Kaiken-maailman-katsomukset – saako niistä selvää?

[Naturalisti]

Jyrkimmät käsitteiden eroavuudet lienevät länsimaisten ja itämaisten traditioiden välillä. Onko mahdollista löytää edes likimain yhteistä terminologiaa, jotta eri katsomuksia olisi mahdollista rationaalisesti vertailla?

Onko itämainen ajattelu mystiikkaa? – Jiddu Krishnamurti ja kaksi todellisuutta

Jiddu Krishnamurti oli Intiassa syntynyt myös lännessä hyvin tunnettu omaperäinen filosofi ja elämäntaidon opettaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jiddu_Krishnamurti

Häntä on siteerattu myös tällä foorumilla ja hänen ajattelua muistuttavia "aforismeja" on toisteltu ahkerasti myös foorumin keskusteluissa.

Krishnamurtin ajattelua on vaikea verrata länsimaisen filosofian suuntauksiin ja käsitteisiin, koska hän sanoi, ettei hänellä ollut mitään uskollisuutta millekään kansallisuudelle, kastille, uskonnolle tai filosofialle.

Kriitikot sanovat, että Krishnamurtin ajattelu on länsimaisen filosofian valossa pinnallista ja epäjohdonmukaista; hän ei tarjonnut mitään järjestelmällistä tai loogista argumentaatiota näkemystensä tueksi. Niillä on kuitenki yhtäläisyyttä buddhalaisuuden kanssa. Molemmat viittaavat ihmismielen taipumukseen alistua ehdollistumiselle kaikkien ihmisen ongelmien alkuperänä ja korostavat tietoisuuden merkitystä vapautumisen tiellä (mitä tämä sitten tarkoittaakin). Krishnamurti kävi keskusteluja useiden tunnettujen hindu- ja buddhalaisten oppineiden ja johtajien kanssa, mukaan lukien Dalai Lama.

Krishnamurti ei kuitenkaan hyväksynyt buddhalaisuutta sellaisenaan. Hän vastusti kaikkia meditaatioharjoituksia ja rituaaleja valaistumisen saavuttamiseksi ja väitti, että valaistuminen tapahtuu välittömästi kuin äkillinen herääminen (tämä on käsite, jonka merkitys on minulle mysteeri). Krishnamurti kielsi myös olevansa gurun roolissa tai opettavan mitään oppia tai metodia.

Hän erottaa kirjassaan "Truth and Actuality" kaksi erilaatuista todellisuutta: subjektiivisen todellisuuden, jonka ihminen luo ajattelullaan ja uskomuksillaan, sekä objektiivisen todellisuuden eli actualityn. Krishnamurti korostaa, että sana ei koskaan voi olla sama asia kuin mihin se viittaa, ja että itsepetos alkaa, kun ihminen pitää mielensä keksimiä kuvia, käsitteitä ja symboleita totuutena. Hän painottaa, että totuutta ei voi löytää organisaatioiden, uskonlahkojen, opinkappaleiden, filosofian tai psykologian avulla, vaan sen kohtaaminen edellyttää havainnointia ja ymmärrystä oman mielemme sisällöstä ilman sisäänkääntyvää erittelyä (tämä ilmaisesti tarkoittaa eräänlaista naiivia suoraa realismia ja tieteellisen ajattelun mukaisen epäsuoran realismin torjumista).

Krishnamurti korostaa myös hiljaisen, passiivisen tietoisuuden merkitystä ongelmanratkaisussa, kun mielen luomat ongelmat voivat ratketa itsestään ja ihminen "intuitiivisesti tietää", miten hänen tulee toimia (tietoisen kognition katsotaan vain häiritsevän tätä mystistä suoraa kokemusta). Krishnamurtin opetuksen ytimessä on kuuluisa lausahdus: "Totuus on poluton maa"

Tässä on muutamia ChatGPT:n suomentamia sitaatteja Jiddu Krishnamurtin kirjasta "Truth and Actuality":

"Totuuden etsintä ei ole henkilökohtaisen mielipiteen asia. Se ei ole uskon, ideologian tai dogman asia. Eikä se ole uskonnon tai tietyn ajattelukoulukunnan noudattamisen asia. Totuuden etsintä on suora havainnointi ja oivallus todellisuuden luonteesta."

"Ymmärtääksemme, mikä on totuus, meidän on katsottava syvälle itseemme. Meidän on tutkittava ajatuksiamme, tunteitamme, motiivejamme ja tekojamme. Meidän on oltava valmiita luopumaan kaikista ennakkokäsityksistä ja ennakkoluuloista sekä lähestyttävä totuutta avoimin ja puolueettomin mielin."

