Gravitaatio

[Q-S]

https://www.quora.com/According-to-the- ... wer/Eusa-2

Miten laadukkaaksi arvioisit quora-vastaukseni?

Totean vain, että en ymmärtänyt vastauksesta mitään

[Eusa]

https://www.quora.com/According-to-the- ... wer/Eusa-2

Miten laadukkaaksi arvioisit quora-vastaukseni?

Totean vain, että en ymmärtänyt vastauksesta mitään

Tuo perustuu Einsteinin kuvaukseen kiihtyvyydestä gravitaationa - et tainnut siitäkään mitään ymmärtää, kun asia oli taannoin käsittelyssä.

[Goswell]

Se että Albertti osasi yhdistää kiihtyvyyden ja gravikentässä löllöttelyn on ymmärrettävää, nyt pitää enään ymmärtää miksi ne vastaavat toisiaan.

[Q-S]

https://www.quora.com/According-to-the- ... wer/Eusa-2

Miten laadukkaaksi arvioisit quora-vastaukseni?

Totean vain, että en ymmärtänyt vastauksesta mitään

Tuo perustuu Einsteinin kuvaukseen kiihtyvyydestä gravitaationa - et tainnut siitäkään mitään ymmärtää, kun asia oli taannoin käsittelyssä.

Ei perustu Einsteinin kuvaukseen.

Kyseessä on laakean Minkowskiavaruuden koordinaatistomuunnos, jossa koordinaatistoksi valitaan kiihtyvä koordinaatisto. Aika-avaruuden kaarevuus on edelleen nolla, sillä kyseessä on laakea Minkowskiavaruus. Sen sijaan konnektiokertoimista osa on nollasta poikkeavia. Tämä ei ole seuraus "ajoainevuorovaikutuksesta" (tai mitä ikinä koetitkaan tekstissäsi selittää, en ymmärtänyt) vaan koordinaatistomuunnoksesta.

Nollasta poikkeavien konnektiokertoimien rooli on sama kuin Newtonin mekaniikan näennäisvoimien.

[Trash]

Kiihtyvyys vaiko gravitaatio? Laitetaan kaksi rakettia rinnakkain lähtöviivalle pitkän matkan päähän toisistaan. Molemmissa raketeissa kello joka lähettää radiopulsseja toiselle raketille. Raketit kiihdyttävät rinnakkain. Jos kiihtyminen on todellista, vastaanotetun radiopulssin koetaan nopeutuneen: Rakettien kellot hidastuvat nopeuden kasvaessa ja informaatio toisen raketin hidastumisesta tulee toiselle raketille viiveellä. Jos raketit sensijaan ovatkin gravitaatiokentässä "paikallaan", hidastumista ei tapahdu eikä pulsseissa havaita nopeutumista.

Toisaalta jos raketit eivät kiihdytä eikä olla gravitaatiokentässä, vastaanotetussa kellopulssissa ei tapahdu muutosta. Jos sensijaan ollaankin gravitaatiokentässä putoamassa alaspäin, toisen raketin kellossa havaitaan pulssien hidastumista. Molempien kellot käyvät samaan tahtiin mutta koko ajan hidastuen, mutta rakettien välinen informaatioviive kasvaa koko ajan: Havaitaan pulssin hidastuminen.

[Q-S]

Kiihtyvyys vaiko gravitaatio? Laitetaan kaksi rakettia rinnakkain lähtöviivalle pitkän matkan päähän toisistaan. Molemmissa raketeissa kello joka lähettää radiopulsseja toiselle raketille. Raketit kiihdyttävät rinnakkain. Jos kiihtyminen on todellista, vastaanotetun radiopulssin koetaan nopeutuneen: Rakettien kellot hidastuvat nopeuden kasvaessa

Päättelyssäsi on jokin virhe.

Rakettien nopeus toistensa suhteen on nolla, koska ne liikkuvat rinnakkain ja lähtevät liikkeelle valitusta koordinaatistosta samanaikaisesti ja samalla ominaiskiihtyvyydellä. Ei tässä muodostu eroa näidän mukana kulkeviin kelloihin. Havaittavissa on kylläkin se, että lähetetyt valonsäteet kaartavat. Tämä havaitaan sekä kiihtyvissä raketeissa että paikallaan gravitaatiossa. Ilmiö toteuttaa ekvivalenssiperiaatteen.

[Eusa]

https://www.quora.com/According-to-the- ... wer/Eusa-2

Miten laadukkaaksi arvioisit quora-vastaukseni?

Totean vain, että en ymmärtänyt vastauksesta mitään

Tuo perustuu Einsteinin kuvaukseen kiihtyvyydestä gravitaationa - et tainnut siitäkään mitään ymmärtää, kun asia oli taannoin käsittelyssä.

