Naturalistinen buddhalainen filosofia

[Naturalisti]

Alkuperäinen avaus, pitkä ChatGPT-keskustelu (5.5.2024) on korvattu sen tiivistelmällä (39.10.2023)

Buddhalainen naturalismi [1], naturalismi ja tiede

Buddhalainen naturalismi on suhteellisen uusi filosofinen suuntaus, joka yhdistää buddhalaisen ajattelun ja tieteen näkökulmat. Sen mukaan todellisuus on luonnollinen ilmiö, jota voidaan tutkia ja selittää tieteellisin menetelmin (perinteinen buddhalaisuus korostaa henkistä ja yliluonnollista maailmaa).

Buddhalaisen naturalismin tavoite on saavuttaa mentaalinen herääminen ja vapautuminen luonnollisten prosessien ja ilmiöiden avulla: meditaatioon ja muihin buddhalaisiin harjoituksiin suhtaudutaan käytännön taitoina, jotka perustuvat tutkittuun tietoon mielen ja kehon toiminnasta.

Buddhalaisen naturalismin mukaan mieli on aivotoimintaa; mielentilat ja kokemukset ovat luonnollisia prosesseja, joita voidaan tutkia ja selittää tieteen avulla. Tunteiden ja kokemusten merkityksiä ei kuitenkaan vähätellä. Päinvastoin, buddhalainen naturalismi tarjoaa tavan ymmärtää ja arvostaa ihmisen kokemuksia ja tunteita osana luonnollista maailmaa.

Buddhalainen naturalismi on myös vastaus uskonnon ja tieteen väliseen ristiriitaan. Se yhdistää tieteen ja buddhalaisen ajattelun parhaat puolet tarjoten uuden tavan ymmärtää todellisuutta ja ihmisen asemaa siinä.

Buddhalainen naturalismi tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon henkisyyttä ja yliluonnollisuutta korostaville perinteisille uskonnoille ja filosofioille, korostamalla ihmisen osallisuutta luonnollisessa maailmassa ja tarjoaa uuden tavan ymmärtää ja arvostaa elämää ja ihmisen kokemuksia.

Buddhalaisen naturalismin vertaaminen länsimaisiin filosofisiin suuntauksiin on haastavaa. Joitakin yhtäläisyyksiä voidaan kuitenkin löytää.

Länsimaisen empirismin tavoin buddhalainen naturalismi korostaa tieteen ja kokemuksen merkitystä ihmisen ymmärryksen lisäämisessä maailmasta: tietoa hankitaan havainnoimalla ja kokemalla asioita. Yhtäläisyyttä löytyy länsimaisen pragmatismin kanssa; molemmat keskittyvät enemmän käytännölliseen kuin teoreettiseen filosofiaan, ja korostavat ihmisen toimintaa ja sen seurauksia.

Toisaalta buddhalainen naturalismi poikkeaa monella tavalla perinteisemmistä länsimaisista filosofisista suuntauksista korostamalla enemmän yksilöllistä henkistä kasvua, meditaatiota ja tietoista läsnäoloa kuin perinteiset länsimaiset filosofiat.

Buddhalainen naturalismi ja memetiikka käsittelevät molemmat mielensisältöjä ja ajattelutapoja ja niihin vaikuttamista. Memetiikan mukaan mielensisällöt eli meemeistä (ajattelu- ja toimintatottumukset) välittyvät ja kehittyvät kaiken aikaa jatkuvassa memeettisessä evoluutiossa. Buddhalainen naturalismi korostaa ihmisen henkistä kasvua ja vapautumista meditaation ja muiden henkisten harjoitusten avulla.

Vaikka nämä kaksi teoriaa käsittelevät mielensisältöjä eri tavoin, ne voivat kuitenkin olla yhteensopivia toistensa kanssa. Buddhalainen naturalismi ja memetiikka voivat tarjota mielenkiintoisen näkökulman ajattelutapojen ja mielensisältöjen ymmärtämiseen ja muuttamiseen.

