Naturalistinen buddhalainen filosofia

[Sulervo]

Ihminen voi elää normaalia elämää ateistinakin.

Tottakai, mutta useimmat näyttävät kuitenkin tarvitsevan uskontoa esim. viitekehyksenä omalle identiteetilleen, yhteisönsä jäsenenä.

Niin, lienevätköhän nuo kulttuurit syntyneet uskonnon ansiosta vai uskonnosta huolimatta?

Jos uskonnosta huolimatta, niin voimme vain ihmetellä, kuinka ihmisten enemmistö ei ole huomannut, että uskonnolla ei ole mitään arvoa. No, me ateistit olemme toki heitä fiksumpia.

Tieteessä uskonto on ainakin ollut kehityksen jarruna.

Noin ei voi yleistää, ainakaan kristinuskon piirissä. Olen jo muualla tuonut esiin, kuinka esim. gotiikan ajan skolastikot ja fransiskaanit käynnistivät länsimaisen tieteen kehityksen.

Teistien subjektiivinen näkemys ei ole validi argumentti arvioitaessa uskontojen merkitystä. Teisti on jäävi arvostelemaan uskoaan.

Sanot sinä, eivät he. Kysehän oli siitä, millä omilla perusteillaan teistit uskovat Jumalan olemassaoloon. Tuskin he noille perusteilleen tulevat sinun hyväksyntääsi pyytämään.

Olen varma, että jumala ei asu Jupiterissa. (Ketähän tässä vaivaa todellisuuspako?)

Loogisesti ajatellen et voi olla varma, koska olematonta ei voi todistaa olemattomaksi.

"Loogisesti ajatellen" en voi olla varma, etteikö auringossa asuisi kääpiötä nimeltä Max, niinpä.

totuus on kuitenkin se, että juuri mistään emme voi olla TÄYSIN varmoja.

Paitsi tuosta väitteestäsi, niinkö?

[ID10T]

Ihminen voi elää normaalia elämää ateistinakin.

Tottakai, mutta useimmat näyttävät kuitenkin tarvitsevan uskontoa esim. viitekehyksenä omalle identiteetilleen, yhteisönsä jäsenenä.

Ei kyse ole todellisesta tarpeesta. Samaa yhteisöllistä tarvetta palvelevat esim. moottoripyöräjengitkin.

Niin, lienevätköhän nuo kulttuurit syntyneet uskonnon ansiosta vai uskonnosta huolimatta?

Jos uskonnosta huolimatta, niin voimme vain ihmetellä, kuinka ihmisten enemmistö ei ole huomannut, että uskonnolla ei ole mitään arvoa. No, me ateistit olemme toki heitä fiksumpia.

Ihminen tekee ja harrastaa monia asioita tavan vuoksi. Eivät uskonnot tee tässä poikkeusta.

Tieteessä uskonto on ainakin ollut kehityksen jarruna.

Noin ei voi yleistää, ainakaan kristinuskon piirissä. Olen jo muualla tuonut esiin, kuinka esim. gotiikan ajan skolastikot ja fransiskaanit käynnistivät länsimaisen tieteen kehityksen.

Galileo sen sijaan joutui pannaan, eikä Kopernikuskaan helpolla päässyt. Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, mutta ainakaan uskonto ei ole sinänsä jouduttanut tiedettä mitenkään. Fransiskaanitkaan eivät tehneet uskonnolla tiedettä.

Teistien subjektiivinen näkemys ei ole validi argumentti arvioitaessa uskontojen merkitystä. Teisti on jäävi arvostelemaan uskoaan.

Sanot sinä, eivät he. Kysehän oli siitä, millä omilla perusteillaan teistit uskovat Jumalan olemassaoloon. Tuskin he noille perusteilleen tulevat sinun hyväksyntääsi pyytämään.

