Pimeä energia

[OlliS]

Mitä kosmologiassa universumiksi sanotaan? Kukaan ei kai sano siitä mitään, eli sanoo kuka niin väittää, kun sanoo siitä jotakin.

Totuus lienee, että sekoitetaan lahjakkaasti havaittava universumi, paikallinen osauniversumimme, ja universumi eli kaikkeus. Siitä koko sotku johtuu BBn ja kilpailijoiden välillä.

Pitäisi olla kaksi teoriaa, tai kaksi kuvausta ainakin ensin, paikallisesta osauniversumista ja universumista, kaikkeudesta.

Kumpikin päätellään havaittavan universumin pohjalta, sitten tehdään niistä teoriat, ja sitten testataan teoriat.

Voidaan tehdä teoria kummastakin ja testata se. Sitä tiede on.

Mutta sekoittaa näitä kahta ei saa, eikä väittää että ne ovat sama asia, tai että ei voida tutkia näin.

[Kontra]

Mitä kosmologiassa universumiksi sanotaan? Kukaan ei kai sano siitä mitään, eli sanoo kuka niin väittää, kun sanoo siitä jotakin.

Totuus lienee, että sekoitetaan lahjakkaasti havaittava universumi, paikallinen osauniversumimme, ja universumi eli kaikkeus. Siitä koko sotku johtuu BBn ja kilpailijoiden välillä.

Pitäisi olla kaksi teoriaa, tai kaksi kuvausta ainakin ensin, paikallisesta osauniversumista ja universumista, kaikkeudesta.

Kumpikin päätellään havaittavan universumin pohjalta, sitten tehdään niistä teoriat, ja sitten testataan teoriat.

Voidaan tehdä teoria kummastakin ja testata se. Sitä tiede on.

Mutta sekoittaa näitä kahta ei saa, eikä väittää että ne ovat sama asia, tai että ei voida tutkia näin.

Tämän ketjun aihe on pimeä energia, eikä kommeteillasi ole mitään tekemistä sen aiheen kanssa.
Kyllä sinulle pitää riittää yksi ketju ajatusesi levittämiseen universumista.

[OlliS]

LCDM, nykyinen BB perustuu pimeään energiaan.

[Neutroni]

Mitä kosmologiassa universumiksi sanotaan? Kukaan ei kai sano siitä mitään, eli sanoo kuka niin väittää, kun sanoo siitä jotakin.

Totuus lienee, että sekoitetaan lahjakkaasti havaittava universumi, paikallinen osauniversumimme, ja universumi eli kaikkeus. Siitä koko sotku johtuu BBn ja kilpailijoiden välillä.

Universumi on tämä fysikaalinen systeemi, jonka me havaitsemme. Luonnonlait, avaruus, materia jne. Ilmeisesti sinä tarkoitat "paikallisella osauniversumilla" suunnilleen samaa asiaa.

Pitäisi olla kaksi teoriaa, tai kaksi kuvausta ainakin ensin, paikallisesta osauniversumista ja universumista, kaikkeudesta.

Kaikkeudelle merkityksessä "kaikki mikä on olemassa" ei voi olla tieteellistä kuvausta. Sellaisen kuvauksen ongelma on, että emme voi tietää mitä emme tiedä. Kaikki mitä voimme havaita on osa universumia ja toistaiseksi ei ole havaittu minkäänlaista viitettä sen ulkopuolisten voimien vaikutuksesta omaan universumiimme.

Kumpikin päätellään havaittavan universumin pohjalta, sitten tehdään niistä teoriat, ja sitten testataan teoriat.

Ei tuollaista päättelyä voi tehdä. Se on ihan sama kuin silloin, kun "havaittava universumi" oli oma asuinseutu. Silloin oli täysin mahdotonta päätellä, että Maa on suuri pallo, jossa on meriä, mantereita ja erilaisia ilmasto-olosuhteita. Sen päättelemiseen tarvittiin havaintoja tunnetun universumin ulkopuolelta, esimerkiksi löytöretkiä. Samoin seuraavassa vaiheessa, kun jo tajuttiin, että Maa on pallo, jota Aurinko kiertää. Sen universumin sisäisillä havainnoilla ei voitu ymmärtää linnunrataa galaksina ja aurinkokuntamme asemaa siinä. Tarvittiin taas ulkopuolisia havaintoja kaukoputkilla.