Sen lisäksi, että subjektiiviset mielet ovat olemassa yksilöiden aivojen prosesseina, ne ovat myös kulttuuristen systeemien olemassaolon perusta. Kulttuuri voidaan ymmärtää olevan olemassa yksilöiden aivojen prosesseina jotka muodostavat yhdessä koko yhteisön kattavan vuorovaikutukseen perustuvan memeettisen systeemin, sisältäen uskomuksia, arvoja, normeja, tapoja ja kieltä, ja ilmeten esimerkiksi taiteena, uskontona, tieteenä ja teknologiana.

Kulttuurin olemassa oloa voidaan tarkastella myös sosiaalisen rakenteen näkökulmasta: miten Ihmiset sosiaalisina olentoina ymmärtävät ja yhteisöjä ja yhteiskuntia, joissa he elävät. Myös nämä rakenteet ovat olemassa subjektiivisten mielten meemeinä eli ajattelu- ja käyttäytymistottumuksina; kullakin yksilöllä omalla tavallaan. Toisinsanoen myös kulttuurin sidokset sosiaalisiin rakenteisiin, kuten perheeseen, ystäväpiiriin, työpaikkaan tai kansakuntaan ovat olemassa yksilöiden mielten subjektiivisina käsityksinä. Sosiaalisissa yhteisöissä ei ole muita kulttuuristen ilmiöiden kokijoita eikä toimijoita kuin ihmismielet ja jokaisella on näistä suhteista viimekädessä oma subjektiivinen käsitys (mikäli on mitään käsitystä). Mitään suoraan kaikkien jakamaa kollektiivista käsitystä kulttuurista ei ole olemassa. Se on olemassa vain yksilöiden mieliin hajautuneina subjektiivisina käsityksinä.

Kulttuuri on siis yhteisön yksilöiden mielten vuorovaikutusilmiö, jossa kaikki kokeminen ja toimijuus on hajautunut subjektiivisiin mieliin. Esimerkiksi tietyn yhteiskunnan lainsäädäntö, koulutusjärjestelmä, media- ja viestintäkäytännöt, yhteiskuntarakenteet, jne. ovat olemassa kokemuksellisena ja toimijuutta synnyttävänä vain subjektiivisissa mielissä. Kulttuuri on myös dynaaminen ja kehittyvä memeettinen systeemi.

Yhteisön yksilöiden subjektiiviset käsitykset kehittyvät memeettisessä evoluutiossa kuin geneettisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että yhteistä suoraan jaettua kollektiivista käsitystä on missään. Subjektiiviset käsitykset koostuvat meemeistä, jotka tallentuvat jokaisen yksilön mielen kyvyiksi subjektiivisella tavalla.

Mitään yhteistä "genotyyppiä" meemeillä ei ole. Niillä on vain fenotyyppi eli tapa, miten ne ilmenevät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Myös kaikki kollektiivisiksi koetut tapahtumat, niiden merkitykset, yhteiset normit ja käytännöt ymmärretään viimekädessä subjektiivisina, joskin hyvin pitkälle yhdenmukaisesti koettuja. Joten vaikka kulttuuri ja kollektiiviset ilmiöt ovatkin subjektiivisia käsityksiä, niiden välillä on myös yhteisiä piirteitä, jotka kehittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja memeettisen evoluution kautta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kulttuuri on olemassa vain yksilöiden mieliin hajautuneina subjektiivisina käsityksinä, jotka kehittyvät sosiaalisissa systeemeissä memeettisenö evoluutiona. Sosiaalinen vuorovaikutus mahdollistaa näiden käsitysten lähentymisen ja yhteisesti jaettujen kulttuuristen käytäntöjen muodostumisen, mutta kulttuuri on silti olemassa vain yksilöiden mielissä. Kulttuuri voi siis ilmentyä vain ihmisten ajattelu- ja toimintatottumuksina, eli meemeinä, jotka leviävät kulttuurisessa evoluutiossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Voidaan siis kysyä onko Naturalismin ja Buddhalaisen naturalismin välillä lopulta mitään eroa?

