Naturalistinen buddhalainen filosofia

[Keijona]

Yksi elämänohje on, että valitse taistelusi. Jos jollain ei ole merkitystä ja siihen kantaaottaminen vie resursseja, anna olla. Keskity asioihin joilla on henkilökohtaista merkitystä sinulle, tai sitten isoa merkitystä muille ja joissa oikeasti pystyt tekemään asioille jotain, jolla on positiivista vaikutusta.

Tätä opettelen.

Kaikille naisilleni olen elämäni aikana koittanut kertoa, tai opettaa, että ei kannata stressata mistään asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ovat muutamat jälkikäteen kiitelleet hyvästä ideasta.

Stressaaminen muutenkin on selkeästi yliarvostettua, useinmiten haitat suuremmat kuin hyödyt.

[siili suhonen]

Suhtaudun lähtökohtaisesti skeptisesti kaikkiin uskontoihin ja siten myös buddhalaisuuteen. Seuraavan User (Naturalisti) ja ChatGPT välinen keskustelu kuitenkin osoittaa, että buddhalaisuudesta on olemassa myös naturalistisia filosofisia suuntauksia, jotka voivat olla yhteensopivia tieteellisen maailmankuvan kanssa.

Nopeammin olisi selvinnyt jos olisit hieman perehtynyt buddhan ajatuksiin ja muodostanut näkemyksesi kriittiseen ajatteljuun kykenevien aivojesi avulla sen sijaan että luovutat ajattelusi ja mielipiteenmudostuksesi koneelle. No tässä pähkinänkuoressa: Jos riisutaan kaikki päälle liimattu krumeluuri pois on OG buddhan esittelmä tutkimusohjelma hyvin yksinkertainen. Löytää kärsimyksen syyt ja vapauttaa kaikki kärsivät olennot kärsimyksestään. Kyseessä ei siis ole uskonto, eikä oikeastaan edes filosofia vaan ennenkaikkea empiirinen tutkimusohjelma ja metodi. Metodi mielen ymmärtämiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen jotka ovat saman kolikon kaksi puolta.

User
Onko buddhalaisuuden kanssa yhteensopivaa ajatella, että mieli on aivojen materiaalinen vuorovaikutusprosessit?

Sopivaa on. Kuten jo edellä kerrottu buddhaa ei moinen metafysiikka kiinnostanut vaan empiristinä hän oli kiinnoastunut ainoastaan siitä mitä voimme havaita eli mielestä ja mielen prosesseista. Jos haluat ajatella että havaitsemamme mielen tuottaa jokin materiaksi niemtyy substanssi niin se on ihan ok. Se vaan ei ole oleellista buddhalaisessa projektissa.

Nyt kun chatgpt:n ja suhosen luvalla saat olla kiinnostunut buddhan opetuksista ja samalla säilyttää naturalististatuksesi niin mikä näissä buddhan ajatuksissa kiehtoo ja mietityttää? Miksi siis avasit tämän ketjun?

[Naturalisti]

Yksi elämänohje on, että valitse taistelusi. Jos jollain ei ole merkitystä ja siihen kantaaottaminen vie resursseja, anna olla. Keskity asioihin joilla on henkilökohtaista merkitystä sinulle, tai sitten isoa merkitystä muille ja joissa oikeasti pystyt tekemään asioille jotain, jolla on positiivista vaikutusta.

Tätä opettelen.

Kaikille naisilleni olen elämäni aikana koittanut kertoa, tai opettaa, että ei kannata stressata mistään asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Ovat muutamat jälkikäteen kiitelleet hyvästä ideasta.

Stressaaminen muutenkin on selkeästi yliarvostettua, useinmiten haitat suuremmat kuin hyödyt.

Kuulkaas pojaat. Te ohititte tuosta MooM sitaatista olennaisen osan: "... tai sitten isoa merkitystä muille ja joissa oikeasti pystyt tekemään asioille jotain, jolla on positiivista vaikutusta."

Kaikkiin ihmisten itsensä keksimiin käytäntöihin voi vaikuttaa yhteistoiminnassa muiden samansuuntaisesti ajattelevien kanssa.

Kaikki fatalistiset opit ja uskonnot, ettei ihmisten itsensä keksimiin käytäntöihin voi vaikuttaa ja niiden väittäminen luonnonlaeiksi (kuten näkymätön käsi) tai ylhäältä annetuiksi totuuksiksi on huijaukseen perustuvia vallanpitomenetelmiä.

Niin ja miten nämä teidän tässä ja muuallakin esittämät tämä suuntaukset näkemykset liittyvät buddhalaisen mystiikkaan tai filosofiaan? Erityisesti egoon?

[siili suhonen]

Minulle tuo oli mielenkiintoinen kokemus ja samalla tuli kokeiltua omia rajojaan mihin pystyy jos olosuhteet vaatii.

