Gravitaatio

[Kontra]

Kun jossakin koejärjestelyssä mitataan "antigravitaatio" ilman mitään riippuvuutta gravitaatiolähteestä, se ei ole seuraus fysiikasta, vaan ymmärryksen puutteesta.

[Brainwashed]

Pakkohan se on uskoa kun asian ymmärtää...muttei sillä kovin suurta merkitystä ole silti...maan vetovoima on niin suuri.

Vai meinaatko, että vaakaa olisi manipuloitu tässä ?

Juu, ei ole manipuloitu. Tuolla kiekolla on tietty paino, ja paino on voimaa. Olkoot se vaikka 10N.
Kun kiekko päästetään tipahtamaan alkaa se pyörimään, jolloin tuo voima 10N jakaantuu kahteen osaan, eli liike-energiaan alaspäin ja pyörimisenergiaan.
Noiden voimien summa on kokoajan tuo 10N, liikkuu tai pyörii kiekko miten lujaa ja mihin suuntaan tahansa.
Vaaka voi mitata vain alaspäin suuntautuvaa voimaa, joten se näyttää kiekon pyöriessä pienempää lukemaa kuin kiekon ollessa paikoillaan.
Energiaa ei synny tyhjästä, eikä energia myöskään häviä.

Universum on teorian mukaan olemassa alkupamauksen johdosta, ja siinä syntynyttä energiaa Universum kuluttaa koko ajan, josta on johdettavissa että Universum myös aikanaan häviää. Kyseessä toki niin pitkä ajanjakso jona syntynyttä energiaa kulutetaan, että voidaan puhekielessä sanoa että energia ei häviä, mutta koska sitä teoriassa kuitenkin koko ajan kuluu niin siksi on myös olemassa ennustemallinnuksia miten kaikki lopulta myös häviää.

Sinä olet yhtä taitava fysiikassa, kuin ymmärryksessä avaruusmatkoilla Kuuhun.

Universumin laajenemista voidaan verrata tapaukseen, jossa pallo heitetään ylöspäin. Pallon liike-enegia ei katoa minnekään, vaan muuttuu potentiaalienergiaksi.

Samalla tavalla universumin massojen kaikki liike-energia muuttuu koko ajan potentiaalienergiaksi, ja kun liike-energia on loppunut, laajeneminen pysähtyy, ja universumi alkaa supistua, jolloin potentiaalienergia alkaa muuttua vuorostaan liike-energiaksi. Universumin liike-energia kasvaa suunnattomaksi, ja lopulta universumi supistuu niin pieneksi, että kaikki massat kohtaavat toisensa hirmuista hirmuisemmalla rysäyksellä, ja tapahtuu se BB udelleen. Sen pituinen se.

Ei tässä ole kyseessä tiedoistani minkään suhteen, vaan minkä esitin on yhtälailla tieteellistä konsensusta nauttiva teoria kuin itse Big Bang, eli että lopulta kaikki liike/energia lakkaa olemasta aikanaan kun universumiin syntyy termodynaaminen tasapaino, jolloin uutta energiaakaan ei voi enää syntyä, eli ei myöskään mitään uutta beebeetä.
Se uskooko ihmisten ihmeellisiin Kuumatkoihin on yhtä subjektiivista kuin mihin tahansa muihin uskonvaraisiin asioihin liittyvät, eli ei ole (ainakaan vielä) pakko uskoa ihan kaikkeen mikä esitetään tietyn kollektiivisen ryhmän puolesta absoluuttisena totena.

[Tuulispää]

Pakkohan se on uskoa kun asian ymmärtää...muttei sillä kovin suurta merkitystä ole silti...maan vetovoima on niin suuri.

Vai meinaatko, että vaakaa olisi manipuloitu tässä ?

Juu, ei ole manipuloitu. Tuolla kiekolla on tietty paino, ja paino on voimaa. Olkoot se vaikka 10N.
Kun kiekko päästetään tipahtamaan alkaa se pyörimään, jolloin tuo voima 10N jakaantuu kahteen osaan, eli liike-energiaan alaspäin ja pyörimisenergiaan.
Noiden voimien summa on kokoajan tuo 10N, liikkuu tai pyörii kiekko miten lujaa ja mihin suuntaan tahansa.
Vaaka voi mitata vain alaspäin suuntautuvaa voimaa, joten se näyttää kiekon pyöriessä pienempää lukemaa kuin kiekon ollessa paikoillaan.
Energiaa ei synny tyhjästä, eikä energia myöskään häviä.