Buddhalainen naturalismi jakaa naturalismin tavoitteen selittää maailma ilman yliluonnollisia voimia ja korostaa myös, että tietoisuus ja mieli ovat luonnollisia ilmiöitä, jotka voidaan selittää samojen luonnonlakien avulla kuin muutkin ilmiöt. Tämä tarkoittaa, että buddhalainen naturalismi pitää ihmisen tietoisuutta ja mieltä biologisina ja fysikaalisina prosesseina, joita voidaan tutkia ja selittää samalla tavalla kuin muita luonnollisia ilmiöitä.

Toisin sanoen, buddhalainen naturalismi voi nähdä naturalismin laajennettuna versioina, joka painottaa tietoisuuden ja mielen biologisuutta ja luonnollisuutta, ja pyrkii selittämään niitä luonnontieteellisesti.

Onko buddhalainen naturalismi yhteensopiva memeettisen mielen ja kulttuurikäsityksen kanssa?

Buddhalainen naturalismi voi olla yhteensopiva memeettisen mielen ja kulttuurikäsityksen kanssa, sillä se pitää mieltä dynaamisena ja muuttuvana prosessina, joka muovautuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja kulttuurin kanssa. Memeettinen kulttuuriteoria voi auttaa ymmärtämään, miten kulttuuri vaikuttaa mielen sisältöihin ja miten ajattelu- ja toimintatottumukset leviävät yksilöstä toiseen. Samalla buddhalainen naturalismi korostaa yksilön vastuuta ja vapautta oman mielensä muokkaamisessa, mikä voi olla hyödyllistä memeettisen teorian näkökulmasta tarkasteltuna.

Katso myös:

Blogin alaviitteet
Blogin sisältö

[Jarse]

Mielenkiintoista tuo tieteen ja buddhalaisuuden yhteensovittaminen. Käytän itse meditaatiota rentoutumistaa stressinhallinta keinona ja minulla se on toiminut todella hyvin.

Olen lueskellut sieltä täältä sitä myötä myös buddhalaisuudesta ja miettinyt juuri kuinka paljon sillä on yhtäläisyyttä tieteeseen.

Esmes käsitys siitä että kaiken perustana on jakamaton hiukkanen josta kaikki oleva muodostuu, nykytiede tutkii alkeishiukkasia. Käsitys että kaikki pyrkii tasapainoon, tieteestä löytyy voiman ja vastavoiman laki ym. Muistaakseni buddhalaisista teksteistä löytyy jopa viittauksia lomittumista vastaavaan ilmiöön. Hauskinta että nuo tekstit on lähtöisin liki 3000 vuoden takaa.

[John Carter]

Mielenkiintoista tuo tieteen ja buddhalaisuuden yhteensovittaminen. Käytän itse meditaatiota rentoutumistaa stressinhallinta keinona ja minulla se on toiminut todella hyvin.

Olen lueskellut sieltä täältä sitä myötä myös buddhalaisuudesta ja miettinyt juuri kuinka paljon sillä on yhtäläisyyttä tieteeseen.

Esmes käsitys siitä että kaiken perustana on jakamaton hiukkanen josta kaikki oleva muodostuu, nykytiede tutkii alkeishiukkasia. Käsitys että kaikki pyrkii tasapainoon, tieteestä löytyy voiman ja vastavoiman laki ym. Muistaakseni buddhalaisista teksteistä löytyy jopa viittauksia lomittumista vastaavaan ilmiöön. Hauskinta että nuo tekstit on lähtöisin liki 3000 vuoden takaa.

Valitettavasti buddhalaisuus on vasta n.2500 vuotta vanha uskonto ja se on vain yksi hindulaisuuden lukuisista suuntauksista, joka on tuhansia vuosia vanhempi uskonto, kuin buddhalaisuus.