Nyt olemme täysin samassa tilanteessa. Havainnoillamme on rajat meidän universumin sisällä. Emme voi millään päätellä siitä mitä ulkopuolella mahdollisesti on. Emmekä voi mitenkään testata sellaisia väitteitä, koska emme voi nähdä muuta kuin oman universumimme. Kaikki väitteet ulkoisten asioiden vaikutuksesta falsifioituvat sillä, että sellaisia ei voi havaita. Kaiken voi selittää oman universumimme toiminnalla. Voimme päästä ymmärryksessä seuraavalla tasolla vain keksimällä jonkun tavan havaita ilmiöitä paljon laajemmalla alueella. Kenties siihen tarvitaan kokonaan uudenlaisia vuorovaikutuksia ja kenttiä tai jotain täysin käsittämätöntä. On myös mahdollista, että mitään sellaista ei ikinä havaita ja univerumimme jää suurimmaksi tunnetuksi rakenteeksi ja sen mahdollinen ulkopuoli ikuiseksi arvoitukseksi.

Mutta sekoittaa näitä kahta ei saa, eikä väittää että ne ovat sama asia, tai että ei voida tutkia näin.

No mitä muuta sinä teet kuin sekoitat? Käsite universumi on tieteessä hyvin määritelty, mutta sinä se vaan hämärrät sitä jankuttamalla, että siihen pitää sisällyttää sinun uskonhuuruisia harhoja havaittavan ulkopuolelta.

[Varaktori]

Liian hapokasta meikäläiselle tämä persujen perseily ja jumalien ynnä muun sonnan tunkeminen joka ketjuun. Hyvää kesää kaikille.

[Kontra]

Miksi tuo ajan kulkunopeus havaitaan hitaampana muinaisessa universumissa?
Kun uskotaan universumin laajenevan hidastuvasti, se on laajentunut muinaisissa universumeissa nopeammin, jolloin ajan dilataatio nopeuden funktiona on siihen luonnollinen selitys. Mutta onko aika kulkenut silloin samalla nopeudella kuin nykyisin?
Jos tuo nopeudesta johtuva ajan dilataatio ei yksin riitä selittämään tuota 1/5 nykyistä hitaampana havaituun ajan kulkunopeuteen, silloin täytyy myös universumin gravitaatiopotentiaalin ilmeinen aikaa hidastava vaikutus ymmärtää osasyynä.

[OlliS]

Mitä kosmologiassa universumiksi sanotaan? Kukaan ei kai sano siitä mitään, eli sanoo kuka niin väittää, kun sanoo siitä jotakin.

Totuus lienee, että sekoitetaan lahjakkaasti havaittava universumi, paikallinen osauniversumimme, ja universumi eli kaikkeus. Siitä koko sotku johtuu BBn ja kilpailijoiden välillä.

Universumi on tämä fysikaalinen systeemi, jonka me havaitsemme. Luonnonlait, avaruus, materia jne. Ilmeisesti sinä tarkoitat "paikallisella osauniversumilla" suunnilleen samaa asiaa.

Pitäisi olla kaksi teoriaa, tai kaksi kuvausta ainakin ensin, paikallisesta osauniversumista ja universumista, kaikkeudesta.

Kaikkeudelle merkityksessä "kaikki mikä on olemassa" ei voi olla tieteellistä kuvausta. Sellaisen kuvauksen ongelma on, että emme voi tietää mitä emme tiedä. Kaikki mitä voimme havaita on osa universumia ja toistaiseksi ei ole havaittu minkäänlaista viitettä sen ulkopuolisten voimien vaikutuksesta omaan universumiimme.

Kumpikin päätellään havaittavan universumin pohjalta, sitten tehdään niistä teoriat, ja sitten testataan teoriat.