Joskus on varmasti paikallaan kokeilla omia rajojaan. Näin olen itsekin tehnyt, tosin olosuhteet olen valinnut itse. Esim. pianonsoitto auttaa löytämään ne rajansa piankin, mutta tietysti niitä voi harjoittelemalla työntää yhä pitemmälle (tässähän ei ole kyse mistään himojen hallinnasta). Tämmöinen musisointi on minulle sikäli hyödyllistä, että se treenaa aivojani toisella tavalla kuin mitä matemaatikon ja IT-suunnittelijan ammattini on vaatinut. Samaten pyöräily on virkistänyt ajatuskoneistoani, tarkoitan tuommoisia yli sadan kilometrin etappeja. Olen myös havainnut, miten monipuolisella tavalla paritanssien harrastaminen pitää kunnossa, vaikka en millään kilpatasolla olekaan. Onhan tärkeää tehdä muutakin kuin istumatyötä toimistossa.

Piano tai hyvä pyörä maksavat, joten lämpimimmin voin suositella tanssimista. Kaipa se onkin liikuntamuodoista monipuolisin ja paras.

Tutkimusten mukaan paras liikuntamuoto lienee taistelulajit. Niiden on havaittu kultivoivan nuorissa harrastajissaan hengellisissä perinteissä tärkeinä pidettyjä hyveitä. Mutta toki tanssi ilman muuta on ihan tosi hienoa myös. Kyllä elämässä pitää olla dionysosta myös eikä pelkkää apollon kuria ja järjestystä.

[siili suhonen]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

Mielenkiintoinen artikkeli. Kaikki kulttuurinen on todellakin tallentunut mieliimme meemeinä eli käyttäytymis- ja ajattelutottumuksina. Emme muista mielikuvia selkaisenaan vaan muistamme kykyjä tuottaa samankaltaisia mielikuvaketjuja uudelleen. Nuo artikkelin rihmat korvaan omassa ajattelusani pylväiden tuottamilla mielikuva-sirpaleiden sekvensseillä, joista yhdessä muodostuu meidän jatkuvasti kokemamme mielikuvien ja kokemusten virta. Tuo naturalistinen buddhalaisuus, joka hylkää henkimaailman ja sielunvalluksen saattaa tuoda uusia menetelmiä korvien välisen koneen tutkimukseen esimerkiksi heterofenomenologian tyyppisiin menetelmiin yhdistettynä.

Palaan nyt vielä tuon artikkelin nimeen:
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?

Siihen sisältyy perusteeton oletus, että ajatteleva itse olisi jotakin muuta kuin aivojen dynaamisten mielen mallien eli meemien toimintaa.

Emergentti materialismi jättää selitämättä miten mieli on olemassa ja perinteinen dualismi selittää, että mieli on erilliseen henkiseen substanssin liittyvä asia.

Redusoituvan emergentin materialismin mukaan:
mielen toiminta eli ajattelu on aivojen materiaalisten prosessien toimintaa; meemien eli mielensisältöjen toimintaa. Redusoituvalla emergentillä materialismilla ei ole myöskään perinteisen emergentin materialismin eikä dualismin ongelmia.

ChatGPT vastasi myöntävästi kysymykseen:
Voisiko naturalistinen buddhalaisuus olla yhteensopiva ajatukselle, jonka mukaan geneettinen evoluutio on tuottanut ihmisille kyvyn muistella menneitä ja sen avulla harkita tulevia eli mielikuva-ajattelun sekä kommunikoida ajatuksistaan kielen avulla, mikä käynnisti kulttuurisen eli memeettisen evoluution.

Tässä on kuitenkin edelleen avoimia kysymyksiä: Onko meditointi emotionaalisiin aistimuksiin ja kokemiseen keskittymistä, jossa kognitiivinen ajattelu ja ympöristöhäiriöt pyritään häivyttämään taustalle? Entä onko flow tila vastaavasti ajatella uppoutumista sujuvaan kognitiiviseen toimintaan, jossa myöskin kaikki ympäristöärsykkeet suljetaan mielen ulkopuolelle?

Mitään ei pyritä häivyttämään. Istutaan tietoisuus avoinna ja annetaan tietoisuuden sisältöjen tulla ja mennä niihin tarrautumatta niiden tuloa ja menoa lempeästi seuraten.
Toinen tapa on sitten kohdentaa keskittyminen yhteen pisteeseen vaikkapa siihen hengitykseen ja aina kun herää siihen että mieli on harhautunut ajatusten ja tunteiden märehtiviin luuppeihin tuoda se lempeästi takaisin.
Ei kai tuossa mitään sen kummempaa magiaa ole?

[Naturalisti]

Suhtaudun lähtökohtaisesti skeptisesti kaikkiin uskontoihin ja siten myös buddhalaisuuteen. Seuraavan User (Naturalisti) ja ChatGPT välinen keskustelu kuitenkin osoittaa, että buddhalaisuudesta on olemassa myös naturalistisia filosofisia suuntauksia, jotka voivat olla yhteensopivia tieteellisen maailmankuvan kanssa.