Nyt menee voimat ja energiat sekaisin. Asia selittyy nätisti kyllä energiaperiaatteella; liike-energian, potentiaalienergian ja pyörimisenergian summa säilyy - pyörimisestä/vierimisestä kuluu energiaa kitkaan ja liike-energiasta törmäyksessä vaakaan.

Vieriminen narua pitkin säilyttää kontaktia alustaan ja hidastaa vapaata putoamista niin, että jää vain 6 g osuus sille. Jos ajateltaisiin narun täysin oietessaan vaikuttavan puhtaan pompun, ei vaakaan vaikuttaisi voimia kuin ala-asennossa - se punnus olisi täysin "antigravitoitu"; nyt vain 6 g osalta.

Tämä ei selitä miksi ylöspäin on myös kevyempi...sen pitäisi olla vastaavasti raskaampi.

[Kontra]

Kuten edellä selitin, koko homma perustuu kumipalloefektiin.

Kun hyrrällä on suurin pyörimisnopeus alhaalla, se nykäisee langoilla itsensä vauhtiin ylöspäin, (aivan samoin kuin kumipallo törmätessään tasoon). Hyrrä saa ylöspäin liike-energiaa, ja sillä se on lähes painottomassa tilassa, (kuten kumipallokin on irtaannuttuaan tasosta). Hyrrän pyöriminen kuitenkin lisää nousunopeutta aavistuksen verran lankojen kiertyessä akselin ympäri.
Kun liike-energia ylöspäin loppuu, se jatkaa vielä kiipeämistä langoilla, kunnes pyörimisenergiakin loppuu. Silloin se alkaa pudota, ja on painottomassa tilassa hetken. Sitten langat alkavat hidastaa putoamista, ja alas suuntautuva liike-energia alkaa muuttua hyrrän pyörimisenergiaksi.
Jos vaaka on riittävän herkkä, se kyllä havaitsee voimaa langoissa sekä hyrrän ylös että alas liikkuessa, ja vain yläkuolokohdassa vaaka ei näytä mitään lukemaa. Alakulokohdassa se näyttää hetken radikaalisti suurta lukemaa verrattuna lukemaan hyrrän liikkuessa.
Mitään gravitaation kumoamista ei tapahdu, kuten ei kumipallon noustessakaan irti tasosta.

[Tuulispää]

Kuten edellä selitin, koko homma perustuu kumipalloefektiin.

Kun hyrrällä on suurin pyörimisnopeus alhaalla, se nykäisee langoilla itsensä vauhtiin ylöspäin, (aivan samoin kuin kumipallo törmätessään tasoon). Hyrrä saa ylöspäin liike-energiaa, ja sillä se on lähes painottomassa tilassa, (kuten kumipallokin on irtaannuttuaan tasosta). Hyrrän pyöriminen kuitenkin lisää nousunopeutta aavistuksen verran lankojen kiertyessä akselin ympäri.
Kun liike-energia ylöspäin loppuu, se jatkaa vielä kiipeämistä langoilla, kunnes pyörimisenergiakin loppuu. Silloin se alkaa pudota, ja on painottomassa tilassa hetken. Sitten langat alkavat hidastaa putoamista, ja alas suuntautuva liike-energia alkaa muuttua hyrrän pyörimisenergiaksi.
Jos vaaka on riittävän herkkä, se kyllä havaitsee voimaa langoissa sekä hyrrän ylös että alas liikkuessa, ja vain yläkuolokohdassa vaaka ei näytä mitään lukemaa. Alakulokohdassa se näyttää hetken radikaalisti suurta lukemaa verrattuna lukemaan hyrrän liikkuessa.
Mitään gravitaation kumoamista ei tapahdu, kuten ei kumipallon noustessakaan irti tasosta.

Miksi ihmeessä se alakuolokohdassa näyttäisi jotain muuta....etkö ymmärrä hyrrävoimaa ?

[Tuulispää]

Ylös mennessäänhän sen pitäisi painaa rajusti enemmän kun koko massa kuroo kellalle sitä narua.

[Eusa]

Vessakäynti.