"Todellinen on sitä, mikä on, ja totuus on havainto siitä, mikä on. Totuus ei ole erillinen todellisesta, eikä se ole ajattelun tai mielikuvituksen tuote. Se on suora havainto todellisuudesta sellaisena kuin se on, välittömästi ilman minkäänlaista käsitettä tai kuvaa."

"Ymmärtääksemme totuuden luonteen, meidän on oltava vapaita kaikista peloista, kaikista haluista ja kaikista kiintymyksistä. Meidän on oltava valmiita katsomaan itseämme rehellisesti ja objektiivisesti, ilman tuomitsemista tai arvostelua. Vasta silloin voimme nähdä totuuden sellaisena kuin se on."

"Totuuden etsiminen ei ole henkilökohtaisen hyödyn tai edistymisen asia. Se ei ole keino päämäärään, vaan päämäärä sinänsä. Totuuden etsintä on itsetuntemuksen prosessi, jossa opimme ymmärtämään oman luonteemme ja universumin luonteen."

Seuraava JC:n jakama sitaatti viewtopic.php?p=42714#p42714 ei ole ChatGPT:n mukaan suoraan löydettävissä "Truth and Actuality" -kirjasta, mutta se on kuitenkin linjassa Krishnamurtin opetuksen kanssa, jossa hän korostaa uskontojen ja dogmien rajoituksia totuuden tavoittelussa. Sitaatti on kirjoitettu kursiivilla ja kommentointi normaalilla tekstillä.

"Kaikki maailman uskonnot ovat vain verho totuuden edessä ja ne nimenomaan estävät sen vuoksi todellisuuden näkemisen."

Havannoimme todellisuutta vain muutaman rajallisen aistin välityksellä. Vaikka poistaisimme kokemuksistamme uskontojen harhat, emme kuitenkaan näkisi todellisuutta naiivin suoran realismin mukaan sellaisena kuin se on.

Muodostamme todellisuudesta epäsuoran realismin mukaisen mallin, jonka avulla ajattelemme. Arkiajattelu, tieteelliset teoriat ja uskonnolliset uskomukset ovat lopulta mielen mekanismien kannalta samanlaisia ajatustottumuksia; todellisuuden erilaisia representaatioita.

Samalla kun saimme kyvyn luoda representaatioita todellisuudesta saimme kyvyn luoda representaatioita myös pelkistä kuvitelmista. Niitä on kahta sorttia:
1. hyödyllisiä fiktioita kuten esimerkiksi logiikka ja matematiikka, joita tarvitsemme empiiristen kokemusten mallintamisessa. Näillä fiktioilla ei kuitenkaan ole mitään vastinetta reaalitodellusuudessa.
2. Puhtaita enemmän tai vähemmän hyödyttömiä ja jopa haitallisia fiktioita kuten uskonnot.

Tieteelliset teoriat eroavat arkiajattelusta vain siten, että ne ovat himpun verran arkiajattelua paremmin jäsentynyttä empiiristä kokemusta. Uskonnot taas ovat pelkkiä mielikuvituksen houreita, mutta niihin uskoville varmoina koettuja totuuksia.

Kirjassaan "Truth and Actuality" (1977) Krishnamurti erottaa kaksi erilaatuista todellisuutta. Toinen on ihmisen ajattelun ja uskomusten luoma ja hahmottama subjektiivinen todellisuus, reality. Toisaalta on actuality, se mitä maailmankaikkeudessa objektiivisesti ja absoluuttisesti tapahtuu. Tätä jälkimmäistä ei voi järjellä ymmärtää eikä sanoin tai käsittein kuvailla, koska "sana ei koskaan ole sama kuin asia, johon se viittaa".

- subjektiivinen todellisuus, [virtual]reality vastaa edellä kuvaamaani mielen luomaa virtuaalitodellisuutta, jonka prosessit luovat kokemamme mielikuvien ja aktien virran.

- actuality, se mitä maailmankaikkeudessa objektiivisesti ja absoluuttisesti tapahtuu vastaa reaalitodellusuutta, jonka arkiajattelun mukaan koemme suoraan sellaisena kuin se on. Koemme sen kuitenkin vain mielemme virtuaslimaailmaan rakentamiemme representaatioiden avulla.