Ei perustu Einsteinin kuvaukseen.

Kyseessä on laakean Minkowskiavaruuden koordinaatistomuunnos, jossa koordinaatistoksi valitaan kiihtyvä koordinaatisto. Aika-avaruuden kaarevuus on edelleen nolla, sillä kyseessä on laakea Minkowskiavaruus. Sen sijaan konnektiokertoimista osa on nollasta poikkeavia. Tämä ei ole seuraus "ajoainevuorovaikutuksesta" (tai mitä ikinä koetitkaan tekstissäsi selittää, en ymmärtänyt) vaan koordinaatistomuunnoksesta.

Nollasta poikkeavien konnektiokertoimien rooli on sama kuin Newtonin mekaniikan näennäisvoimien.

Ei ole tosiaan kyse ajoainevuorovaikutuksesta vaan koordinaatiston korjaustermistä - pohdiskeluosa liittyy siihen, että ei-laakeana monistona mallintuva kiihtyvyyskenttä saa reaktioinaan aikaan fysikaalisia laajenemisvaikutuksia aika-avaruuden rakenteelle.

Yleinen suhteellisuusteoria ei ennusta kaikkeuden romahtamista ilman kosmologista vakiota (lambda) kuten Einstein ensin pähkäili, vaan pikemminkin päinvastoin: ennustuksena on, että kaikkeus laajenee.

Kun Einstein esitti alun perin yleisen suhteellisuusteorian vuonna 1915, hän sisällytti siihen kosmologisen vakion (lambda), joka tunnetaan myös nimellä kosmologinen termi tai lambda-termi. Tämä termi lisätään yleisen suhteellisuusteorian yhtälöihin ja kuvaa avaruuden mahdollista laajenemista tai kutistumista sen lisäksi mitä gravitaatio sille tuottaa.

Aluksi Einstein käytti kosmologista vakiota estääkseen avaruuden laajenemisen, koska tuolloin tiedemiehet uskoivat, että kaikkeus olisi staattinen. Kuitenkin, kun vuonna 1929 Edwin Hubble havaitsi avaruuden laajenevan ja esitti Hubblen lain, joka kuvaa etäisyyden ja nopeuden suhdetta kaukaisten galaksien välillä. Einstein kuvitteli, että oli tehnyt suurimman virheensä ja että kosmologinen vakio oli tarpeeton - hän poisti kosmologisen vakion yhtälöistään.

Kiihtyvän laajenemisen viittasin olevan eri juttu ja voi liittyä lambdan tarpeellisuuteen.

[Eusa]

Totean vain, että en ymmärtänyt vastauksesta mitään

Tuo perustuu Einsteinin kuvaukseen kiihtyvyydestä gravitaationa - et tainnut siitäkään mitään ymmärtää, kun asia oli taannoin käsittelyssä.

Ei perustu Einsteinin kuvaukseen.

Kyseessä on laakean Minkowskiavaruuden koordinaatistomuunnos, jossa koordinaatistoksi valitaan kiihtyvä koordinaatisto. Aika-avaruuden kaarevuus on edelleen nolla, sillä kyseessä on laakea Minkowskiavaruus. Sen sijaan konnektiokertoimista osa on nollasta poikkeavia. Tämä ei ole seuraus "ajoainevuorovaikutuksesta" (tai mitä ikinä koetitkaan tekstissäsi selittää, en ymmärtänyt) vaan koordinaatistomuunnoksesta.

Nollasta poikkeavien konnektiokertoimien rooli on sama kuin Newtonin mekaniikan näennäisvoimien.

Ei ole tosiaan kyse ajoainevuorovaikutuksesta vaan koordinaatiston korjaustermistä - pohdiskeluosa liittyy siihen, että ei-laakeana monistona mallintuva kiihtyvyyskenttä saa reaktioinaan aikaan fysikaalisia laajenemisvaikutuksia aika-avaruuden rakenteelle.

Yleinen suhteellisuusteoria ei ennusta kaikkeuden romahtamista ilman kosmologista vakiota (lambda) kuten Einstein ensin pähkäili, vaan pikemminkin päinvastoin: ennustuksena on, että kaikkeus laajenee.

Kun Einstein esitti alun perin yleisen suhteellisuusteorian vuonna 1915, hän sisällytti siihen kosmologisen vakion (lambda), joka tunnetaan myös nimellä kosmologinen termi tai lambda-termi. Tämä termi lisätään yleisen suhteellisuusteorian yhtälöihin ja kuvaa avaruuden mahdollista laajenemista tai kutistumista sen lisäksi mitä gravitaatio sille tuottaa.

