Mistä rattiraivo johtuu?

[KultaKikkare]

Miten suhtaudutte äänimerkin käyttöön liikenteessä, siis millaisissa tilanteissa tööttäätte? Teettekö sitä vaan ääritilanteessa, vaiko myös "opetus"tarkoituksessa?
Jos joku lykkää vasemmalta eteen, niin silloin olisi hyvä mielestäni jotenkin muistuttaa, että mulla etuajo-oikeus. Kun tietäisi sen, millä asenteella yritetään etuilla..kaikki ei vaan huomaa ajojärjestystä ym.. Joku voi kokeilla, että päästääkö jos pusken eteen ym..

Ääritilanteissa ei yleensä ehdi tööttiä miettimään sillon on parempi pyrkiä välttämään onnettomuus.

Käytän tööttiä eniten tilanteissa joissa joku nukkuu liikennevaloissa eikä lähde liikkeelle kun valo vaihtuu vihreäksi. Joskus myös tilanteissa joissa joku kiilaa eteen kaistaa vaihtamalla, etenkin moottoritiellä ohituskaistalle. Jos joku tulee vasemmalta tai kolmion takaa eteen niin oon töötti pohjassa seuraavan pari minuuttia.

[KultaKikkare]

Veikkaan että johtuu ihan vaan kokemuksen puutteesta.

Ei tietenkään. Mitä enemmän ajaa, sen enemmän se vituttaa.

Ok. Mua ei stressaa muu kuin se jos joutuu ajaan alinopeutta köröttelevän perässä. Ja hirvivaara alueet hämärässä.

Oon sellainen suhteellisen levoton olija, joten jo paikallaan istuminen penkissä ahdistaa.
Enkä voi olla koko ajan ajattelematta homman vaarallisuutta.

Nii mäkin olen, mut mitä enempi vauhtia sitä rauhallisempi ja keskittyneempi olen. Juuri sakkorajan alapuolella on nippa nappa siedettävä.

[Pattinero]

Ammattikuskeilla se rattiraivoksi sanottu ominaisuus voi olla jopa vaarallinen. Ja kas, juuri sopivasti on juttua Iltalehdessä asiasta. Kun vituttaa, niin silloin vituttaa vaikka oltaisii rekan ratissa. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/df83 ... 8feb15fcd0

ABC:n pihalla ensimmäisessä alustavassa puhuttelussa pirkanmaalainen ammattikuljettaja totesi olleensa hermostunut henkilöauton kuljettajalle, joka oli ensin ajanut liian hiljaa ja sitten pyrkinyt ohi.

[Minimus Yahves]

Ei tietenkään. Mitä enemmän ajaa, sen enemmän se vituttaa.

Ok. Mua ei stressaa muu kuin se jos joutuu ajaan alinopeutta köröttelevän perässä. Ja hirvivaara alueet hämärässä.

Oon sellainen suhteellisen levoton olija, joten jo paikallaan istuminen penkissä ahdistaa.
Enkä voi olla koko ajan ajattelematta homman vaarallisuutta.

Nii mäkin olen, mut mitä enempi vauhtia sitä rauhallisempi ja keskittyneempi olen. Juuri sakkorajan alapuolella on nippa nappa siedettävä.

Jännästi vaikka prätkä tai speedboat ei mua stressaa oikeastaan ollenkaan, vaan kihelmöi kivasti. Vaikka ovat paljon autoa vaarallisempia.

Niissä tuntee alustan ja on tekemistä koko ajan, ehkä se tekee eron.

En kyllä aio enää ikinä ajaa prätkää. Skootterilla voi suhata, kunhan kulkee alle 80.

[Pattinero]

Ok. Mua ei stressaa muu kuin se jos joutuu ajaan alinopeutta köröttelevän perässä. Ja hirvivaara alueet hämärässä.

Oon sellainen suhteellisen levoton olija, joten jo paikallaan istuminen penkissä ahdistaa.
Enkä voi olla koko ajan ajattelematta homman vaarallisuutta.