Itsepetos alkaa, kun ihminen alkaa pitää oman mielensä keksimiä kuvia, käsitteitä ja symboleita totuutena. Hän alkaa elää kahdessa todellisuudessa: itse luomassaan ja todellisessa. Nämä ovat ristiriidassa, jonka ihminen yrittää ratkaista luomalla ihanteen, mutta se vain pahentaa tilannetta ja pitkittää ongelman ratkaisua. Krishnamurti sanoo, että kohdatessaan tosiasiat sellaisenaan mieli on hiljaa, passiivisen tietoisuuden tilassa. Sellaisessa tilassa mielen luomat ongelmat ratkeavat itsestään ja ihminen intuitiivisesti tietää, miten hänen tulee toimia.

Tuo "itsepetos" eli mielemme muodostama representaatio on kuitenkin kaikki mitä mielemme voi saavuttaa. Teoriat ja uskomukset eivät todellakaan ole itse reaalitodellusuus. En tiedä mihin ihanne -termillä viitataan, mutta jos sillä tarkoitetaan jotakin idealista todellisuutta, olen samaa mieltä ettei se ole mikään ratkaisu. Kaikki ideaalinen asuu vain subjektiivisissa mielissä neuronien vuorovaikutusten ylläpitämissä prosesseissa.

Krishnamurtin ajatus siitä, että mieli voisi kohdata reaalitodellusuuden suoraan väittää, että naiivi suora realismi olisi mahdollista. Hänen väitteensä, "että kohdatessaan tosiasiat sellaisenaan mieli on hiljaa, passiivisen tietoisuuden tilassa.", on haihattelua.

Meditaation avulla luotu suggestio, että "sellaisessa tilassa mielen luomat ongelmat ratkeavat itsestään ja ihminen intuitiivisesti tietää, miten hänen tulee toimia" on harhaa.

Krishnamurtin opetuksen ydin sisältyy vuonna 1929 sanottuun lauseeseen: ”Totuus on poluton maa”. Totuutta ei voi löytää organisaation, uskonlahkon, opinkappaleen, papin eikä seremonian avulla, ei filosofisen tiedon eikä psykologisen tekniikan keinoin. Se kohdataan käyttämällä vuorovaikutusta peilinä, ymmärtämällä oman mielemme sisältö, havainnoimalla, ei älyllisen, sisäänkääntyneen erittelyn avulla.

Minusta koko totuuden käsite (teorioittemme ja todellisuuden vertailussa) on kyseenalainen; jo lähtökohtaisesti on selvää ettei teoriamme ole sama kuin todellisuus. Empiirisesti voimme tutkia vain sitä kuinka hyvin teoriamme väitteet vastaavat todellisuuden toiminnasta saamiemme kokemuksia.

Voiko buddhismissa olla mitään kiinnostavaa (keino)mielenfilosofian näkökulmasta?

Itse olen tämän suhteen hyvin skeptinen, mutta olisi kiinnostavaa tuulettaa ajatuksia ja kuulla tästäkin aiheeseen paremmin perehtyneiden näkemyksiä.

Foorumin keskusteluissa on ollut esillä meditaatioon liittyvän oudon tukadam-tilan -tieteellinen tutkimus. Toisessa keskustelussa mainittiin Robert Wrightin kirja "Why Buddhism is True: The Science and Philosophy of Meditation and Enlightenment".

Kirjassa käsitellään buddhalaisen filosofian ja modernin tieteen yhtäläisyyksiä mielen toiminnan ja kehityksen suhteen. Hän esittää, että buddhalaisen filosofian käsitys itsestä ja mielen luonteesta on yhteensopiva modernin tieteen, erityisesti aivotutkimuksen, löydösten kanssa, ja käyttää nykytieteen löytöjä osoittaakseen, että buddhalainen filosofia ja meditaatio voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin itseämme ja maailmaa.

Vaikka buddhalaiset käsitteet voidaan ymmärtää vain buddhalaisesta filosofiasta käsin, tässä on muutamia likimääräisiä määritelmiä, jotka yhdistävät joitakin buddhalaisia käsitteitä länsimaisiin filosofisiin käsitteisiin:

Kärsimys (dukkha): Buddhalaisuuden keskeinen käsite, joka viittaa elämän kärsimyksellisyyteen, tuskallisuuteen ja epätäydellisyyteen. Länsimaisessa filosofiassa kärsimys voidaan ymmärtää samankaltaisena kuin buddhalaisuudessa, mutta sen käsite voi olla laajempi. Esimerkiksi Arthur Schopenhauerin mukaan kärsimys on ihmisen perusolemus ja että sen välttäminen on elämän tarkoituksen löytämistä.