Eivät he tietenkään minun hyväksyntääni tarvitse, mutta objektiivinen arvio uskonnoista on silti mahdoton saavuttaa. Ateistit ovat yhtä lailla jäävejä sitä antamaan.

Olen varma, että jumala ei asu Jupiterissa. (Ketähän tässä vaivaa todellisuuspako?)

Loogisesti ajatellen et voi olla varma, koska olematonta ei voi todistaa olemattomaksi.

"Loogisesti ajatellen" en voi olla varma, etteikö auringossa asuisi kääpiötä nimeltä Max, niinpä.

totuus on kuitenkin se, että juuri mistään emme voi olla TÄYSIN varmoja.

Paitsi tuosta väitteestäsi, niinkö?

Loogisesti mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

[Keijona]

Ihminen voi elää normaalia elämää ateistinakin.

Tottakai, mutta useimmat näyttävät kuitenkin tarvitsevan uskontoa esim. viitekehyksenä omalle identiteetilleen, yhteisönsä jäsenenä.

Ei kyse ole todellisesta tarpeesta. Samaa yhteisöllistä tarvetta palvelevat esim. moottoripyöräjengitkin.

Niin, lienevätköhän nuo kulttuurit syntyneet uskonnon ansiosta vai uskonnosta huolimatta?

Jos uskonnosta huolimatta, niin voimme vain ihmetellä, kuinka ihmisten enemmistö ei ole huomannut, että uskonnolla ei ole mitään arvoa. No, me ateistit olemme toki heitä fiksumpia.

Ihminen tekee ja harrastaa monia asioita tavan vuoksi. Eivät uskonnot tee tässä poikkeusta.

Tieteessä uskonto on ainakin ollut kehityksen jarruna.

Noin ei voi yleistää, ainakaan kristinuskon piirissä. Olen jo muualla tuonut esiin, kuinka esim. gotiikan ajan skolastikot ja fransiskaanit käynnistivät länsimaisen tieteen kehityksen.

Galileo sen sijaan joutui pannaan, eikä Kopernikuskaan helpolla päässyt. Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, mutta ainakaan uskonto ei ole sinänsä jouduttanut tiedettä mitenkään. Fransiskaanitkaan eivät tehneet uskonnolla tiedettä.

Teistien subjektiivinen näkemys ei ole validi argumentti arvioitaessa uskontojen merkitystä. Teisti on jäävi arvostelemaan uskoaan.

Sanot sinä, eivät he. Kysehän oli siitä, millä omilla perusteillaan teistit uskovat Jumalan olemassaoloon. Tuskin he noille perusteilleen tulevat sinun hyväksyntääsi pyytämään.

Eivät he tietenkään minun hyväksyntääni tarvitse, mutta objektiivinen arvio uskonnoista on silti mahdoton saavuttaa. Ateistit ovat yhtä lailla jäävejä sitä antamaan.

Olen varma, että jumala ei asu Jupiterissa. (Ketähän tässä vaivaa todellisuuspako?)

Loogisesti ajatellen et voi olla varma, koska olematonta ei voi todistaa olemattomaksi.

"Loogisesti ajatellen" en voi olla varma, etteikö auringossa asuisi kääpiötä nimeltä Max, niinpä.

totuus on kuitenkin se, että juuri mistään emme voi olla TÄYSIN varmoja.

Paitsi tuosta väitteestäsi, niinkö?

Loogisesti mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Epävarman kannattaa kyllä pitää turpansa kiinni, eikä yrittää pönkitää horjuvaa arvomaailmankuvaansa vihavastustuksen, vahingonilon ja uhon avulla.

[Sulervo]

Jos esim. satunnaisesti valikoitunuit tuhatpäinen joukko näkee ja kuulee jotain samanaikaisesti, on silloin todennäköisesti kyse objektiivisesta todistuksesta. Tämä pätee toki yleisötapahtumissa esitettyihin taikatemppuihinkin, mutta nyt oli kyse itse taikurin (eli jumalan) esiintymisestä, ei sen esittämistä tempuista.