Nopeammin olisi selvinnyt jos olisit hieman perehtynyt buddhan ajatuksiin ja muodostanut näkemyksesi kriittiseen ajatteljuun kykenevien aivojesi avulla sen sijaan että luovutat ajattelusi ja mielipiteenmudostuksesi koneelle. No tässä pähkinänkuoressa: Jos riisutaan kaikki päälle liimattu krumeluuri pois on OG buddhan esittelmä tutkimusohjelma hyvin yksinkertainen. Löytää kärsimyksen syyt ja vapauttaa kaikki kärsivät olennot kärsimyksestään. Kyseessä ei siis ole uskonto, eikä oikeastaan edes filosofia vaan ennenkaikkea empiirinen tutkimusohjelma ja metodi. Metodi mielen ymmärtämiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen jotka ovat saman kolikon kaksi puolta.

User
Onko buddhalaisuuden kanssa yhteensopivaa ajatella, että mieli on aivojen materiaalinen vuorovaikutusprosessit?

Sopivaa on. Kuten jo edellä kerrottu buddhaa ei moinen metafysiikka kiinnostanut vaan empiristinä hän oli kiinnoastunut ainoastaan siitä mitä voimme havaita eli mielestä ja mielen prosesseista. Jos haluat ajatella että havaitsemamme mielen tuottaa jokin materiaksi niemtyy substanssi niin se on ihan ok. Se vaan ei ole oleellista buddhalaisessa projektissa.

Nyt kun chatgpt:n ja suhosen luvalla saat olla kiinnostunut buddhan opetuksista ja samalla säilyttää naturalististatuksesi niin mikä näissä buddhan ajatuksissa kiehtoo ja mietityttää? Miksi siis avasit tämän ketjun?

Ensinnäkin kiitokset luvastasi ajatella. Ihmettelen kuitenkin, miksi luulet minun siihen sinun lupaasi tarvitsevan?

Oikaisen myös harhan, että olisin luovuttanut ajatteluni koneelle. Käytän sitä vain tiedonlähteiden etsintään ja voin myös olla samaa mieltä tekstistä jonka kone on löytänyt muiden ihmisten kirjouttamista teksteistä.

Sinun on päästävä irti siitä harjasta, että nykyiset koneet ajattelisivat. Eivät ne vielä ajattele; ne toistavat vain ihmisten kirjoittamia ajatuksia; paikoin kyllä varsin sujuvasti.

Bing kertoo tuosta OG Buddhasta näin:
OG Buddha on kannabislajike, joka on risteytetty O.G. Kushin ja Bubba Kushin kanssa. Tämä lajike auttaa ahdistukseen, masennukseen ja päänsärkyyn¹.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 4.5.2023
(1) Buddha Kush OG - Hampuukia. https://www.hampuukia.fi/tuote/buddha-kush-og/..

Mietin että kirjoititko tämän tekstin OG Buddhan vaikutuksen aikana vai siitä selviydyttyäsi.

Mitä sitten tulee kysymykseesi siitä mistä syystä avasin tämän keskustelun. Avasin sen, koska olen kiinnostunut siitä miksi ihmiset ajattelevat kuten ajattelevat; tyhmästi ja viisaasti sekä kaikilla tavoin siltä väliltä.

Voisitko hiukan täsmentää tätä:
"...OG buddhan esittelmä tutkimusohjelma hyvin yksinkertainen. Löytää kärsimyksen syyt ja vapauttaa kaikki kärsivät olennot kärsimyksestään. Kyseessä ei siis ole uskonto, eikä oikeastaan edes filosofia vaan ennenkaikkea empiirinen tutkimusohjelma ja metodi. Metodi mielen ymmärtämiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen jotka ovat saman kolikon kaksi puolta."

Kun puhut mielen ymmärtämisestä, niin selitä tarkemmin mikä ymmärtää ja mitä.

Millä perusteella hyväksyt Buddhan oletuksen, että elämä on kärsimystä ja pyrkimystä siitä eroon?

Perustuuko ajattelusi uskonnolliseen vai naturalistiseen buddhalaisuuteen?

[siili suhonen]

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf


Palaan nyt vielä tuon artikkelin nimeen:
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?

Juuri tämän descartesilaisen ajattelevan ITSEN olemassaolon hyvä veli buddha kyseenalaisti.Ajattelijaentiteetti on turha hypoteesi ja subjekti-predeikaatti grammarin tuottama käsitteellinenm konstruktio jolle ei löydy viittauksen kohdetta havainnosta löytyy vain jatkuvassa muutoksem tilassa soljuvia ajattelun prosesseja. Lainataan jälleen kerran hyvävelio humea asian selventämiseksi.

“For my part, when I enter most intimately into what I call myself, I always stumble on some particular perception or other, of heat or cold, light or shade, love or hatred, pain or pleasure. I never can catch myself at any time without a perception, and never can observe any thing but the perception…. If any one, upon serious and unprejudic'd reflection thinks he has a different notion of himself, I must confess I can reason no longer with him. All I can allow him is, that he may be in the right as well as I, and that we are essentially different in this particular. He may, perhaps, perceive something simple and continu'd, which he calls himself; tho' I am certain there is no such principle in me.”