[KultaKikkare]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

[Raspu]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

Kun olin munkkina niin mua opetettiin toisinaan myös aika maanläheisesti.
Eli on tehtävä mitä on pakko tehdä.
Esimerkkinä sota. Jos sota tulee sun pitää lähtee rintamalle, muuten sota tulee sun kotiis.
Sinänsä aika maanläheinen ja rationaalinen lähestymistapa, vaikka elämä on pyhää.
Kerran olin ilman kaavun yläosaa, kun oli kuuma, pelkkä grongi päällä niin päällikkömunkki tuli sanoo, että pistä kaapu päälle, nainen voi kiihottuu sinusta.
Tilassa oli siis nainen. Kiinalaisen munkin opetuslapsia.

[Naturalisti]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

Mielenkiintoinen artikkeli. Kaikki kulttuurinen on todellakin tallentunut mieliimme meemeinä eli käyttäytymis- ja ajattelutottumuksina. Emme muista mielikuvia selkaisenaan vaan muistamme kykyjä tuottaa samankaltaisia mielikuvaketjuja uudelleen. Nuo artikkelin rihmat korvaan omassa ajattelusani pylväiden tuottamilla mielikuva-sirpaleiden sekvensseillä, joista yhdessä muodostuu meidän jatkuvasti kokemamme mielikuvien ja kokemusten virta. Tuo naturalistinen buddhalaisuus, joka hylkää henkimaailman ja sielunvalluksen saattaa tuoda uusia menetelmiä korvien välisen koneen tutkimukseen esimerkiksi heterofenomenologian tyyppisiin menetelmiin yhdistettynä.

[Naturalisti]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

Kun olin munkkina niin mua opetettiin toisinaan myös aika maanläheisesti.
Eli on tehtävä mitä on pakko tehdä.
Esimerkkinä sota. Jos sota tulee sun pitää lähtee rintamalle, muuten sota tulee sun kotiis.
Sinänsä aika maanläheinen ja rationaalinen lähestymistapa, vaikka elämä on pyhää.
Kerran olin ilman kaavun yläosaa, kun oli kuuma, pelkkä grongi päällä niin päällikkömunkki tuli sanoo, että pistä kaapu päälle, nainen voi kiihottuu sinusta.
Tilassa oli siis nainen. Kiinalaisen munkin opetuslapsia.

Mielenkiintoista. Meillä on keskustelussa mukana myös kokemusasiantuntijoita. Tarkoititko, että olit Zen-buddhalaisena munkkina Kiinassa? Pitääkö jäljempänä oleva Bingin kuvaus paikkansa? Entä mitä sillä valaistumisella täsmällisemmin sanottuna tarkoitetaan? Onko se tila, jossa Todellusuus ajatellaan voitavan kokea suoraan sellaisena kuin se on (suoran realismin mukaisesti; tieteellisen epäsuoran realismin mukaan muodostamme mieleemme representaatioita, joiden avulla ajattelemme.)?

Bing kertoo:

Zen-buddhalaisuus on mahayana-buddhalaisuuden suuntaus, joka syntyi Kiinassa Tang-dynastian aikaan chán-nimellä⁴. Zen-buddhalaisuus on suuntaus, jossa mietiskelyyn ei liity jumaluuksia, mutta sillä pyritään usein äkilliseen valaistumiseen¹. Zen-perinteen mukaan käytöksellä voi osoittaa enemmän kuin sanallisella selityksellä². Zen-buddhalaisuus on saanut paljon vaikutteita taolaisuudesta ja muotoutui hyvin uniikiksi kiinalaisen buddhalaisuuden muodoksi⁴. Suuntaus on suosittu erityisesti Japanissa¹.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 3.5.2023
(1) Zen – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Zen.
(2) 8.2 Buddhalaisuus. https://peda.net/id/64c9d356f16.
(3) Pyhäkköjuhla ja Itämaiseen kulttuuriin pohjautuvia ilmiöitä .... https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/or ... -japanin-3.
(4) Elä ennen kuin kuolet – valaistuminen ei ole suoritus, sanovat zen .... https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ela-e ... t-mystikot.
(5) 1-Miten Zen buddhalaisuus sopii yhteydessä buddhalaisuus .... https://tjmbb.org/fi/1-miten-zen-buddha ... ntekstiin/.

[Raspu]

Sekulaari/maallistunut budhalaisuus ei oikeastaan ole uskonto vaan elämänfilosofia.