Koko jengi tuntuu olevan hakoteillä.
Kun hyrrällä on maksimikierrokset alakuolokohdassa, se kiskaisee itsensä ylöspäin. Se saa ylöspäin suuntautuvan liike-energian, ja nousee ylöspäin vaikka langat irrottaisiin, ihan samalla tavalla kuin kumipallo pomppaa ylös.
Miten korkealle kiekko nousee, riippuu siitä, miten paljon kiekolla on kierroksia alakuolokohdassa.
Voisi olettaa, että langat vielä aavistuksen kiskovat kiekkoa korkeammalla kuin se nousisi lineaarisella liike-energialla, mutta saattaa olla, etteivät ne kisko sitä juuri yhtään koko aikana - riippuu akselin paksuudesta, Jos akselin paksuus sattuu olemaan optimaalinen ja langat ohuet, langoissa ei esiintyisi voimaa lainkaan.
Nyt alaspäin liikkuessaan se voisi pudota gravitaatiokiihtyvyydellä, mutta jos se putoaa hitaammin, langoissa havaittaisiin vakio voimat. Voimat olisivat oletettavasti yhtä suuret kiekon ylös kiivetessä.

Kyllä langoissa voimaa täytyy olla, muuten ei kiekon pyörimisnopeus voisi hidastua ja suunta kääntyä yläkuolokohdassa. Ja kun se putoaa alaspäin, sen pyöriminen ei kiihtyisi ilman voimaa langoissa. Kun valitaan vaaka, jonka tarkkuus on sopivan huono, se ei näytä mitään hyrrän liikkuessa ylös ja alas, mutta alhaalla potku ylöspäin on sen verran raju, että huonokin vaaka mittaa voiman.

Digitaaliset vaa'at suodattavat lyhyet törmäykset näytöstä.

[Eusa]

Pakkohan se on uskoa kun asian ymmärtää...muttei sillä kovin suurta merkitystä ole silti...maan vetovoima on niin suuri.

Vai meinaatko, että vaakaa olisi manipuloitu tässä ?

Juu, ei ole manipuloitu. Tuolla kiekolla on tietty paino, ja paino on voimaa. Olkoot se vaikka 10N.
Kun kiekko päästetään tipahtamaan alkaa se pyörimään, jolloin tuo voima 10N jakaantuu kahteen osaan, eli liike-energiaan alaspäin ja pyörimisenergiaan.
Noiden voimien summa on kokoajan tuo 10N, liikkuu tai pyörii kiekko miten lujaa ja mihin suuntaan tahansa.
Vaaka voi mitata vain alaspäin suuntautuvaa voimaa, joten se näyttää kiekon pyöriessä pienempää lukemaa kuin kiekon ollessa paikoillaan.
Energiaa ei synny tyhjästä, eikä energia myöskään häviä.

Nyt menee voimat ja energiat sekaisin. Asia selittyy nätisti kyllä energiaperiaatteella; liike-energian, potentiaalienergian ja pyörimisenergian summa säilyy - pyörimisestä/vierimisestä kuluu energiaa kitkaan ja liike-energiasta törmäyksessä vaakaan.

Vieriminen narua pitkin säilyttää kontaktia alustaan ja hidastaa vapaata putoamista niin, että jää vain 6 g osuus sille. Jos ajateltaisiin narun täysin oietessaan vaikuttavan puhtaan pompun, ei vaakaan vaikuttaisi voimia kuin ala-asennossa - se punnus olisi täysin "antigravitoitu"; nyt vain 6 g osalta.

Tämä ei selitä miksi ylöspäin on myös kevyempi...sen pitäisi olla vastaavasti raskaampi.

Vaa'assa ei näy heitetty pallo ylös tai alas lennossaan - vasta kun otetaan kiinni.

[Tuulispää]

Vessakäynti.