[Naturalisti]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

Mielenkiintoinen artikkeli. Kaikki kulttuurinen on todellakin tallentunut mieliimme meemeinä eli käyttäytymis- ja ajattelutottumuksina. Emme muista mielikuvia selkaisenaan vaan muistamme kykyjä tuottaa samankaltaisia mielikuvaketjuja uudelleen. Nuo artikkelin rihmat korvaan omassa ajattelusani pylväiden tuottamilla mielikuva-sirpaleiden sekvensseillä, joista yhdessä muodostuu meidän jatkuvasti kokemamme mielikuvien ja kokemusten virta. Tuo naturalistinen buddhalaisuus, joka hylkää henkimaailman ja sielunvalluksen saattaa tuoda uusia menetelmiä korvien välisen koneen tutkimukseen esimerkiksi heterofenomenologian tyyppisiin menetelmiin yhdistettynä.

Palaan nyt vielä tuon artikkelin nimeen:
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?

Siihen sisältyy perusteeton oletus, että ajatteleva itse olisi jotakin muuta kuin aivojen dynaamisten mielen mallien eli meemien toimintaa.

Emergentti materialismi jättää selitämättä miten mieli on olemassa ja perinteinen dualismi selittää, että mieli on erilliseen henkiseen substanssin liittyvä asia.

Redusoituvan emergentin materialismin mukaan:
mielen toiminta eli ajattelu on aivojen materiaalisten prosessien toimintaa; meemien eli mielensisältöjen toimintaa. Redusoituvalla emergentillä materialismilla ei ole myöskään perinteisen emergentin materialismin eikä dualismin ongelmia.

ChatGPT vastasi myöntävästi kysymykseen:
Voisiko naturalistinen buddhalaisuus olla yhteensopiva ajatukselle, jonka mukaan geneettinen evoluutio on tuottanut ihmisille kyvyn muistella menneitä ja sen avulla harkita tulevia eli mielikuva-ajattelun sekä kommunikoida ajatuksistaan kielen avulla, mikä käynnisti kulttuurisen eli memeettisen evoluution.

Tässä on kuitenkin edelleen avoimia kysymyksiä: Onko meditointi emotionaalisiin aistimuksiin ja kokemiseen keskittymistä, jossa kognitiivinen ajattelu ja ympöristöhäiriöt pyritään häivyttämään taustalle? Entä onko flow tila vastaavasti ajatella uppoutumista sujuvaan kognitiiviseen toimintaan, jossa myöskin kaikki ympäristöärsykkeet suljetaan mielen ulkopuolelle?

Mitään ei pyritä häivyttämään. Istutaan tietoisuus avoinna ja annetaan tietoisuuden sisältöjen tulla ja mennä niihin tarrautumatta niiden tuloa ja menoa lempeästi seuraten.
Toinen tapa on sitten kohdentaa keskittyminen yhteen pisteeseen vaikkapa siihen hengitykseen ja aina kun herää siihen että mieli on harhautunut ajatusten ja tunteiden märehtiviin luuppeihin tuoda se lempeästi takaisin.
Ei kai tuossa mitään sen kummempaa magiaa ole?

Jaa, sen perusteella miten tähän mennessä olen asian ymmärtänyt, niin aina puhutaan ajattelun häiritsevästä vaikutuksesta eroon pääsemisestä.

Itse ymmärrän tietoisuuden olevan mielikuvien ja tuntemusten jatkuvan virran eli ajattelun kokemista. Tämän tietoisuuden virran sammuttaminen tarkoittaa tietoisuuden sammuttamista, koska tietoisuus on juuri tämän ajatusten virran kokemista.

Tämä buddhalaisuuden valaistuminen vaikuttaa näin ollen lähinnä johonkin koomatilaan joutumista, joka saattaa kokijasta tuntua ties miltä. Ehkä aiemmin keskustelussa esillä olleessa tukdam-tilassa oli kyse samasta asiasta.

"Magiaa" tässä on tietysti vain tuo ihmisen itsesuggestiolla (kenties joitakin apuaineita käyttämällä) saavutettu epänormaali tietoisuuden tila.

[Naturalisti]

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf


Palaan nyt vielä tuon artikkelin nimeen:
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?

Juuri tämän descartesilaisen ajattelevan ITSEN olemassaolon hyvä veli buddha kyseenalaisti.Ajattelijaentiteetti on turha hypoteesi ja subjekti-predeikaatti grammarin tuottama käsitteellinenm konstruktio jolle ei löydy viittauksen kohdetta havainnosta löytyy vain jatkuvassa muutoksem tilassa soljuvia ajattelun prosesseja.

Descartes ymmärsi ajattelevan entitetin väärin joksikin henkimaailman olioksi (sieluksi). Tämän selostuksesi mukaan Buddha ymmärsi asian väärin siten, ettei ajattelevaa entiteettiä ole ollenkaan olemassa.

Materiaalinen mieli on olemassa aivojen materiaalisena prosessina, jonka olemassaolo päättyy aivokuolemassa.

Lainataan jälleen kerran hyvävelio humea asian selventämiseksi.

