiskeskukseen sylkemään kattoon, haukkumaan tarjoiluja ja mussuttamaan kun ei paikalliset sopeudu omiin uskonnollisiin tapoihin ja ylimitoitettuihin vaatimuksiin. Persaukisen vaihtoehdot olivat kaikki karuja. Siinä vaiheessa kun laivat aloivat kuljettamaan onnen onkijoita Amerikkaan, suomalaisia lähti suurin joukoin. Mutta se oli vasta 1800-luvun lopulla, kun he saivat yhteiskuntansa ja teollisuutensa sellaiseen malliin, että siirtotyöläisille oli käyttöä.