Koko jengi tuntuu olevan hakoteillä.
Kun hyrrällä on maksimikierrokset alakuolokohdassa, se kiskaisee itsensä ylöspäin. Se saa ylöspäin suuntautuvan liike-energian, ja nousee ylöspäin vaikka langat irrottaisiin, ihan samalla tavalla kuin kumipallo pomppaa ylös.
Miten korkealle kiekko nousee, riippuu siitä, miten paljon kiekolla on kierroksia alakuolokohdassa.
Voisi olettaa, että langat vielä aavistuksen kiskovat kiekkoa korkeammalla kuin se nousisi lineaarisella liike-energialla, mutta saattaa olla, etteivät ne kisko sitä juuri yhtään koko aikana - riippuu akselin paksuudesta, Jos akselin paksuus sattuu olemaan optimaalinen ja langat ohuet, langoissa ei esiintyisi voimaa lainkaan.
Nyt alaspäin liikkuessaan se voisi pudota gravitaatiokiihtyvyydellä, mutta jos se putoaa hitaammin, langoissa havaittaisiin vakio voimat. Voimat olisivat oletettavasti yhtä suuret kiekon ylös kiivetessä.

Kyllä langoissa voimaa täytyy olla, muuten ei kiekon pyörimisnopeus voisi hidastua ja suunta kääntyä yläkuolokohdassa. Ja kun se putoaa alaspäin, sen pyöriminen ei kiihtyisi ilman voimaa langoissa. Kun valitaan vaaka, jonka tarkkuus on sopivan huono, se ei näytä mitään hyrrän liikkuessa ylös ja alas, mutta alhaalla potku ylöspäin on sen verran raju, että huonokin vaaka mittaa voiman.

Digitaaliset vaa'at suodattavat lyhyet törmäykset näytöstä.

Sillä ei oe mitään merkitystä...ylös kuroutuva teräskiekko pitäisi näkyä raskaamapana.

[Susa]

Ylös mennessäänhän sen pitäisi painaa rajusti enemmän kun koko massa kuroo kellalle sitä narua.

Ei paina, aivan kuten telinevoimistelija jokaa tekee jättiläisen, kun hän käsillä seisonnasta alkaa kaatua eteenpäin, telineen varassa oleva paino (käsien otteessa) alkaa pienenemään.
Vauhti kiihtyy kohti alakuolokohtaa ollen silellä maksimissaan ja nyt voiman suunta ja painopiste muuttuvatkin toiselle puolelle ja saavat voimistelijan "lentämään tangentinsuuntaan" yläviistoon.
Alhaalla paino telineeseen oli maksimi ja kiepahduksen ylösheitto keventää telineessä tuntuvaa painoa.
Sama juttu kiekolla, kun se tipahtaa alaspäin samalla kiihtyvästi pyörien, se kerää itseensä pyörimisvoimaa ja voimahan on painoa.
Alakuolokohdan kiepahduksen jälkeen kiekon voima suuntautuu sinne yläviistoon tukipisteen toiselle puolelle, joten telineeseen ja naruihin kohdistuva paino (voima) pienenee.
Telinevoimistelijalla painon pieneminen näkyy siinä että tanko taipuu alaspäin kun hän on käsilläseisonnassa, kaatuessa tanko oikenee, kiepsahduksessa tanko taipuu rajusti alaspäin ja sen jälkeen yläviistoon.
Videolta vähän hankala huomata, koska voimistelija tehostaa liikkeillään pyörimistä, jolloin voimat suuntautuvat milloin mihinkin.

[Tuulispää]

Ylös mennessäänhän sen pitäisi painaa rajusti enemmän kun koko massa kuroo kellalle sitä narua.

Ei paina, aivan kuten telinevoimistelija jokaa tekee jättiläisen, kun hän käsillä seisonnasta alkaa kaatua eteenpäin, telineen varassa oleva paino (käsien otteessa) alkaa pienenemään.
Vauhti kiihtyy kohti alakuolokohtaa ollen silellä maksimissaan ja nyt voiman suunta ja painopiste muuttuvatkin toiselle puolelle ja saavat voimistelijan "lentämään tangentinsuuntaan" yläviistoon.
Alhaalla paino telineeseen oli maksimi ja kiepahduksen ylösheitto keventää telineessä tuntuvaa painoa.
Sama juttu kiekolla, kun se tipahtaa alaspäin samalla kiihtyvästi pyörien, se kerää itseensä pyörimisvoimaa ja voimahan on painoa.
Alakuolokohdan kiepahduksen jälkeen kiekon voima suuntautuu sinne yläviistoon tukipisteen toiselle puolelle, joten telineeseen ja naruihin kohdistuva paino (voima) pienenee.
Telinevoimistelijalla painon pieneminen näkyy siinä että tanko taipuu alaspäin kun hän on käsilläseisonnassa, kaatuessa tanko oikenee, kiepsahduksessa tanko taipuu rajusti alaspäin ja sen jälkeen yläviistoon.
Videolta vähän hankala huomata, koska voimistelija tehostaa liikkeillään pyörimistä, jolloin voimat suuntautuvat milloin mihinkin.