Itse (anatta): Buddhalaisen filosofian keskeinen käsite, joka tarkoittaa, että kaikki olemassa olevat asiat ovat olemukseltaan tyhjyyttä, eivätkä ole pysyviä ja erillisiä "itsen" kokonaisuuksia. Länsimainen filosofia on kiinnostunut henkilökohtaisen identiteetin kysymyksestä, mutta se ei käsittele sitä samalla tavalla kuin buddhalaisuus. Esimerkiksi Descartesin "cogito ergo sum" oletus olettaa, että ihmisellä on olemassaoleva itse.

Mielen luonne (citta): Buddhalaisuudessa mieli koetaan dynaamiseksi ja muuttuvaksi ilmiöksi, joka koostuu erilaisista mentaalisista tiloista ja prosesseista. Länsimaisessa filosofiassa mielen luonne on ollut keskeinen kysymys, mutta vastaukset ovat vaihdelleet filosofian eri koulukuntien välillä. Esimerkiksi Descartesin dualismi erotti mielen ja kehon toisistaan, kun taas empiristinen filosofia, kuten John Locken, mukaan mieli oli tyhjä taulu, jolle kokemukset kirjoitetaan.

Meditaatio: Buddhalaisessa käytännössä meditaatio tarkoittaa mielen tarkkaavaisuuden ja huomaavaisuuden harjoittamista tietoisesti ilman tuomitsemista tai kiinnittymistä ajatuksiin tai tunteisiin. Länsimaisessa filosofiassa meditaation käsite on tuttu, mutta se liittyy yleensä henkiseen harjoitukseen, jossa yritetään keskittyä tiettyyn ajatukseen tai ideologiaan.

Valaistuminen: Buddhalaisuudessa valaistuminen viittaa korkeimpaan henkiseen tilaan, jossa ihminen on vapaa kärsimyksestä, tietämättömyydestä ja harhasta. Valaistuneeksi kutsutaan henkilöä, joka on saavuttanut tämän tilan. Länsimaisessa filosofiassa valaistumiselle ei ole vastinetta, mutta se voidaan ehkä ymmärtää samankaltaisena kuin filosofinen "tietoisuuden herääminen" tai "tietoisuuden laajentuminen", joka liittyy henkilökohtaiseen kasvuun ja oivalluksiin. Esimerkiksi Sokrateen käsite "tunne itsesi" voi olla samankaltainen ohje kuin buddhalainen valaistuminen, koska se pyrkii saavuttamaan henkilökohtaisen oivalluksen.

Käsitteet itse ja mielen luonne liittyvät kiinnostavalla tavalla myös reduktionistisen emergentin materialismin ajatusten kanssa.

Itse on Buddhalaisen filosofian keskeinen käsite, joka tarkoittaa, että kaikki olemassa olevat asiat ovat olemukseltaan tyhjyyttä, eivätkä ole pysyviä ja erillisiä "itsen" kokonaisuuksia. Mitä se tarkoittaa ja millä tavoin se on ontologisesti olemassa?

Buddhalaisen filosofian mukaan itse (anatta) ei ole ontologisesti olemassa itsenäisenä, pysyvänä ja erillisenä kokonaisuutena. Sen sijaan se käsitetään pikemminkin prosessina tai kokemuksena, joka muodostuu erilaisista mielen ja kehon ilmiöistä.

Buddhalaisen filosofian mukaan kaikki olemassa olevat asiat ovat muuttuvia ja tyhjyyden luonteisia (shunyata). Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole itsessään pysyviä ja itsenäisiä kokonaisuuksia, vaan ne muodostuvat monista erilaisista olosuhteista ja tekijöistä. Esimerkiksi ihminen ei ole olemassa itsenäisenä ja erillisenä kokonaisuutena, vaan hänen olemassaolonsa muodostuu monista erilaisista fyysisistä ja mentaalisista tekijöistä, kuten kehosta, tunteista, ajatuksista ja tajunnasta.

Buddhalaisen filosofian mukaan itse on siis pikemminkin prosessi tai kokemus, joka muodostuu erilaisista ilmiöistä. Tämä prosessi tai kokemus ei ole pysyvä, vaan se muuttuu jatkuvasti eri tekijöiden vaikutuksesta. Siksi buddhalaisessa filosofiassa korostetaankin usein impermanenssin ja muutoksen tärkeyttä, ja sitä että itse on pikemminkin illuusio kuin todellinen ontologinen olemassaolon muoto.