Aluksi Einstein käytti kosmologista vakiota estääkseen avaruuden laajenemisen, koska tuolloin tiedemiehet uskoivat, että kaikkeus olisi staattinen. Kuitenkin, kun vuonna 1929 Edwin Hubble havaitsi avaruuden laajenevan ja esitti Hubblen lain, joka kuvaa etäisyyden ja nopeuden suhdetta kaukaisten galaksien välillä. Einstein kuvitteli, että oli tehnyt suurimman virheensä ja että kosmologinen vakio oli tarpeeton - hän poisti kosmologisen vakion yhtälöistään.

Kiihtyvän laajenemisen viittasin olevan eri juttu ja voi liittyä lambdan tarpeellisuuteen.

Tai siis aluksi Einstein näki lambda-termin tarpeelliseksi estämään avaruuden romahtamisen. Myöhemmin tuli ilmi, että avaruus sittenkin laajenee yleisen suhteellisuusteorian geometriassa ja Einstein ajatteli yhtälöidensä toimivan suhteessa havaittavaan aivan hyvin ilman ylimääräistä termiä.

Niin voi ollakin, ettei lambdaa lopulta kuulu olla mukana - jää nähtäväksi.

[Eusa]

Kiihtyvyys vaiko gravitaatio? Laitetaan kaksi rakettia rinnakkain lähtöviivalle pitkän matkan päähän toisistaan. Molemmissa raketeissa kello joka lähettää radiopulsseja toiselle raketille. Raketit kiihdyttävät rinnakkain. Jos kiihtyminen on todellista, vastaanotetun radiopulssin koetaan nopeutuneen: Rakettien kellot hidastuvat nopeuden kasvaessa ja informaatio toisen raketin hidastumisesta tulee toiselle raketille viiveellä. Jos raketit sensijaan ovatkin gravitaatiokentässä "paikallaan", hidastumista ei tapahdu eikä pulsseissa havaita nopeutumista.

Toisaalta jos raketit eivät kiihdytä eikä olla gravitaatiokentässä, vastaanotetussa kellopulssissa ei tapahdu muutosta. Jos sensijaan ollaankin gravitaatiokentässä putoamassa alaspäin, toisen raketin kellossa havaitaan pulssien hidastumista. Molempien kellot käyvät samaan tahtiin mutta koko ajan hidastuen, mutta rakettien välinen informaatioviive kasvaa koko ajan: Havaitaan pulssin hidastuminen.

Kun verrataan, kuten kuuluu, tasaiseen eli laakeaan gravitaatiokenttään (jollaista ei ole olemassa muuten kuin lineaarisena pintakiihtymisrintamana), tilanteita ei voi erottaa toisistaan - eli kiihtyminen ja gravitaatio ovat sama asia.

Vapaa putoaminen ei ole gravitaatiossa olemista.

[Eusa]

Kiihtyvyys vaiko gravitaatio? Laitetaan kaksi rakettia rinnakkain lähtöviivalle pitkän matkan päähän toisistaan. Molemmissa raketeissa kello joka lähettää radiopulsseja toiselle raketille. Raketit kiihdyttävät rinnakkain. Jos kiihtyminen on todellista, vastaanotetun radiopulssin koetaan nopeutuneen: Rakettien kellot hidastuvat nopeuden kasvaessa ja informaatio toisen raketin hidastumisesta tulee toiselle raketille viiveellä. Jos raketit sensijaan ovatkin gravitaatiokentässä "paikallaan", hidastumista ei tapahdu eikä pulsseissa havaita nopeutumista.

Toisaalta jos raketit eivät kiihdytä eikä olla gravitaatiokentässä, vastaanotetussa kellopulssissa ei tapahdu muutosta. Jos sensijaan ollaankin gravitaatiokentässä putoamassa alaspäin, toisen raketin kellossa havaitaan pulssien hidastumista. Molempien kellot käyvät samaan tahtiin mutta koko ajan hidastuen, mutta rakettien välinen informaatioviive kasvaa koko ajan: Havaitaan pulssin hidastuminen.

Kun verrataan, kuten kuuluu, tasaiseen eli laakeaan gravitaatiokenttään (jollaista ei ole olemassa muuten kuin lineaarisena pintakiihtymisrintamana), tilanteita ei voi erottaa toisistaan - eli kiihtyminen ja gravitaatio ovat sama asia.

Vapaa putoaminen ei ole gravitaatiossa olemista.

Eikö Q-S:llä jäänyt enää mitään puutetta Quora-vastaukseni ymmärtämiseensä?