Taikurin eli jumalan? No mikä todistaisi juuri sinulle, että kyseessä on jumala eikä taikuri? Tai vaikka jokin toinen henkiolento?

[ID10T]

Ihminen voi elää normaalia elämää ateistinakin.

Tottakai, mutta useimmat näyttävät kuitenkin tarvitsevan uskontoa esim. viitekehyksenä omalle identiteetilleen, yhteisönsä jäsenenä.

Ei kyse ole todellisesta tarpeesta. Samaa yhteisöllistä tarvetta palvelevat esim. moottoripyöräjengitkin.

Niin, lienevätköhän nuo kulttuurit syntyneet uskonnon ansiosta vai uskonnosta huolimatta?

Jos uskonnosta huolimatta, niin voimme vain ihmetellä, kuinka ihmisten enemmistö ei ole huomannut, että uskonnolla ei ole mitään arvoa. No, me ateistit olemme toki heitä fiksumpia.

Ihminen tekee ja harrastaa monia asioita tavan vuoksi. Eivät uskonnot tee tässä poikkeusta.

Tieteessä uskonto on ainakin ollut kehityksen jarruna.

Noin ei voi yleistää, ainakaan kristinuskon piirissä. Olen jo muualla tuonut esiin, kuinka esim. gotiikan ajan skolastikot ja fransiskaanit käynnistivät länsimaisen tieteen kehityksen.

Galileo sen sijaan joutui pannaan, eikä Kopernikuskaan helpolla päässyt. Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, mutta ainakaan uskonto ei ole sinänsä jouduttanut tiedettä mitenkään. Fransiskaanitkaan eivät tehneet uskonnolla tiedettä.

Teistien subjektiivinen näkemys ei ole validi argumentti arvioitaessa uskontojen merkitystä. Teisti on jäävi arvostelemaan uskoaan.

Sanot sinä, eivät he. Kysehän oli siitä, millä omilla perusteillaan teistit uskovat Jumalan olemassaoloon. Tuskin he noille perusteilleen tulevat sinun hyväksyntääsi pyytämään.

Eivät he tietenkään minun hyväksyntääni tarvitse, mutta objektiivinen arvio uskonnoista on silti mahdoton saavuttaa. Ateistit ovat yhtä lailla jäävejä sitä antamaan.

Loogisesti ajatellen et voi olla varma, koska olematonta ei voi todistaa olemattomaksi.

"Loogisesti ajatellen" en voi olla varma, etteikö auringossa asuisi kääpiötä nimeltä Max, niinpä.

totuus on kuitenkin se, että juuri mistään emme voi olla TÄYSIN varmoja.

Paitsi tuosta väitteestäsi, niinkö?

Loogisesti mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Epävarman kannattaa kyllä pitää turpansa kiinni, eikä yrittää pönkitää horjuvaa arvomaailmankuvaansa vihavastustuksen, vahingonilon ja uhon avulla.

Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, sillä ei minun maailmankuvani mihinkään horju.

Enkä tuota kommenttia kirjoittaessani tuntenut vihaa, vahingoniloa tai uhoa.

[ID10T]

Jos esim. satunnaisesti valikoitunuit tuhatpäinen joukko näkee ja kuulee jotain samanaikaisesti, on silloin todennäköisesti kyse objektiivisesta todistuksesta. Tämä pätee toki yleisötapahtumissa esitettyihin taikatemppuihinkin, mutta nyt oli kyse itse taikurin (eli jumalan) esiintymisestä, ei sen esittämistä tempuista.

Taikurin eli jumalan? No mikä todistaisi juuri sinulle, että kyseessä on jumala eikä taikuri? Tai vaikka jokin toinen henkiolento?

Olettaisin, että jumalan fyysinen olemus poikkeaisi jotenkin tavallisesta kuolevaisesta. En tiedä miten, mutta taviksen näköinen jumala olisi minusta typerä palvontakohde.