Mielen luonne on Buddhalaisuudessa mieli koetaan dynaamiseksi ja muuttuvaksi ilmiöksi, joka koostuu erilaisista mentaalisista tiloista ja prosesseista. Miten mieli on ontologisesti olemassa?

Buddhalaisen filosofian mukaan mieli (citta) koostuu erilaisista mentaalisista tiloista ja prosesseista, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa ja kehittymisessä. Mieli on siis buddhalaisuudessa dynaaminen ja muuttuva ilmiö.

Buddhalaisuudessa mielen luonne nähdään myös impermanenttina ja tyhjyyden luonteisena (shunyata). Tämä tarkoittaa sitä, että mielen erilaiset tilat ja prosessit eivät ole pysyviä tai erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne ovat jatkuvassa muutoksessa ja riippuvaisia monista erilaisista tekijöistä. Esimerkiksi mielen erilaiset tunteet ja ajatukset eivät ole pysyviä tai itsenäisiä kokonaisuuksia, vaan ne ovat riippuvaisia monista erilaisista syistä ja olosuhteista.

Buddhalaisuudessa mieltä ei siis pidetä ontologisesti erillisesti olemassa olevana kokonaisuutena, vaan pikemminkin prosessina tai ilmiönä, joka muodostuu erilaisista tiloista ja prosesseista. Mieli on jatkuvassa muutoksessa ja kehittymisessä, ja se riippuu monista erilaisista tekijöistä ja olosuhteista.

Herää kysymys, onko buddhalaisuuden kanssa yhteensopivaa ajatus, että itse ja mieli ovat aivojen neuraalisia prosesseja?

Buddhalaisuuden ja aivotutkimuksen välillä näyttää olevan joitakin yhteneväisyyksiä ja päällekkäisyyksiä, ja jotkut buddhalaiset filosofit ovat pitäneet mieltä ja itseä aivojen toimintana tai prosesseina. Esimerkiksi buddhalainen filosofi Vasubandhu esitti jo 300-luvulla, että mieli on eräänlainen virtaava jatkumo, joka koostuu erilaisista tajunnan sisällöistä, kuten aistimusten, ajatusten ja tuntemusten sarjoista.

Nykyään myös monet aivotutkijat ovat kiinnostuneita buddhalaisesta filosofiasta, ja he ovat löytäneet useita yhtäläisyyksiä buddhalaisen käsityksen ja modernin aivotutkimuksen välillä. Aivotutkijat ovat esimerkiksi havainneet, että aivot voivat muuttua ja kehittyä jatkuvasti, mikä vastaa buddhalaisen filosofian käsitystä mielen muuttuvasta ja dynaamisesta luonteesta.

Buddhalaisuus ja aivotutkimus käsittelevät käsittelevät kuitenkin mieltä ja itseyttä eri näkökulmista. Buddhalaisuus korostaa mielen sisäistä eli ensimmäisen persoonan näkökulmaa ja aivotutkimus ulkoista eli kolmannen persoonan näkökulmaa.

Dualistit sanoisivat tutkijoiden keskittyvän lähinnä siihen miten aivojen toiminta vaikuttaa mielen toimintaan. Tähän ilmaisuun sisältyy reduktiivisen emergentin materialismin näkökulmasta virheellinen implisiittinen oletus, että aivotoiminta ja mielen toiminta olisivat eri asioita. Näin ei ole. Aivotoiminta on mielen toimintaa; mitään psykofyysistä ongelmaa ei tässä suhteessa enää ole.

Koska mielen prosessit ovat subjektiivisia, emme koskaan voi tarkasti tietää miten toiset todellisuuden kokevat. On kuitenkin todennäköistä, että koemme todellisuuden hyvin samankaltaisesti ainakin oman kulttuurimme kontekstissa.

Robert Wright väittää kirjassaan "Why Buddhism is True: The Science and Philosophy of Meditation and Enlightenment", että buddhalaisen filosofian käsitys itsestä ja mielen luonteesta on yhteensopiva modernin tieteen, erityisesti aivotutkimuksen, löydösten kanssa.

Robert Wrightin ajattelussa on myös joitakin yhtäläisyyksiä heterofenomenologian kanssa, vaikka ne ovatkin erilaisia lähestymistapoja.

Wrightin ajattelu liittyy enemmän evoluutiopsykologiaan ja sosiaalipsykologiaan. Hän tarkastelee ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua evoluution näkökulmasta ja yrittää löytää yhteisiä piirteitä, joita ihmiset ovat kehittäneet selviytyäkseen ja menestyäkseen yhteiskunnassa. Hän korostaa ihmisen biologisia vaistoja ja niiden vaikutusta ihmisten välisiin suhteisiin.