“For my part, when I enter most intimately into what I call myself, I always stumble on some particular perception or other, of heat or cold, light or shade, love or hatred, pain or pleasure. I never can catch myself at any time without a perception, and never can observe any thing but the perception…. If any one, upon serious and unprejudic'd reflection thinks he has a different notion of himself, I must confess I can reason no longer with him. All I can allow him is, that he may be in the right as well as I, and that we are essentially different in this particular. He may, perhaps, perceive something simple and continu'd, which he calls himself; tho' I am certain there is no such principle in me.”

Sinun "hyvä veli Hume" kutsuu itsekseen kompastelen aina jotakin konkreettista tuntemusta; eikä voi koskaan saada itseään kiinni missään vaiheessa ilman havaintoa, eikä voi koskaan tarkkailla muuta kuin havaintoa…. Puhuuko hän tällöin vain ulkoisista aistimuksista vai myös mielensisältöjen eli todellisuuden ja mielikuvituksen dynaamisten representaatioiden tuottamista havainnoista?

Humme sanoo olevansa varma, ettei hänessä ole mitään yksinkertaista ja jatkuvaa periaatetta, jota voisi sanoa mieleksi. Mikä sitten aiheuttaa hänen konkreettiset tuntemukset ja ajatukset? Entä mistä mielestäsi sinun ajatukset ovat peräisin?

[siili suhonen]

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf


Palaan nyt vielä tuon artikkelin nimeen:
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?

Juuri tämän descartesilaisen ajattelevan ITSEN olemassaolon hyvä veli buddha kyseenalaisti.Ajattelijaentiteetti on turha hypoteesi ja subjekti-predeikaatti grammarin tuottama käsitteellinenm konstruktio jolle ei löydy viittauksen kohdetta havainnosta löytyy vain jatkuvassa muutoksem tilassa soljuvia ajattelun prosesseja.

Descartes ymmärsi ajattelevan entitetin väärin joksikin henkimaailman olioksi (sieluksi). Tämän selostuksesi mukaan Buddha ymmärsi asian väärin siten, ettei ajattelevaa entiteettiä ole ollenkaan olemassa.

Materiaalinen mieli on olemassa aivojen materiaalisena prosessina, jonka olemassaolo päättyy aivokuolemassa.

Lainataan jälleen kerran hyvävelio humea asian selventämiseksi.

“For my part, when I enter most intimately into what I call myself, I always stumble on some particular perception or other, of heat or cold, light or shade, love or hatred, pain or pleasure. I never can catch myself at any time without a perception, and never can observe any thing but the perception…. If any one, upon serious and unprejudic'd reflection thinks he has a different notion of himself, I must confess I can reason no longer with him. All I can allow him is, that he may be in the right as well as I, and that we are essentially different in this particular. He may, perhaps, perceive something simple and continu'd, which he calls himself; tho' I am certain there is no such principle in me.”

Sinun "hyvä veli Hume" kutsuu itsekseen kompastelen aina jotakin konkreettista tuntemusta; eikä voi koskaan saada itseään kiinni missään vaiheessa ilman havaintoa, eikä voi koskaan tarkkailla muuta kuin havaintoa…. Puhuuko hän tällöin vain ulkoisista aistimuksista vai myös mielensisältöjen eli todellisuuden ja mielikuvituksen dynaamisten representaatioiden tuottamista havainnoista?

Pahoittelen olisi pitänyt suomentaa. En tiennyt että englannin lukeminen ei sinulta luista, etkä ole näköjään ihan perillä muutenkaan mistä tässä mielenfilosofiassa käydyssä entiteetti vs. prosessidebatissa on kyse. Eli juu. Hume tarkoittaa kaikkia mielenssältöjä joita hän voi tietoisuudessaan havaita, tunteita ajatuksia jne. ja huomaa ettei löydä näiden prosessien takaa mitään erillistä itseä, descartesilaista ajattelijaentiteettiä eli subjektia vaan ainoastaan alati muuttuvan tietoisuuden sisältöjen virran.
Aika ylimielistä sinulta julistaa humen, buddhan, nietzschen, russelin, william jamesin ynnä muiden olevan väärässä ilman mitään perusteluja väitteillesi. Mutta noinhan se yleensä meillä ihmisillä menee. Mitä vähemmän jostain asiasta ymmärtää, sitä kovemmalla itsevarmuudella omia totuuksiaan julistaa. No, tuon toki aivotieteiden asiantuntijana tiedätkin. Suosittelen kuitenkin kun aihe sinua selkeästi kiinnostaa että herneen neäänvetämisen ja mielipuolisen julistamisen sijasta koittaisit yrittää ymmärtää mistä on kyse ja käydä rakentavaa keskustelua aiheesta.

Humme sanoo olevansa varma, ettei hänessä ole mitään yksinkertaista ja jatkuvaa periaatetta, jota voisi sanoa mieleksi. Mikä sitten aiheuttaa hänen konkreettiset tuntemukset ja ajatukset? Entä mistä mielestäsi sinun ajatukset ovat peräisin?