Onneksi näitä ei tarvise kuitenkaan tosissaan pohdiskella.

[Keijona]

Tottakai, mutta useimmat näyttävät kuitenkin tarvitsevan uskontoa esim. viitekehyksenä omalle identiteetilleen, yhteisönsä jäsenenä.

Ei kyse ole todellisesta tarpeesta. Samaa yhteisöllistä tarvetta palvelevat esim. moottoripyöräjengitkin.

Jos uskonnosta huolimatta, niin voimme vain ihmetellä, kuinka ihmisten enemmistö ei ole huomannut, että uskonnolla ei ole mitään arvoa. No, me ateistit olemme toki heitä fiksumpia.

Ihminen tekee ja harrastaa monia asioita tavan vuoksi. Eivät uskonnot tee tässä poikkeusta.

Noin ei voi yleistää, ainakaan kristinuskon piirissä. Olen jo muualla tuonut esiin, kuinka esim. gotiikan ajan skolastikot ja fransiskaanit käynnistivät länsimaisen tieteen kehityksen.

Galileo sen sijaan joutui pannaan, eikä Kopernikuskaan helpolla päässyt. Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, mutta ainakaan uskonto ei ole sinänsä jouduttanut tiedettä mitenkään. Fransiskaanitkaan eivät tehneet uskonnolla tiedettä.

Sanot sinä, eivät he. Kysehän oli siitä, millä omilla perusteillaan teistit uskovat Jumalan olemassaoloon. Tuskin he noille perusteilleen tulevat sinun hyväksyntääsi pyytämään.

Eivät he tietenkään minun hyväksyntääni tarvitse, mutta objektiivinen arvio uskonnoista on silti mahdoton saavuttaa. Ateistit ovat yhtä lailla jäävejä sitä antamaan.

"Loogisesti ajatellen" en voi olla varma, etteikö auringossa asuisi kääpiötä nimeltä Max, niinpä.



Paitsi tuosta väitteestäsi, niinkö?

Loogisesti mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Epävarman kannattaa kyllä pitää turpansa kiinni, eikä yrittää pönkitää horjuvaa arvomaailmankuvaansa vihavastustuksen, vahingonilon ja uhon avulla.

Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, sillä ei minun maailmankuvani mihinkään horju.

Enkä tuota kommenttia kirjoittaessani tuntenut vihaa, vahingoniloa tai uhoa.

Niin niin, eikä mikään koskettanut liikuttanut tai motivoinut, vaan ihan vapaasti ja itsenäisesti ilman syyseurausta valittiin kirjaimille tuollainen epäjärjestys.

[ID10T]

Ei kyse ole todellisesta tarpeesta. Samaa yhteisöllistä tarvetta palvelevat esim. moottoripyöräjengitkin.

Ihminen tekee ja harrastaa monia asioita tavan vuoksi. Eivät uskonnot tee tässä poikkeusta.

Galileo sen sijaan joutui pannaan, eikä Kopernikuskaan helpolla päässyt. Asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, mutta ainakaan uskonto ei ole sinänsä jouduttanut tiedettä mitenkään. Fransiskaanitkaan eivät tehneet uskonnolla tiedettä.

Eivät he tietenkään minun hyväksyntääni tarvitse, mutta objektiivinen arvio uskonnoista on silti mahdoton saavuttaa. Ateistit ovat yhtä lailla jäävejä sitä antamaan.

Loogisesti mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Epävarman kannattaa kyllä pitää turpansa kiinni, eikä yrittää pönkitää horjuvaa arvomaailmankuvaansa vihavastustuksen, vahingonilon ja uhon avulla.

Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, sillä ei minun maailmankuvani mihinkään horju.

Enkä tuota kommenttia kirjoittaessani tuntenut vihaa, vahingoniloa tai uhoa.