Heterofenomenologia taas keskittyy tarkastelemaan tietoisuutta ja ihmisen kokemusta. Heterofenomenologia tutkii ihmisten kokemuksia ja yrittää ymmärtää, kuinka eri aistimukset ja ajatukset yhdistyvät ihmisen mielessä. Tämä lähestymistapa korostaa ihmisen kokemuksen yksilöllisyyttä ja subjektiivisuutta.

Wrightin ajattelu ja heterofenomenologia voivat tarjota toisiaan täydentäviä näkökulmia ihmisen käyttäytymisen ja ajattelun ymmärtämiseen.

Katso myös:

Blogin alaviitteet
Blogin sisältö

[John Carter]

Toi buddhalaisuus, jainalaisuus, ym. vanhat Aasiasta löytyvät uskonnot ovat oikeasti hindulaisuutta, joka on niitä tuhansia vuosia vanhempi uskonto ja löytyy noiden taustalta. Monet vanhoista temppeleistä on tietoisesti muutettu myöhemmin eri uskontojen temppeleiksi, kuten vaikka Angor Watt, joka myös oli alunperin hindulainen temppeli, kuten muutkin vanhat temppelit Cambodiassa. Nykytiede puhuu täyttä tuubaa noista monista temppeleistä Aasiassa.
Angkor Wat - Everything You Know Is WRONG! Impossible Ancient Technology| Part II | Praveen Mohan |

[John Carter]

Täysin selviä hindu-temppeleitä alunperin.

[Wisti]

Kun sana totuus kirjoitetaan isolla, poistan pistoolistani varmistimen.
Naturalistin pitkä kirjoitus ansaitsee huomiota. Kiitos siitä. Valitettavasti en osaa pukeutua kuin puolivillaan.

[Wisti]

Krishnamurtin opetuksen ydin sisältyy vuonna 1929 sanottuun lauseeseen: ”Totuus on poluton maa”. Totuutta ei voi löytää organisaation, uskonlahkon, opinkappaleen, papin eikä seremonian avulla, ei filosofisen tiedon eikä psykologisen tekniikan keinoin. Se kohdataan käyttämällä vuorovaikutusta peilinä, ymmärtämällä oman mielemme sisältö, havainnoimalla, ei älyllisen, sisäänkääntyneen erittelyn avulla.

Minusta tuo on ”syvällistä” hölynpölyä.

[John Carter]

Krishnamurtin opetuksen ydin sisältyy vuonna 1929 sanottuun lauseeseen: ”Totuus on poluton maa”. Totuutta ei voi löytää organisaation, uskonlahkon, opinkappaleen, papin eikä seremonian avulla, ei filosofisen tiedon eikä psykologisen tekniikan keinoin. Se kohdataan käyttämällä vuorovaikutusta peilinä, ymmärtämällä oman mielemme sisältö, havainnoimalla, ei älyllisen, sisäänkääntyneen erittelyn avulla.

Minusta tuo on ”syvällistä” hölynpölyä.

Syö tatteja, niin valaistut.

[Neutroni]

Tuo voi olla mielenkiintoista tekoälyn kannalta, että jos onnistutaan rakentamaan jollain tavalla tietoisen kaltaisia koneita, jotka simuloivat maailmaa jonkinlaisen mielikuvituksen kautta, kehittyykö niillekin jonkinlaista uskonnollisuutta tai hörhöilyä, jossa ne kehittävät ajatuksia ilman todellisuuspohjaa ja alkavat sekoittaa niitä sensoriensa tuomaan dataan reaalimaailmasta. Ei vielä lähitulevaisuuden tekoälysysteemeillä, mutta jossain vaiheessa myöhemmin.

[John Carter]

Tuo voi olla mielenkiintoista tekoälyn kannalta, että jos onnistutaan rakentamaan jollain tavalla tietoisen kaltaisia koneita, jotka simuloivat maailmaa jonkinlaisen mielikuvituksen kautta, kehittyykö niillekin jonkinlaista uskonnollisuutta tai hörhöilyä, jossa ne kehittävät ajatuksia ilman todellisuuspohjaa ja alkavat sekoittaa niitä sensoriensa tuomaan dataan reaalimaailmasta. Ei vielä lähitulevaisuuden tekoälysysteemeillä, mutta jossain vaiheessa myöhemmin.