Hume ei puhu mitään mielestä vaan itsestä eli egosta eli subjektista. Tuossakin ilmeisesti tuo englannin ymmärrys sinulla sakkasi.
Tuntemusten ja ajatusten aiheuttajalla ei myöskään ole mitään tekemistä humen väitteiden kanssa. Hän puhuu siitä mitä tietoisesta kokemuksestaanl löytää eikä spekuloi sillä mikä nuo llöydetyt tuntemukset tai ajatukset aiheuttaisi.
Minun kokemukseni mukaan ajatukset ilmestyvä tietoisuuteen ja katoavat sieltä. Tulevat ja menevät omia aikojaan. En tiedä mistä ne ovat tulleet tai ovat peräisin kun kohtaan ne vasta silloin kun ne ovat tietoisuuteeni saapuneet eivätkä ajatukset ole toistaiseksi kertoneet missä niitä leivottin ennenkuin ne tietoiseen kokemukseeni ilmestyivät.
Mistä sitten sinun ajatuksesi ovat mielestäsi peräisin ja mitä tekemistä näiden ajatusten alkuperällä on asian kanssa?
Voinet tuota avat niin saadaan hyvää ja rakentavaa keskustelua aikaiseksi mielenkiintoisesta aiheesta.

[siili suhonen]

Mielenkiintoinen artikkeli. Kaikki kulttuurinen on todellakin tallentunut mieliimme meemeinä eli käyttäytymis- ja ajattelutottumuksina. Emme muista mielikuvia selkaisenaan vaan muistamme kykyjä tuottaa samankaltaisia mielikuvaketjuja uudelleen. Nuo artikkelin rihmat korvaan omassa ajattelusani pylväiden tuottamilla mielikuva-sirpaleiden sekvensseillä, joista yhdessä muodostuu meidän jatkuvasti kokemamme mielikuvien ja kokemusten virta. Tuo naturalistinen buddhalaisuus, joka hylkää henkimaailman ja sielunvalluksen saattaa tuoda uusia menetelmiä korvien välisen koneen tutkimukseen esimerkiksi heterofenomenologian tyyppisiin menetelmiin yhdistettynä.

Palaan nyt vielä tuon artikkelin nimeen:
Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?

Siihen sisältyy perusteeton oletus, että ajatteleva itse olisi jotakin muuta kuin aivojen dynaamisten mielen mallien eli meemien toimintaa.

Emergentti materialismi jättää selitämättä miten mieli on olemassa ja perinteinen dualismi selittää, että mieli on erilliseen henkiseen substanssin liittyvä asia.

Redusoituvan emergentin materialismin mukaan:
mielen toiminta eli ajattelu on aivojen materiaalisten prosessien toimintaa; meemien eli mielensisältöjen toimintaa. Redusoituvalla emergentillä materialismilla ei ole myöskään perinteisen emergentin materialismin eikä dualismin ongelmia.

ChatGPT vastasi myöntävästi kysymykseen:
Voisiko naturalistinen buddhalaisuus olla yhteensopiva ajatukselle, jonka mukaan geneettinen evoluutio on tuottanut ihmisille kyvyn muistella menneitä ja sen avulla harkita tulevia eli mielikuva-ajattelun sekä kommunikoida ajatuksistaan kielen avulla, mikä käynnisti kulttuurisen eli memeettisen evoluution.

Tässä on kuitenkin edelleen avoimia kysymyksiä: Onko meditointi emotionaalisiin aistimuksiin ja kokemiseen keskittymistä, jossa kognitiivinen ajattelu ja ympöristöhäiriöt pyritään häivyttämään taustalle? Entä onko flow tila vastaavasti ajatella uppoutumista sujuvaan kognitiiviseen toimintaan, jossa myöskin kaikki ympäristöärsykkeet suljetaan mielen ulkopuolelle?

Mitään ei pyritä häivyttämään. Istutaan tietoisuus avoinna ja annetaan tietoisuuden sisältöjen tulla ja mennä niihin tarrautumatta niiden tuloa ja menoa lempeästi seuraten.
Toinen tapa on sitten kohdentaa keskittyminen yhteen pisteeseen vaikkapa siihen hengitykseen ja aina kun herää siihen että mieli on harhautunut ajatusten ja tunteiden märehtiviin luuppeihin tuoda se lempeästi takaisin.
Ei kai tuossa mitään sen kummempaa magiaa ole?

Jaa, sen perusteella miten tähän mennessä olen asian ymmärtänyt, niin aina puhutaan ajattelun häiritsevästä vaikutuksesta eroon pääsemisestä.

Itse ymmärrän tietoisuuden olevan mielikuvien ja tuntemusten jatkuvan virran eli ajattelun kokemista. Tämän tietoisuuden virran sammuttaminen tarkoittaa tietoisuuden sammuttamista, koska tietoisuus on juuri tämän ajatusten virran kokemista.

Tämä buddhalaisuuden valaistuminen vaikuttaa näin ollen lähinnä johonkin koomatilaan joutumista, joka saattaa kokijasta tuntua ties miltä. Ehkä aiemmin keskustelussa esillä olleessa tukdam-tilassa oli kyse samasta asiasta.