Niin niin, eikä mikään koskettanut liikuttanut tai motivoinut, vaan ihan vapaasti ja itsenäisesti ilman syyseurausta valittiin kirjaimille tuollainen epäjärjestys.

Voihan tätä palstaa pitää opettavaisena kokemuksena siitä, minkälaisia harhoja muilla on ja miten he niitä yrittävät puolustella. Oma kontribuutioni on sitten se, että kyseenalaistan heidän harhojaan. Ei tässä ole minusta kyse lainkaan, sillä minä en vanno minkään harhan nimiin. Ateismi on kuin kaljuus, se on jumaluskon puutteesta johtuva mielentila, ei harha. Ja miksi ateismia pitäisi perustella, kun ei kaljuuttakaan tarvitse. Ateistilta ja kaljulta vain puuttuu tietty "lisävaruste".

[Sulervo]

useimmat näyttävät kuitenkin tarvitsevan uskontoa esim. viitekehyksenä omalle identiteetilleen, yhteisönsä jäsenenä.

Ei kyse ole todellisesta tarpeesta. Samaa yhteisöllistä tarvetta palvelevat esim. moottoripyöräjengitkin.

Osittain samaa, mutta moottoripyöräjengit eivät kuitenkaan pysty täyttämään kaikkia uskonnon tehtäviä. Mm. pyhyyden kokeminen, rukous, meditaatio ja kontemplaatio taitavat puuttua noiden jengiläisten toiminnasta. Raastupaan heitä on sen sijaan vedetty ammuskelun, huumekaupan ym. takia.

Ihminen tekee ja harrastaa monia asioita tavan vuoksi. Eivät uskonnot tee tässä poikkeusta.

Kaipa mitä tahansa vakiintunutta kulttuuri-ilmiötä voi tavaksikin sanoa.

Galileo sen sijaan joutui pannaan, eikä Kopernikuskaan helpolla päässyt.

Galileo joutui pannaan lähinnä siksi, että haukkui kirjoituksissaan paavia ääliöksi. Voisimme mennä historiaan tarkemminkin, tässä ketjussa ei mielestäni kuitenkaan.

Fransiskaanitkaan eivät tehneet uskonnolla tiedettä.

He katsoivat kristittyinä, että ihmisten tulee tutkia Jumalan heidän käyttöönsä antamaa luomakuntaa niin pitkälle kuin ikinä pystyvät. Ensimmäiset yliopistot perustettiin Eurooppaan vuoden 1100 paikkeilla, muualla maailmassa ei aitoa yliopistolaitosta syntynyt. Paavitkin sitä kannattivat.

objektiivinen arvio uskonnoista on silti mahdoton saavuttaa.

Uskonnon ilmiötä voidaan kuitenkin tutkia, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

totuus on kuitenkin se, että juuri mistään emme voi olla TÄYSIN varmoja.

Voimmeko olla TÄYSIN varmoja siitä, että auringossa ei asu Max-nimistä kääpiötä?

[Sulervo]

taviksen näköinen jumala olisi minusta typerä palvontakohde.

Minä taas ajattelen, että jumala olisi nimenomaan taviksen näköinen, kuten Jeesuskin luultavasti oli. Jonkin oudon ilmestyksen palvominen jumalana vasta typerää olisi, mielestäni.

[ID10T]

taviksen näköinen jumala olisi minusta typerä palvontakohde.

Minä taas ajattelen, että jumala olisi nimenomaan taviksen näköinen, kuten Jeesuskin luultavasti oli. Jonkin oudon ilmestyksen palvominen jumalana vasta typerää olisi, mielestäni.

No jos jumala on taviksen näköinen, ei pelkkä ilmestyminen riitä paatuneen ateistin "valaistumiseen", vaan lisäksi tarvitaan joku teko. Esim. neliraajahalvaantuneen parantaminen ykeisön edessä olisi sopiva temppu. Näitä huijauksia on nähty ennenkin, mutta kyseisen potilaan tila pitäisi tietysti varmentaa ennen ja jälkeen "jumalaisen väliintulon".