Ei tuollaista päättelyä voi tehdä. Se on ihan sama kuin silloin, kun "havaittava universumi" oli oma asuinseutu. Silloin oli täysin mahdotonta päätellä, että Maa on suuri pallo, jossa on meriä, mantereita ja erilaisia ilmasto-olosuhteita. Sen päättelemiseen tarvittiin havaintoja tunnetun universumin ulkopuolelta, esimerkiksi löytöretkiä. Samoin seuraavassa vaiheessa, kun jo tajuttiin, että Maa on pallo, jota Aurinko kiertää. Sen universumin sisäisillä havainnoilla ei voitu ymmärtää linnunrataa galaksina ja aurinkokuntamme asemaa siinä. Tarvittiin taas ulkopuolisia havaintoja kaukoputkilla.

Nyt olemme täysin samassa tilanteessa. Havainnoillamme on rajat meidän universumin sisällä. Emme voi millään päätellä siitä mitä ulkopuolella mahdollisesti on. Emmekä voi mitenkään testata sellaisia väitteitä, koska emme voi nähdä muuta kuin oman universumimme. Kaikki väitteet ulkoisten asioiden vaikutuksesta falsifioituvat sillä, että sellaisia ei voi havaita. Kaiken voi selittää oman universumimme toiminnalla. Voimme päästä ymmärryksessä seuraavalla tasolla vain keksimällä jonkun tavan havaita ilmiöitä paljon laajemmalla alueella. Kenties siihen tarvitaan kokonaan uudenlaisia vuorovaikutuksia ja kenttiä tai jotain täysin käsittämätöntä. On myös mahdollista, että mitään sellaista ei ikinä havaita ja univerumimme jää suurimmaksi tunnetuksi rakenteeksi ja sen mahdollinen ulkopuoli ikuiseksi arvoitukseksi.

Mutta sekoittaa näitä kahta ei saa, eikä väittää että ne ovat sama asia, tai että ei voida tutkia näin.

No mitä muuta sinä teet kuin sekoitat? Käsite universumi on tieteessä hyvin määritelty, mutta sinä se vaan hämärrät sitä jankuttamalla, että siihen pitää sisällyttää sinun uskonhuuruisia harhoja havaittavan ulkopuolelta.

Tuosta näkee hyvin, kuinka väärin empirismi universumin määrittelee. Eksoplaneettojen tietäminen ennen havaintoa kumoaa tuon. Samoin elämä muualla. Kaikkeutta, universumia kaikkeus- mielessä voi tutkia ja siitä voi tehdä teorioita, joita voi testata.

[Neutroni]

Tuosta näkee hyvin, kuinka väärin empirismi universumin määrittelee. Eksoplaneettojen tietäminen ennen havaintoa kumoaa tuon. Samoin elämä muualla. Kaikkeutta, universumia kaikkeus- mielessä voi tutkia ja siitä voi tehdä teorioita, joita voi testata.

Ei eksoplaneettojen olemassaoloa tai mitään niiden ominaisuuksista ole tiedetty ennen havaintoa. Ne on ennustettu teorioiden pohjalta. Se ei ole tietämistä vaan valistunutta arvaamista. Sama pätee elämään avaruudessa. Voidaan ennustaa, että sellaista saattaa olla. Mutta ennen havaintoa emme voi tietää, että onko sitä tai millaista se on. Se on empirismiä ja empirismi on osa tiedettä. Tietysti voit sepittää satuja siitä millaisia olentoja muualla on, mutta se sitten taas on hörhöilyä eikä tiedettä.

Ainoa tapa tehdä teorioita kaikkeudesta (kaikki mitä on olemassa -mielessä) on olettaa, että meidän havaitsemamme jatkuu samankaltaisena loputtomiin. Jos oletetaan mitä tahansa muuta, törmätään vanhaan kunnon Occamiin. Siitä muusta pitäisi johtaa ennusteita sille miten se vaikuttaa meidän havaitsemaan osaan ja havaita, että niin todella tapahtuu.