"Magiaa" tässä on tietysti vain tuo ihmisen itsesuggestiolla (kenties joitakin apuaineita käyttämällä) saavutettu epänormaali tietoisuuden tila.

Juu. Näinhän se menee. Aivomme yleensä tuottavat ajatuksia jotka tukevat ja vahvistavat omia ennakkoluulojamme asioissa joita emme ymmärrä ja koemme uhkaksi omalle uskomusjärjestelmällemme(höpinää koomatiloista ja itsesuggestiolla aiheutetuista epänormaaleista tietoisuuden tiloista) sen sijaan että tuottaisivat rationaalista uuden asan ymmärtämiseen tähtääviä ajatuksia(esim. hmm selkeästi en ole ymmärtänyt mistä tässä meditaatiossa on kyse. Koitanpa hankkia tietoa aiheesta ja yritän sisäistää sitä parhaan kykyni mukaan. Ehkäpä jopa koitan aloittaa tietoisuuteni tutkimisen meditaation avulla koska muutenhan en voi ymmärtää mistä on kyse kokemuksellisella tasolla). Vaan eipä tuolle mittään mahda. Koomaa pukkaa.

[siili suhonen]

Suhtaudun lähtökohtaisesti skeptisesti kaikkiin uskontoihin ja siten myös buddhalaisuuteen. Seuraavan User (Naturalisti) ja ChatGPT välinen keskustelu kuitenkin osoittaa, että buddhalaisuudesta on olemassa myös naturalistisia filosofisia suuntauksia, jotka voivat olla yhteensopivia tieteellisen maailmankuvan kanssa.

Nopeammin olisi selvinnyt jos olisit hieman perehtynyt buddhan ajatuksiin ja muodostanut näkemyksesi kriittiseen ajatteljuun kykenevien aivojesi avulla sen sijaan että luovutat ajattelusi ja mielipiteenmudostuksesi koneelle. No tässä pähkinänkuoressa: Jos riisutaan kaikki päälle liimattu krumeluuri pois on OG buddhan esittelmä tutkimusohjelma hyvin yksinkertainen. Löytää kärsimyksen syyt ja vapauttaa kaikki kärsivät olennot kärsimyksestään. Kyseessä ei siis ole uskonto, eikä oikeastaan edes filosofia vaan ennenkaikkea empiirinen tutkimusohjelma ja metodi. Metodi mielen ymmärtämiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen jotka ovat saman kolikon kaksi puolta.

User
Onko buddhalaisuuden kanssa yhteensopivaa ajatella, että mieli on aivojen materiaalinen vuorovaikutusprosessit?

Sopivaa on. Kuten jo edellä kerrottu buddhaa ei moinen metafysiikka kiinnostanut vaan empiristinä hän oli kiinnoastunut ainoastaan siitä mitä voimme havaita eli mielestä ja mielen prosesseista. Jos haluat ajatella että havaitsemamme mielen tuottaa jokin materiaksi niemtyy substanssi niin se on ihan ok. Se vaan ei ole oleellista buddhalaisessa projektissa.

Nyt kun chatgpt:n ja suhosen luvalla saat olla kiinnostunut buddhan opetuksista ja samalla säilyttää naturalististatuksesi niin mikä näissä buddhan ajatuksissa kiehtoo ja mietityttää? Miksi siis avasit tämän ketjun?

Ensinnäkin kiitokset luvastasi ajatella. Ihmettelen kuitenkin, miksi luulet minun siihen sinun lupaasi tarvitsevan?

Oikaisen myös harhan, että olisin luovuttanut ajatteluni koneelle. Käytän sitä vain tiedonlähteiden etsintään ja voin myös olla samaa mieltä tekstistä jonka kone on löytänyt muiden ihmisten kirjouttamista teksteistä.

Sinun on päästävä irti siitä harjasta, että nykyiset koneet ajattelisivat. Eivät ne vielä ajattele; ne toistavat vain ihmisten kirjoittamia ajatuksia; paikoin kyllä varsin sujuvasti.

Bing kertoo tuosta OG Buddhasta näin:
OG Buddha on kannabislajike, joka on risteytetty O.G. Kushin ja Bubba Kushin kanssa. Tämä lajike auttaa ahdistukseen, masennukseen ja päänsärkyyn¹.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 4.5.2023
(1) Buddha Kush OG - Hampuukia. https://www.hampuukia.fi/tuote/buddha-kush-og/..

Mietin että kirjoititko tämän tekstin OG Buddhan vaikutuksen aikana vai siitä selviydyttyäsi.

Mitä sitten tulee kysymykseesi siitä mistä syystä avasin tämän keskustelun. Avasin sen, koska olen kiinnostunut siitä miksi ihmiset ajattelevat kuten ajattelevat; tyhmästi ja viisaasti sekä kaikilla tavoin siltä väliltä.