Teknouskontoja, kuten Tesla, Apple, jne.?

[Naturalisti]

Krishnamurtin opetuksen ydin sisältyy vuonna 1929 sanottuun lauseeseen: ”Totuus on poluton maa”. Totuutta ei voi löytää organisaation, uskonlahkon, opinkappaleen, papin eikä seremonian avulla, ei filosofisen tiedon eikä psykologisen tekniikan keinoin. Se kohdataan käyttämällä vuorovaikutusta peilinä, ymmärtämällä oman mielemme sisältö, havainnoimalla, ei älyllisen, sisäänkääntyneen erittelyn avulla.

Minusta tuo on ”syvällistä” hölynpölyä.

Syö tatteja, niin valaistut.

Nuo edellä lähettämäsi kommentit ja aiempi keskustelu "Maailmankuva ja -katsomus" -ketjussa,
viewtopic.php?p=45938#p45938
antaa selvästi ymmärtää, että olet tavallista paremmin perehtynyt tähän asiaan.

Sieniä syömään kuitenkin kehoitit minuakin, kun yritin tuossa ketjussa saada "valaistusta" asiaan. Kovin mystiseltä tämä ajattelu tuntuu edelleen.

Onko niin, että nämä kaikki itämainen ajattelu on perimmältään naiivia suoraa realismia; näkemys, että todellisuus voidaan (valmistumisessa) kokea suoraan sellaisena kuin se on?

Entä ajatteletko kanssani samalla tavalla, että nykyaikaisen naturalistisen tieteellisen maailmankuvan mukaan koemme todellisuuden epäsuoran realismin mukaan muodostamalla todellisuudesta mieleemme representaatioita, joiden avulla ajattelemme?

[John Carter]

Ego on se, joka yleensä estää ihmistä havainnoimasta maailmaa realistisesti. Jotkut siirtävät sen syrjään joogaamalla 50 vuotta putkeen ja valaistumalla, toiset syövät sienen, tai jonkun muun psykoaktiivisen kasvin ja ovat valaistuneita jo muutamien tuntien päästä. Niin se vaan menee, sillä kaikki aivojen toiminnot ovat vain sähkökemiallisia toimintoja.

[Naturalisti]

Ego on se, joka yleensä estää ihmistä havainnoimasta maailmaa realistisesti. Jotkut siirtävät sen syrjään joogaamalla 50 vuotta putkeen ja valaistumalla, toiset syövät sienen, tai jonkun muun psykoaktiivisen kasvin ja ovat valaistuneita jo muutamien tuntien päästä. Niin se vaan menee, sillä kaikki aivojen toiminnot ovat vain sähkökemiallisia toimintoja.

Täsmennätkö miten sinä ymmärrät käsitteen ego?

Bing kuvaa sen näin:

Ego on psykologinen käsite, joka tarkoittaa ihmisen minähavaintoa, itsevarmuutta ja itsensä kunnioittamista¹. Se on yksi persoonallisuuden osa ja se ohjaa tietoista toimintaa ja tasapainottelee vaistojen ja järjen välissä². Egon toiminta on pääasiassa tiedostettua⁴.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 28.4.2023
(1) Hallitseeko ego sinua? - Kollega.fi - Verkkolehti työstä ja .... https://bing.com/search?q=Mik%c3%a4+on+ego%3f.
(2) Minä (ego) – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_%28Ego%29.
(3) Persoonallisuuspsykologia – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuuspsykologia.
(4) Hallitseeko ego sinua? - Kollega.fi - Verkkolehti työstä ja .... https://kollega.fi/2016/09/hallitseeko-ego-sinua/.
(5) Mikä ego oikeastaan on? - Kuudesaisti.net. https://www.kuudesaisti.net/henkisyys/m ... eastaan-on.

[Keijona]

Kyllä jyrkimmät arvomaailmalliset ja käsitykselliset erot ovat kehitymässä siellä, missä yksilöillä on eniten älyvapautta. Missä raha ja koneet mahdollistavat että ei tarvitse paljoakaan ympäristöstä välittää, ja voi virtuaalisesta epätodellisuudesta poimia itselle ja omalle luonnosta vieraantumisen traumatisoimalle subjektiivisuudelle sopivan todellisuuden.

[Keijona]

Ego on se, joka yleensä estää ihmistä havainnoimasta maailmaa realistisesti. Jotkut siirtävät sen syrjään joogaamalla 50 vuotta putkeen ja valaistumalla, toiset syövät sienen, tai jonkun muun psykoaktiivisen kasvin ja ovat valaistuneita jo muutamien tuntien päästä. Niin se vaan menee, sillä kaikki aivojen toiminnot ovat vain sähkökemiallisia toimintoja.