Yhtä totta kuin mikä tahansa elämänfilosofia. Noiden tarkoitus on luoda mieleen sopivat metaforat minäkuvaa ja ajattelua tukemaan. On yksilöllistä minkälaiset metaforat ja meemit kenelläkin parhaiten toimivat.

Ajattelemmeko itse, vai ajatteluttavatko mielenmallit, meemit ja metaforat meitä?
https://www.tietojohtaminen.com/sites/d ... _jesse.pdf

Buddhalaisuus menee syvemmälle ihmisen mieleen kuin moni muu elämänfilosofia, siksi soveltuu ihmisille joille se on luontaista.

Kun olin munkkina niin mua opetettiin toisinaan myös aika maanläheisesti.
Eli on tehtävä mitä on pakko tehdä.
Esimerkkinä sota. Jos sota tulee sun pitää lähtee rintamalle, muuten sota tulee sun kotiis.
Sinänsä aika maanläheinen ja rationaalinen lähestymistapa, vaikka elämä on pyhää.
Kerran olin ilman kaavun yläosaa, kun oli kuuma, pelkkä grongi päällä niin päällikkömunkki tuli sanoo, että pistä kaapu päälle, nainen voi kiihottuu sinusta.
Tilassa oli siis nainen. Kiinalaisen munkin opetuslapsia.

Mielenkiintoista. Meillä on keskustelussa mukana myös kokemusasiantuntijoita. Tarkoititko, että olit Zen-buddhalaisena munkkina Kiinassa? Pitääkö jäljempänä oleva Bingin kuvaus paikkansa? Entä mitä sillä valaistumisella täsmällisemmin sanottuna tarkoitetaan? Onko se tila, jossa Todellusuus ajatellaan voitavan kokea suoraan sellaisena kuin se on (suoran realismin mukaisesti; tieteellisen epäsuoran realismin mukaan muodostamme mieleemme representaatioita, joiden avulla ajattelemme.)?

Bing kertoo:

Zen-buddhalaisuus on mahayana-buddhalaisuuden suuntaus, joka syntyi Kiinassa Tang-dynastian aikaan chán-nimellä⁴. Zen-buddhalaisuus on suuntaus, jossa mietiskelyyn ei liity jumaluuksia, mutta sillä pyritään usein äkilliseen valaistumiseen¹. Zen-perinteen mukaan käytöksellä voi osoittaa enemmän kuin sanallisella selityksellä². Zen-buddhalaisuus on saanut paljon vaikutteita taolaisuudesta ja muotoutui hyvin uniikiksi kiinalaisen buddhalaisuuden muodoksi⁴. Suuntaus on suosittu erityisesti Japanissa¹.

Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 3.5.2023
(1) Zen – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Zen.
(2) 8.2 Buddhalaisuus. https://peda.net/id/64c9d356f16.
(3) Pyhäkköjuhla ja Itämaiseen kulttuuriin pohjautuvia ilmiöitä .... https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/or ... -japanin-3.
(4) Elä ennen kuin kuolet – valaistuminen ei ole suoritus, sanovat zen .... https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ela-e ... t-mystikot.
(5) 1-Miten Zen buddhalaisuus sopii yhteydessä buddhalaisuus .... https://tjmbb.org/fi/1-miten-zen-buddha ... ntekstiin/.

Olin Dhammakaya munkkina Thaimaassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dhammakaya_meditation

En tiedä mitä valaistuminen on, koska en tunne olevani valaistunut. Kuitenkin tietyissä asioissa on hommat alkaneet loksahdella kohdalleen. Omien kipupisteiden ymmärtäminen ja niiden syiden analysointi poistaa kipupisteitä.
Asiat on niinkuin ne on, ja mihin ei voi vaikuttaa niin nekin vaan on, turha tapella vastaan.
Kai se todellisuuden ymmärtämistä on omista lähtökohdista ja täydellistä rehellisyyttä itselleen. Jonkinlainen elämänkokemus liittyy minusta siihen oleellisesti. Eli kyky arvioida tapahtumia, mutta myös toisten toimintaa.