Mutta tiedämme historiasta, että aina kun olemme olettaneet maailman jatkuvan tunnetun kaltaisena loputtomiin, onkin löytynyt uusia asioita, suurempia systeemejä, joiden osa olemme, mutta jotka ovat äärellisiä ja niiden ulkopuolella on jotain muuta. Emme me voi olettaa, että sama ei pätisi universumiin tai sen superrakenteeseen, jos sellainen joskus löytyy. Koskaan ei voi olla varma, että nyt tunnetaan se kaikkein suurin "kaikkeus", jonka ulkopuolella ei ole mitään. Tiede voi tutkia vain havaittavaa maailmaa ja tuollaiset superkaikkeudet menevät filosofiseksi länkytykseksi, joka ei voi tuottaa tietoa todellisuudesta.

[OlliS]

Empirismi ja rationalismi pitää olla tieteessä tasapainossa. Liika empirismi johtaa torsoon tieteeseen ja on jo johtanut.

Tiede on teorioita ja havaintoja. Ei vain havaintoja.

Tiede on teorioita, joita sitten testataan.

Tiede on valistuneita arvauksia, eikä varmaa tietoa.

Ainoa varma tieto on, että kaikki menee kuten Jumala on määrännyt ja ennustanut. Ja Descartesin cogito.

[Heikki Rinnemaa]

Auringosta lähtevän läpinäkyvän valohiukkasmassan olemus ja käyttäytyminen on eri asia kuin avaruuden perusaineen käyttäytyminen.

Mikään värähtely (aalto) ei etene aineettomassa tilassa.

Oikea tieto jostakin on oikeata tietoa.

[xXx]

LCDM, nykyinen BB perustuu pimeään energiaan.

Ja satuaineeseen, keijupölyyn. BB tarvitsee Helinä keijua, koska vain 4 % aineesta ja energiasta on ns normaalia.

[Kontra]

On uskottu ajan kulkunopeuden olleen muuttumaton muinaisissa universumeissa. Supernovien (myös kvasaarien) lähettämän valon spektrin aallonpituudet on havaittu täällä venyneiksi alkuperäisistä. Kun oletetaan noiden etäisyydet meistä niiden kirkkauden perusteella, ja todetaan niiden valon aallonpituuksien muuttuneen niiden etäisyyden funktiona skaalatekijällä a(t), on päätelty universumin laajeneminen sen eri ajallisissa vaiheissa. Noilla havainnoilla on tulkittu universumin laajeneminen myös kiihtyväksi.

Nyt on kuitenkin havaittu ajan kulkeneen nykyistä aikaa 1/5 hitaampana muinaisessa universumissa universumin historian yhdellä ajanhetkellä? Kun tarkastellaan hitaammassa ajassa syntyneen valon aallonpituutta meidän nopeammassa ajassa, havaitaan sen venyneen, koska lyhyempään aikajaksoon mahtuu vähemmän aallonpituuksia.

Kun uskotaan universumin laajenevan hidastuvasti, se on laajentunut muinaisissa universumeissa nopeammin, jolloin ajan dilataatio nopeuden funktiona on siihen luonnollinen selitys. Kun kaksi kohdetta liikkuvat inertiaalissa toistensa suhteen tasaisella nopeudella v, niiden ajat hidastuvat toistensa suhteen symmetrisesti yhtä paljon Lorentzin ajan dilataatio-yhtälön mukaan ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) . Toisesta kohteesta havaitaan toisen sen suhteen liikkuvan kohteen tapahtumat hitaampina, aikavälit pidentyneinä suhteessa 1/√(1- v²/c²). Tapahtuma on siis symmetrinen, vastavuoroinen.