Täsmennätkö miten sinä ymmärrät käsitteen ego?

Bing kuvaa sen näin:

Ego on psykologinen käsite, joka tarkoittaa ihmisen minähavaintoa, itsevarmuutta ja itsensä kunnioittamista¹. Se on yksi persoonallisuuden osa ja se ohjaa tietoista toimintaa ja tasapainottelee vaistojen ja järjen välissä². Egon toiminta on pääasiassa tiedostettua⁴.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 28.4.2023
(1) Hallitseeko ego sinua? - Kollega.fi - Verkkolehti työstä ja .... https://bing.com/search?q=Mik%c3%a4+on+ego%3f.
(2) Minä (ego) – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Min%C3%A4_%28Ego%29.
(3) Persoonallisuuspsykologia – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuuspsykologia.
(4) Hallitseeko ego sinua? - Kollega.fi - Verkkolehti työstä ja .... https://kollega.fi/2016/09/hallitseeko-ego-sinua/.
(5) Mikä ego oikeastaan on? - Kuudesaisti.net. https://www.kuudesaisti.net/henkisyys/m ... eastaan-on.

Vaikka monesti yritetäänkin paeta himmelin yksityiskohtiin niin kyllä tuo on aika yksinkertainen fakta:

"Ego on psykologinen käsite, joka tarkoittaa ihmisen minähavaintoa."

"Kerro kerro minäkuva, ken on minäminä maassa ei täydellinen, mutta paras olemassa olevista vaihtoehdoista."

[Naturalisti]

Kyllä jyrkimmät arvomaailmalliset ja käsitykselliset erot ovat kehitymässä siellä, missä yksilöillä on eniten älyvapautta. Missä raha ja koneet mahdollistavat että ei tarvitse paljoakaan ympäristöstä välittää, ja voi virtuaalisesta epätodellisuudesta poimia itselle ja omalle luonnosta vieraantumisen traumatisoimalle subjektiivisuudelle sopivan todellisuuden.

Ennenkuin mitään järkevää keskustelua voi käydä, on määriteltävä mitä käytetyillä käsitteillä tarkoitetaan. Et ole toistaiseksi suostunut määrittelemään mitä ahkerasti käyttämälläsi ego-käsitteellä tarkoitat. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.

Onko täysin mahdotonta kertoa mitä sinä ego-käsitteellä tarkoitat? Käytätkö käsitettä kenties tämän artikkelin mukaisessa merkityksessä?
https://www.kuudesaisti.net/henkisyys/m ... eastaan-on

[Keijona]

Kyllä jyrkimmät arvomaailmalliset ja käsitykselliset erot ovat kehitymässä siellä, missä yksilöillä on eniten älyvapautta. Missä raha ja koneet mahdollistavat että ei tarvitse paljoakaan ympäristöstä välittää, ja voi virtuaalisesta epätodellisuudesta poimia itselle ja omalle luonnosta vieraantumisen traumatisoimalle subjektiivisuudelle sopivan todellisuuden.

Ennenkuin mitään järkevää keskustelua voi käydä, on määriteltävä mitä käytetyillä käsitteillä tarkoitetaan. Et ole toistaiseksi suostunut määrittelemään mitä ahkerasti käyttämälläsi ego-käsitteellä tarkoitat. Siitä on olemassa kovin monenlaisia käsityksiä.

Onko täysin mahdotonta kertoa mitä sinä ego-käsitteellä tarkoitat? Käytätkö käsitettä kenties tämän artikkelin mukaisessa merkityksessä?
https://www.kuudesaisti.net/henkisyys/m ... eastaan-on

En minä tai egoni sitä valitse, vaan aikuisten oikeesti "Ego on psykologinen käsite, joka tarkoittaa ihmisen minähavaintoa."

Eikä tuo ole mikään egon mielipide, vaan se on filologisesti ja etymologisesti perusteltu fakta ja ego sanan määritelmä.


Merkillinen pakkomielle aina laittaa ja vaatia joka paikkaan sen sinä, minä tai yksilön tunne ego. Onhan se ymmärrettävää, että siihen egoon ja minäön takertuu kun alitajunta ahdistaa sille faktalla että se minä ja ego on mielikuvituksen tuote, pelkkä tunne joka häviää, voi murentua ja kadota millä sekunnilla hyvänsä.