Minusta ei tarvitse olla munkki ollakseen "valaistunut".

[Raspu]

Seksuaalinen kieltäytyminen.
Se oli must. Ei runksimista.
Mulla oli oma systeemi kuinka pääsin siitä yli.
Meditaatio illalla kesti joskus jopa puoltoista tuntia. Mun mieli pysty olee silloin paikoillaan about puolisen tuntia, max 45min.
Sen jälkeen mä "meditoin" himojani pois.
Eli mässäilin mielessäni ajatuksella kuinka panen vaimoani kun palaan kotiin. Toistin sitä fantasiaa eri muodoissaan niin kauan kunnes se menetti merkityksensä, ja lopulta se menetti merkityksensä. En runksinu kertaakaan. En myöskään nähnyt erottisia unia.
Uskomatonta mutta totta.

[Sulervo]

Muistaakseni buddhalaisista teksteistä löytyy jopa viittauksia lomittumista vastaavaan ilmiöön.

Ja Koraanissa on ilmoitettu valon nopeus:

https://www.kaheel7.com/eng/index.php/a ... holy-quran
https://noor.kalemasawaa.com/english/ac ... _light.htm

[Raspu]

Sielun vaelluksesta.
Kerron tähän käytännön esimerkin kuinka esim. vaimo mieltää sielun vaellusta ja uudelleensyntymää.

Haluaisin itseasiassa kirjoittaa sen paremmin, mutta tulkoon nyt tähän lyhyesti.

Vaimo kertoi tarinan lapsuudestaan kun oli pieni tyttö, noin 7 vuotias.

Hänellä oli kissa ja kissa kuoli.
Pieni tyttö oli surullinen ja piti kuollutta kissaa sylissään.
Otti äitinsä mällivarastosta punaista tahnaa ja merkkasi kissan vasemman tassun ranteesta punaisella sanoen.
Kun joskus synnyt uudestaan voit tulla ihmiseksi minun lapsenani.

Meillä on tytär jolla on kaksi syntymämerkkiä, musta rinnassa ja punainen vasemmassa ranteessa, siinä kohtaa mihin merkkasi kissan.

Musta syntymämerkki tarkoittaa paikallisessa uskomuksessa, että henkilö on elännyt ihmisenä ennenkin, mutta kuollut lapsena. Eli ehkä hänellä on ollut useampi elämä jo takana.

Paikalliset merkkaa vainajiaan tuolla punaisella värillä, jotta tietävät mikäli vainaja syntyy uudestaan omaan lähipiiriin. Vaimon Isä sanoi, että Äiti merkkasi hänen veljensä, joka kuoli nuorena, reiteen. Vaimolla on loikaavan hevosen muotoinen punainen syntymämerkki reidessä.

Ihmeellisiä on asiat.
Uskokoon ken haluaa.

[Sulervo]

Paikalliset merkkaa vainajiaan (...)

Mikä paikka?

[Sulervo]

Eli mässäilin mielessäni ajatuksella kuinka panen vaimoani kun palaan kotiin. Toistin sitä fantasiaa eri muodoissaan niin kauan kunnes se menetti merkityksensä, ja lopulta se menetti merkityksensä.

Vastasiko tämä vaimosi toiveita?

[Raspu]

Paikalliset merkkaa vainajiaan (...)

Mikä paikka?

Tää on Lopburi provinssi, mutta kyllä se on yleistä kaikkialla. Ei mikään isaanin juttu. Emme siis asu isaanissa.

[Raspu]

Eli mässäilin mielessäni ajatuksella kuinka panen vaimoani kun palaan kotiin. Toistin sitä fantasiaa eri muodoissaan niin kauan kunnes se menetti merkityksensä, ja lopulta se menetti merkityksensä.

Vastasiko tämä vaimosi toiveita?

Tuskin sillä merkitystä silloin oli.
On sen jälkeen palattu normaaliin seksielämään.
Tuo oli lähinnä keino turruttaa oma pää ja hallita himojani kyseisessä ympäristössä.