Nii mäkin olen, mut mitä enempi vauhtia sitä rauhallisempi ja keskittyneempi olen. Juuri sakkorajan alapuolella on nippa nappa siedettävä.

Jännästi vaikka prätkä tai speedboat ei mua stressaa oikeastaan ollenkaan, vaan kihelmöi kivasti. Vaikka ovat paljon autoa vaarallisempia.

Niissä tuntee alustan ja on tekemistä koko ajan, ehkä se tekee eron.

En kyllä aio enää ikinä ajaa prätkää. Skootterilla voi suhata, kunhan kulkee alle 80.

Kaksipyöräisillä ajaminen on tosiaan aivan eri hommaa kuin autolla ajaminen. Kaksipyöräisissä kuljettajan täytyy olla tilanteen herra vielä enemmän kuin autoilllessa. Ajotekniikka on aivan eri. Ja monesti siellä autossa on muita kyydissä. Kaksipyöräisillä suhatessa niin voi olla harvemmin. Prätkällä ajo kaksi päällä vaatii pyörältäkin enemmän. Ja aina sen toisen siellä takana tuntee kuitenkin.

Ja mitä tulee hermokontrolliiin, niin monesti on sanottu, että jos rattiraivon iskiessä olisit liikkeellä moottoripyörällä, olisit ehkä jopa kuollut jo ajat sitten. Ja prätkällä ajaessa kanssaliikkujan rattiraivon kohtaaminen voi olla autoilua paljon vaarallisempi tilanne.

[Keijona]

Oon sellainen suhteellisen levoton olija, joten jo paikallaan istuminen penkissä ahdistaa.
Enkä voi olla koko ajan ajattelematta homman vaarallisuutta.

Nii mäkin olen, mut mitä enempi vauhtia sitä rauhallisempi ja keskittyneempi olen. Juuri sakkorajan alapuolella on nippa nappa siedettävä.

Jännästi vaikka prätkä tai speedboat ei mua stressaa oikeastaan ollenkaan, vaan kihelmöi kivasti. Vaikka ovat paljon autoa vaarallisempia.

Niissä tuntee alustan ja on tekemistä koko ajan, ehkä se tekee eron.

En kyllä aio enää ikinä ajaa prätkää. Skootterilla voi suhata, kunhan kulkee alle 80.

Kaksipyöräisillä ajaminen on tosiaan aivan eri hommaa kuin autolla ajaminen. Kaksipyöräisissä kuljettajan täytyy olla tilanteen herra vielä enemmän kuin autoilllessa. Ajotekniikka on aivan eri. Ja monesti siellä autossa on muita kyydissä. Kaksipyöräisillä suhatessa niin voi olla harvemmin. Prätkällä ajo kaksi päällä vaatii pyörältäkin enemmän. Ja aina sen toisen siellä takana tuntee kuitenkin.

Ja mitä tulee hermokontrolliiin, niin monesti on sanottu, että jos rattiraivon iskiessä olisit liikkeellä moottoripyörällä, olisit ehkä jopa kuollut jo ajat sitten. Ja prätkällä ajaessa kanssaliikkujan rattiraivon kohtaaminen voi olla autoilua paljon vaarallisempi tilanne.

Robert Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Zen_ja_ ... nnossapito

[Keijona]

Johtuisiko nettiraivo samasta syystä kuin rattiraivo?

Kuvitteliko joku oikeasti, että yksilön oikeuksien ja vapauden, terveen itsekkyyden jatkuvasta hehkuttamisesta seuraisi rauhaa ja harmoniaa, eikä riitoja ja tappelua?




Valitettavasti tuo kehitys ja itsekkyyden ikuinen kasvu, on johtanut siihen tilanteeseen, että enää ei olekkaan itselle mukaviasopivia vaihtoehtoja olemassa.
Ei olekaan kellään kivaa, ja siksi todellisuuspako lisääntyy.

[AimoJortikka]

Tässäkin lähdettiin raivon vallassa perään?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009540551.html