No miten sinä selität sen, että Sandy Kiddin laite nousi 2 tuumaa ?

[Susa]

No miten sinä selität sen, että Sandy Kiddin laite nousi 2 tuumaa ?

Oli niin hassu laite ja huono video että en osaa sanoa.
Mutta se iso pyörivä vekotin painoineen näytti aivan keskipakokytkimeltä.
Sellaisellahan tuollaisen nousemisen saisi aikaan.

[Kontra]

Vessakäynti.

Koko jengi tuntuu olevan hakoteillä.
Kun hyrrällä on maksimikierrokset alakuolokohdassa, se kiskaisee itsensä ylöspäin. Se saa ylöspäin suuntautuvan liike-energian, ja nousee ylöspäin vaikka langat irrottaisiin, ihan samalla tavalla kuin kumipallo pomppaa ylös.
Miten korkealle kiekko nousee, riippuu siitä, miten paljon kiekolla on kierroksia alakuolokohdassa.
Voisi olettaa, että langat vielä aavistuksen kiskovat kiekkoa korkeammalla kuin se nousisi lineaarisella liike-energialla, mutta saattaa olla, etteivät ne kisko sitä juuri yhtään koko aikana - riippuu akselin paksuudesta, Jos akselin paksuus sattuu olemaan optimaalinen ja langat ohuet, langoissa ei esiintyisi voimaa lainkaan.
Nyt alaspäin liikkuessaan se voisi pudota gravitaatiokiihtyvyydellä, mutta jos se putoaa hitaammin, langoissa havaittaisiin vakio voimat. Voimat olisivat oletettavasti yhtä suuret kiekon ylös kiivetessä.

Kyllä langoissa voimaa täytyy olla, muuten ei kiekon pyörimisnopeus voisi hidastua ja suunta kääntyä yläkuolokohdassa. Ja kun se putoaa alaspäin, sen pyöriminen ei kiihtyisi ilman voimaa langoissa. Kun valitaan vaaka, jonka tarkkuus on sopivan huono, se ei näytä mitään hyrrän liikkuessa ylös ja alas, mutta alhaalla potku ylöspäin on sen verran raju, että huonokin vaaka mittaa voiman.

Digitaaliset vaa'at suodattavat lyhyet törmäykset näytöstä.

Sillä ei oe mitään merkitystä...ylös kuroutuva teräskiekko pitäisi näkyä raskaamapana.

Voi sinua toivotonta fysiikan pohjamudissa rämpijää. EIKÄ PITÄISI näkyä raskaampana nousussa. Eikö sua saa millään ymmärtämään maailman yksinkertaista asiaa. Kun kumipallo pudotetaan vaa-an tasolle, se pomppaa ilmaan ja on painottomassa tilassa, eikä vaaka silloin näytä mitään. Ihan samoin käy hurjasti pyörivän hyrrän alkaessa kelata lankaa - se saa melkoisen potkun ylöspäin, ja sillä potkun antamalla liike-energialla se kiipeää lähes lakipisteeseen, mutta kun hyrrä on koko ajan hiukan avustanut sitä nousua, se nousee vielä ylemmäksi, kuin liike-energia sen nostaisi.

Nuo tyypit on pitkään testanneet, mikä akselin paksuus on sellainen, että lanka ei mene löysälle, eikä liian kireälle hyrrä ylös-vaiheessa, että homma näyttäisi, kuin hyrrän massa katoaisi lähes kokonaan.
Lisäksi hankkineet epäherkän vaan, tai manipuloineet vaa-an sellaiseksi, ettei se näytä lankoihin kohdistuvaa voimaa.

[Tuulispää]

Tässä ei ole nyt mitään kumipalloa...toope.

[Tuulispää]

No miten sinä selität sen, että Sandy Kiddin laite nousi 2 tuumaa ?

Oli niin hassu laite ja huono video että en osaa sanoa.
Mutta se iso pyörivä vekotin painoineen näytti aivan keskipakokytkimeltä.
Sellaisellahan tuollaisen nousemisen saisi aikaan.

Keskipakokytkin ?

Kerro lisää !