Voisitko hiukan täsmentää tätä:
"...OG buddhan esittelmä tutkimusohjelma hyvin yksinkertainen. Löytää kärsimyksen syyt ja vapauttaa kaikki kärsivät olennot kärsimyksestään. Kyseessä ei siis ole uskonto, eikä oikeastaan edes filosofia vaan ennenkaikkea empiirinen tutkimusohjelma ja metodi. Metodi mielen ymmärtämiseen ja kärsimyksestä vapautumiseen jotka ovat saman kolikon kaksi puolta."

Kun puhut mielen ymmärtämisestä, niin selitä tarkemmin mikä ymmärtää ja mitä.

Juu selitän. Ei mikään ymmärtää ei mitään. Selittäisitkö sinä miä sinä tarkoitat mielellä? Saataisiin hyvää keskustelua asiasta aikaiseksi?

Millä perusteella hyväksyt Buddhan oletuksen, että elämä on kärsimystä ja pyrkimystä siitä eroon?

Öö. En ymmärrä mitä minun olisi tarkoitus nyt hyväksyä. Kerrotko missä buddha on esittänyt tällaisen oletuksen?

Perustuuko ajattelusi uskonnolliseen vai naturalistiseen buddhalaisuuteen?

Mikä ajatteluni? Ajatteluni koskien buddhan opetuksiako? Ei kumpaankaan. Minähän jo tuossa ylhäällä selitin että metafyysiset spekulaatiot eivät kiinostaneet niin buddhaa kuin minuakaan. Voitko sinä puolestasi selventää mitä tarkoitat naturalistisella buddhalaisuudella? Mistä naturalistisen buddhalaisuuden esittämistä väitteistä olet samaa mieltä? Oletko jostain eri mieltä? Jos niin miksi? Saataisiin hyvää keskustelua sinua kiinnostavasta aiheesta aikaiseksi.

[KultaKikkare]

Mielen entiteetit muuttuu todellisuudeksi kun ihminen tekee niistä todellisuutta. Jos saat esimerkiksi meditoidessa tai sillä sienitripillä idean siitä, minkälainen todellisuudessa olet tai miten todellisuudessa koet, sinä itse voit tehdä siitä totta muuttamalla omaa käytästäsi.

Ihminen on se rajapinta oman mielikuvituksensa ja todellisuuden välissä. Osa ideoista toki on toteuttamiskelvottomia eli niille ei ole edes mahdollista luoda todellisuuden vastikkeita, osa liian työläitä kyseiselle ihmiselle, osaan ideoistaan ihminen menettää kiinnostuksensa, jne... Lisäksi osa mielikuvituksen entiteeteistä on sellaisia ettei niille edes tarvita suoraa todellisuuden vastiketta, koska ne tukevat ihmisen sisäisen maailman toimintakykyä.

[KultaKikkare]

Aivomme yleensä tuottavat ajatuksia jotka tukevat ja vahvistavat omia ennakkoluulojamme asioissa joita emme ymmärrä ja koemme uhkaksi omalle uskomusjärjestelmällemme sen sijaan että tuottaisivat rationaalista uuden asan ymmärtämiseen tähtääviä ajatuksia(esim. hmm selkeästi en ole ymmärtänyt mistä tässä meditaatiossa on kyse.

Tätäkin asiaa voi hahmottaa meditoidessa kun pyrkii stressittömästi ja täysin sallivasti tarkastelemaan minkälaisia ajatuksia mieleen pulpahtelee ja millä tavalla ne vaikuttavat tunteisiin eli aivokemialliseen tasapainoon. Toisinsanoen omaa sisäistä dialogiaan tarkkailemalla.

[KultaKikkare]

Jos on joku himo niin se pitää tehdä itsellensä merkityksettömäksi, ettei ajatukset ole jatkuvasti siinä.
Eli minä mässäilin asialla mielessäni niin kauan munnes se ei enää ollut kiihottavaa.
Kyllä se helpottaa kaikessa kun moisen asian saa pois päästänsä.

Mahtaako tuollainen mässäily auttaa huumeriippuvaa? En tiedä, mutta sinä puhut sukupuolitarpeesta. Me näköjään olemme sikäli erilaisia tässä, että parhaita hetkiä elämässäni eivät suinkaan ole olleet tämän himon hallinta - mitä en oikeastaan ole koskaan edes yrittänyt - vaan ne, jolloin seksin tarve on hallinnut minua ja minä olen sen tyydyttänyt naiseni kanssa. Sehän on terveellistäkin kun erittyy niitä hyvän olon hormoneita, oksitosiinia ym. Mutta eivät ajatukseni ole sentään jatkuvasti olleet seksissä, kaiketi siksi että sen saaminen ei juurikaan ole ollut minulle ongelma.

Jos olisin koskaan ollut todella janoinen, olisi juomaveden tarve ollut minussa varmasti paljon vahvempi kuin seksin ikinä, mutta miksipä tuotakaan himoa pitäisi hallita muuten kuin tyydyttämällä se eli juomalla. Eihän muu olisi edes mahdollista.

Taidat olla ns. munista vedeltävää mallia.

En mäkään ymmärrä mikä järki on pidättäytyä pysyvästi seksistä. Mut ymmärrän kyllä mikä arvo on osata tehdä niin.