[ID10T]

taviksen näköinen jumala olisi minusta typerä palvontakohde.

Minä taas ajattelen, että jumala olisi nimenomaan taviksen näköinen, kuten Jeesuskin luultavasti oli. Jonkin oudon ilmestyksen palvominen jumalana vasta typerää olisi, mielestäni.

No jos jumala on taviksen näköinen, ei pelkkä ilmestyminen riitä paatuneen ateistin "valaistumiseen", vaan lisäksi tarvitaan joku teko. Esim. neliraajahalvaantuneen parantaminen ykeisön edessä olisi sopiva temppu. Näitä huijauksia on nähty ennenkin, mutta kyseisen potilaan tila pitäisi tietysti varmentaa ennen ja jälkeen "jumalaisen väliintulon".

Tämä jättäisi tietysti avoimeksi sen, oliko itse parantaja jumala, vai pelkästään hänen välikätensä.

[Sulervo]

No jos jumala on taviksen näköinen, ei pelkkä ilmestyminen riitä paatuneen ateistin "valaistumiseen", vaan lisäksi tarvitaan joku teko.

Ajattelin lähinnä niin, että omituisen ulkomuodon edellyttäminen jumalalta olisi liian lapsellista. Voin ymmärtää mestari Eckhartia, jonka mukaan kaikki, mitä Jumalasta sanotaan, on väärin (tässä hän tulee lähelle zen-buddhalaisuutta). Mutta olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että - kuten sanoit - "onneksi näitä ei tarvitse kuitenkaan tosissaan pohdiskella".

[Keijona]

En todennut, copypastasin jonkun tuntemattoman internetkirjoituksen, joten hyökkäile vaan tuntematonta ja näkymätöntä miestä kohti.

Luultavasti copypastasit itseäsi kuten teet koko ajan.

Mitä vitun väliä sillä on sisällön ja asian kannalta, kuka henkilö on sen kirjan tai kirjoituksen kirjoittanut?

No jos sillä ei ole mitään vitun väliä, miksi tieto kirjoittajasta pitää pimittää?

Koska epäolennaisuuksien laittaminen tekstiin on järjetöntä, johdattelee harhaan ja pois aiheesta ja asiasta. Voisihan sitä joka väliin lisätä presidentien aviopuolisoiden nimet, että olisi todellisuuspakoisella sitten yksilö vaihtoehtoja mihinkä fokusoitua, kun alkaa itse asia ja fakta ahdistamaan.

[ID10T]

Luultavasti copypastasit itseäsi kuten teet koko ajan.

Mitä vitun väliä sillä on sisällön ja asian kannalta, kuka henkilö on sen kirjan tai kirjoituksen kirjoittanut?

No jos sillä ei ole mitään vitun väliä, miksi tieto kirjoittajasta pitää pimittää?

Koska epäolennaisuuksien laittaminen tekstiin on järjetöntä, johdattelee harhaan ja pois aiheesta ja asiasta. Voisihan sitä joka väliin lisätä presidentien aviopuolisoiden nimet, että olisi todellisuuspakoisella sitten yksilö vaihtoehtoja mihinkä fokusoitua, kun alkaa itse asia ja fakta ahdistamaan.

Jätit taas sen olennaisen pois lainauksesta, eli tieteellisessä keskustelussa yleensä mainitaan informaation lähde. Itse peräänkuulutit taannoin tieteellistä keskustelua ilman tunteilua.

Lähdeviittaukset eivät koskaa ole epäolennaista tietoa, päin vastoin. Presidenttien aviopuolisoiden nimet ovat oleellista tietoa, jos sitaatti on heiltä peräisin. Mikä tässä on sinulle ylivoimaista ymmärtää?