[Q-S]

Eikö Q-S:llä jäänyt enää mitään puutetta Quora-vastaukseni ymmärtämiseensä?

Tekstissä esiintyy kiihtyvyys, gravitaatio, ajoaine, ja avaruuden laajeneminen. Ne on liitetty toisiinsa erinäisillä lauseilla, joiden merkitys ei lukijalle aukene.

[Ertsu]

Se että Albertti osasi yhdistää kiihtyvyyden ja gravikentässä löllöttelyn on ymmärrettävää, nyt pitää enään ymmärtää miksi ne vastaavat toisiaan.

Eikös gravitaatio ollut Newtonin eikä Albertin keksimä? Voiman yksikkö on edelleen newton. 1 newton on voima, joka antaa kilon massalle kiihtyvyyden 1 m/s².

[Goswell]

Se että Albertti osasi yhdistää kiihtyvyyden ja gravikentässä löllöttelyn on ymmärrettävää, nyt pitää enään ymmärtää miksi ne vastaavat toisiaan.

Eikös gravitaatio ollut Newtonin eikä Albertin keksimä? Voiman yksikkö on edelleen newton. 1 newton on voima, joka antaa kilon massalle kiihtyvyyden 1 m/s².

Joo, mutta Albertti teki sen esimerkin hissikorista maassa paikoillaan ja g:n kiihtyvyydessä avaruudessa. No, eihän tuokaan ihan oikein mennyt mutta oletetaan Eusan esimerkin tavoin että maa on litteä ja reunaton, nyt sitä pientäkään eroa ei ole.
Nyt pitää selittää miten massan kvanttirakenne toimii niin että yhtäläisyys löytyy.

[Eusa]

Eikö Q-S:llä jäänyt enää mitään puutetta Quora-vastaukseni ymmärtämiseensä?

Tekstissä esiintyy kiihtyvyys, gravitaatio, ajoaine, ja avaruuden laajeneminen. Ne on liitetty toisiinsa erinäisillä lauseilla, joiden merkitys ei lukijalle aukene.

Hm. Mielestäni siinä on selvä viesti kuinka aineen dynamiikka eli energiatensorin osuus yleisessä suhteellisuudessa kertyy/rakentuu ja samalla jättää aika-avaruuteen kaarevuuden ei-dominoiville hiukkasille seurata vapaassa pudotuksessa ja toisaalta kuinka sama vuorovaikutusdynamiikka määrittää kiihdyttävälle kappaleelle vastaavasti laakean tasaisen gravitaatiokentän.

Sitten kerron kuinka yleisen suhteellisuusteorian matematiikan tuottama avaruuden laajeneminen voi johtua elliptisesti kaareutuneessa aika-avaruudessa vastaavasta konnektiologiikasta, mikä vie kiihdyttävää kappaletta ja ponneainetta erilleen, mutta pallokaarevassa geometriassa tilaa muodostuu joka suunnassa; samoihin lokaatioihin päädytään usealla translaatiolla ja laajenemisen vektorisuunta riippuu translaatiopolusta = planeetan aineksessa on vuorovaikutuksia kaikissa suunnissa - siten näennäiskiihtyvyyden vaikutus jakautuu laajasti tilaan, eikä lineaarisesti kuten suorassa kiihtymisessä.

Oletko sitä mieltä, että jää liialle vihjailulle? Itse ajattelen, että vaikka jäisikin, mitä merkitystä?

Eräs näkökulma on todeta, että koska pintakiihtyvyyden perusteella kertynyt aine vaikuttaisi laajenevan mutta todistettavasti ei optisesti sitä paikallisesti tee, laajeneminen jakautuu ajan kaareuttamisen myötä ympäristön tilaan.

[Q-S]

Eikö Q-S:llä jäänyt enää mitään puutetta Quora-vastaukseni ymmärtämiseensä?

Tekstissä esiintyy kiihtyvyys, gravitaatio, ajoaine, ja avaruuden laajeneminen. Ne on liitetty toisiinsa erinäisillä lauseilla, joiden merkitys ei lukijalle aukene.

....aineen dynamiikka ....
energiatensorin osuus...
...sama vuorovaikutusdynamiikka määrittää kiihdyttävälle kappaleelle vastaavasti laakean tasaisen gravitaatiokentän.

Tekstisi on täynnä itse keksimiäsi sanoja, joista en saa selvää. Mutta poimin tuohon olennaiset sanat.

Kiihtyvän havaitsijan kokema metriikka on laakea mutta ei Minkowski. Tämä on seuraus kiihtyvyydestä, ei energia-impulssitensorista. Kiihtyvän havaitsijan ympärillä tensori on nolla.