Mutta onko aika kulkenut muinaisissa universumeissa samalla nopeudella kuin nykyisin?
Jos tuo nopeudesta johtuva ajan dilataatio ei yksin riitä selittämään tuota 1/5 nykyistä hitaampana havaittuun ajan kulkunopeuteen, silloin täytyy myös universumin gravitaatiopotentiaalin ilmeinen aikaa hidastava vaikutus ymmärtää osasyynä. Kun muinaiset universumit olivat massatiheydeltään paljon nykyistä tiheämpiä, niiden gravitaatiopotentiaalit olivat myös paljon nykyistä suurempia. Jos uskotaan universumien gravitaatiopotentiaalien hidastaneen aikaa (kuten suhteellisuusteoria edellyttää), ajan kulkunopeus on täytynyt olla nykyistä hitaampaa.

Edellä esitettyyn perustuen pimeän energian hypoteesi kumoutuu.

Tuota kiihtymistä on tukenut myös havainnot yli 50 supernovan oletettua heikommista kirkkauksista, vakuutena vallan Nobel-palkinto. Mutta tuo supernovien oletettua heikompi kirkkaus voisikin johtua siitä, että ne ovat todellisuudessa kauempana kuin oletetaan, koska nykyisellä ajalla mitattuna havaitaan muinaisten hitaamman ajan universumien valon kulkemat matkat todellista lyhyempinä.

Myös BB:n jälkeen syntyneestä kosmisesta taustasäteilystä, joka nyt havaitaan mikroaaltosäteilynä, on tulkittu sama johtopäätös vielä tarkemmin, eli aallonpituuden venyneen seurauksena universumin kiihtyvästä laajenemisesta. Mutta kuten edellä mainittiin, tarkasteltaessa hitaammassa ajassa syntyneen valon aallonpituutta meidän nopeammassa ajassa, havaitaan sen venyneen, koska lyhyempään aikajaksoon mahtuu vähemmän aaltopituuksia.

[Heikki Rinnemaa]

Moro.

Pimeää energia aineellisena ei ole olemassa, kuten ei energiaakaan. Kyse on aineesta jossakin rakennemuodossa tai olomuodossa, miten sen haluaa hiukkastason pienemmällä tasolla kuvailla.

Ei muuten ole sinänsä aikaakaan aineellisena olemassa. Kyse on vain siitä miten määritellään avaruudessa olevan aineen liikettä suhteessa hmm,,liikkeeseen eli vaikkapa maapallon vuosikiertoon tai jonkin olevaisen liikematkaan mekaanisen heilurin tai hiukkaskellon mittaamana käyttäen apuna mekaanista pituusmittaa.

TIME.JPG

Kun asioita tarkastellaan tulevaisuuteen tai menneisyyteen, tulee vastaa tilanne että emme voi nykytiedon ja tutkimuksen avulla mitenkään sanoa miten asiat on tai oli.
Tämä pätee avaruuden alkuun tai loppuun.
Pätee aurinkokunnan menneisyyteen tai tulevaisuuteen.
Pätee osin myös maapallonkin historiaan tai tulevaisuuteen.
Nykyiset avaruuden mittaustulokset on hyttysen pierun mittaisia avaruuden elämässä ja sen kulussa. Niin se vaan on.
Toki voidaan tarinoida ja antaa asioiden olla, on helpompaa.

Miten liittyy pimeään energiaan? No siten että kyse on aineesta jonka käyttäytymistä tutkitaan. No, termi pimeä sopii hyvin mielikuvitustarihoihin ja mustiin aukkoihin yms. Ehkä se aktivoi joitakin tieteen pariin. Valitettavasti jutuista tulee sitten science-fictionia,kuten elokuvissa, joissa matkustellaan poimunopeuksilla avaruudessa etsien elämää. Ihminen pysyy maapallolla lajina oman aikansa vielä tuhansia vuosia, kunnes tuhoutuu jos ei selviydy ja viisastu.

Mutta kesäpäivä on taas kaunis.

[Eusa]

Ei ole aika kulkenut eri nopeudella ennen.

Pimeän energian löytäjät ovat varsin tarkoin ainakin pyrkineet huomioimaan näennäisyydet.

[OlliS]

Pimeä energia tarvitaan BBn päättömyksien selittämiseen. Staattisessa universumissa sitä tarvitaan paljon vähemmän, jos ollenkaan.